turumurre kirjoitti:Olen vakaasti sitä mieltä että painokkaasti sanottu (K)UOLE on miehen ääni (ei ole ihan nuoren pojankolpin äänenpaino tämä). Ääni ei muistuta yhtään Auerin ääntä (joka on selkeästi naisen ääni). Ei muistuta puhetyyliltäänkään. Kannattaa vertailla Auerin ääntä muista puhelun kohdista tähän (K)UOO-LE -sanaan.
2:03 on tämä (k)uoo-le.
2:08 Auer itkeskelee ihan luurin vieressä, ennen tätä on Auerin muutama askel siinä puhelimen lähellä, Auerin itkuskeleva ääni kuulosta jopa siltä että siihen ei olla tultu kuin parin kolmen metrin päästä, normaaleilla kävelyaskeleilla siis.
(K)UOLE-sana ei tule tuulikaapista vaan muualta kauempaa, ja hyvä veikkaus on että Jukan vierestä. Eikä tämä ääni tule häkestäkään. Tämä tarkoittaa sitä ettei Auer kyseistä sanaa ole voinut ajallisesti lausua. Ja hyvä olisi pitää mielessä että jos se tulisi taustanauhalta (mihin entistä vähemmän uskon, kuunneltuani nauhan), niin siinäkään tapauksessa se ei Auerin ääni ole (Mitä järkeä olisi nauhoittaa omaa kuole-kehoitusta, häh?...
).
*
Hieman toiseen asiaan. Täällä on ihmetelty joidenkin ääien erilaista kuuluvuutta, eli että jonkin puhe kuullu välillä kovempaa ja välillä taas ei. Hyvä esimerkki Hätäkeskusnauhan ominaisuuksista tässäkin suhteessa on ajassa 3:21 lausuttu häken repliikki jossa kesken lauseen äänen voimakkuus kasvaa; ..."iha tiedottomana makaa vai" -lauseen osasta lähtien.
Selitys viimeiselle ihmettelylle on, että Häken täytyy siis väliaikaisesti tulla lähemmäksi Ulvilaa, koska ääni kuuluu lähempää.
Alpolle/US:lle yms: kerran aikaisemminkin pohtinut tätä asiaa, eli kun meillä on kaksi ääntä, jotka tuntuvat kuuluvan eri paikoista, ja kun tiedämme/uskomme, etteivät fysiikan lait ole tuolla hetkellä kumoutuneet, niin TIEDÄMME, ettei toinen äänistä VOI kuulua sieltä, mistä se tuntuu kuuluvan, tai sitten sanoja ei voi olla sama henkilö. Se on ihan näin yksinkertaista.
Kun TIEDÄMME, että kohdassa 2:05, eli parisen sekuntia oletetun elinkautishuudon jälkeen AA (no, tai joku) kävelee puhelimen läheisyydessä ja TIEDÄMME, 2:08 AA ihan varmasti sanoo kysymyksensä puhelimen läheisyydessä, niin silloin TIEDÄMME, ettei AA ole voinut sanoa mitään takkahuoneessa muutamaa sekuntia aikaisemmin, saatikka tappaa jotakuta.
Me olemme siis kuulleet väärin jomman kumman äänen sijainnin. No, kumpi on helpompi tulkittava? Onko se helpompi tulkita, että joku sanoo jotain puhelimen läheisyydessä, ja lapsi kysymyksen toistaa luuriin ja on kuulusteluissa kertonut tämmöisen (tämän tapaisen) kysymyksen kuulleensa, VAI onko helpompi kuulla, kantautuuko jokin hyvin heikosti kuuluva ääni nimenomaisesti takkahuoneesta, ja kantautuuko sieltä nimenomaan AA:n ääni, kun meillä ei ole mitään vertailukohtaa siihen, miltä AA:n ääni eri puolilla taloa kuulostaa? Kun meillä ei ole mitään varmaa tietoa, onko AA käynyt takkahuoneessa ylipäätään? Kun voimme verrata ääniä vain sillä perusteella, miltä Jukan ääni takkahuoneessa kuulostaa?
Kumman äänen tulkinta on alttiimpi virheille? Molemmat eivät voi olla totta.
Tämän vuoksi on turhaa hirttäytyä mahdottomuuksiin, ja itsepäisesti pitää kiinni siitä, että AA sanoi molemmat lauseet siellä, mistä ne tuntuvat kuuluvan. Täytyy löytää joku muu selitys. Elinkautista ei voi antaa siltä pohjalta, että AA on vaikkapa vatsastapuhuja ja tyttö lisäksi valehtelee. Todennäköisempää on, että AA ei tässä valehtele, ja ko. -"uole" sanotaan jossain muualla, mistä AA ehtii puhelimen lähelle tai että sanoja on joku muu.
Näin minä yritän näitä ratkoa, koska mahdottomuudet on pudotettava pois, muuten ei edetä mihinkään.