Savossa oli retket pääsääntöisesti johdettu sotilaallisesti Olavinllinnasta (Savonlinna) ja pohjoisessa Oulun seudun ja Limingan talolliset kulkivat Kemijokea ylös ja laskivat sitten Nuorttijokea Venäjän puolelelle. Samalla tavalla tietenkin Venäläiset kävivät kostamassa Suomessa, nykyisen Juvan ja Varkauden/Joroisten seudulle olisi hävitysretkiä tehty. Pohjoisen suunnasta taas Venäläiset käyvät hävitysretkillä aina Kalajoella asti. Ainakin Veijo Meren kirjassa, Maassa taivaan saranat: suomalaisten historia vuoteen 1814. Helsingissä: Otava, 1993 noita retkiä kuvataan.
Tässä muutamasta hävitysretkestä tietoa, mitä muistan ja löydän netistä pitäisi tuo Meren kirja lukaista uusiksi. Samalla myös taustatietoja ja mielenkiintoisia henkilöitä. Nuo sotaretket onkin nimetty usein joukon johtajan mukaan.
Savo-karjala suunta:
Erik Akselinpoika Tott 1480
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_S ... an_sodista1480 Eerik Akselinpoika Tott tekee kostoretken Karjalaan ja saa kronikkatietojen mukaan suuren voiton, jossa maata hävitettiin 24 penikulman laajuudelta
http://www.holappa.info/html/sodat/1300_1400.html
Pietari Kylliäinen, n. v 1495
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_Ni ... %C3%A4inenKun venäläiset hyökkäsivät Suomeen, ruhtinas Shtjenjatev ryhtyi piirittämään Viipuria 60000 miehen voimin. Viipurin piiritys päättyi kuuluisaan Viipurin pamaukseen. Venäläiset perääntyivät, mutta pienempi osasto samosi silloin Savonlinnaa vastaan, jossa Kylliäinen löi venäläiset pakoon ja teki kostoksi hävitysretken kauas Venäjän-Karjalaan. Sitä ennen hän oli käynyt Venäjän puolella hävittämässä ja polttamassa yli 800 taloa
- Voi vain arvailla paljonko uhreja on ollut jos taloja on tuhottu 800. Tuskimpa suomalaiset olivat yhtään sen armeliaampia kuin venäläiset. Venäläisten iskuista mainitaan että karja tapettiin, miehiä kidutettiin ja surmattiin, naisista taas...ei mainintaa, mutta kansanrunoudessa ja perimätiedossa taitaa olla viitauksia raiskauksiin ja ehkäpä jotkut, nuorimmat ja kauneimmat otettiin sotasaaliiksi mukaan. Suomen/ruotsin historian kirjoituksessa ei ymmärrettävästi kerrota tarkkoja yksityiskohtia, mitä venäläisille on tehty.
Tuossa on kaiken lisäksi kyse kahdesta retkestä, ensimmäinen tuo 800 taloa ja jälkimmäinen ehkä pienempi. Nuo retket saattoi sitten johtaa Venäläiseten kostoon, jossa tuhottiin silloinen Juvan pitäjä, jopa metsät poltettiin. Samoihin aikoihin myös pohjanmaalle hyökättiin ja pisin retki oli Hämeeseen, Hattulan kirkolle asti.
Tämä Pietari Kylliäinen on ollut aikanaan varsin rikas mies, mutta hänestä ei kuitenkaan ole kovinkaan tarkkoja tietoja. Kuitenkin jo ennen tuota hävitysretkä hänellä oli hallussaan n. 10 000ha alue maata Viipurin pohjoispuolella. Perinnönjaossa, v. 1510 tuo Viipurin alue oli n. 1/3 omaisuudesta.
Savon kupias Pietari Kylliäinen : historiallinen romaani. WSOY 1935.
- Kertoo ilmeiseti fiktiivistä tarinaa k.o henkilöstä. Kun julkaisu vuosi on 1935 on kirja mitä ilmeisimmin kansallisaatteen nostattamana kirjoitettu. Tekiväthän suomalaiset ennen talvisotaa pienimuotoisia sotaretkiä yhä Neuvostoliittoon, eli heimosotien aikaan 1918-22.
- Tietävätköhän Venäläiset turistit jotka yöpyvät Savonlinnassa Hotelli Pietari Kylliäisessä, mistä on nimensä saanut ja mitä mainetekoja mies teki!
Knut Posse ja Svante Sture 1497
http://www.holappa.info/html/sodat/1300_1400.htmlKosto hyökkäys kesän -46 hävityksestä.Hyökkäsivät vuorostaan Inkerinmaalle Iivanan linnaan, jonka he valtasivat ja saivat saaliikseen suuren joukon kappaletavaroita ja kalleuksia. Koko linna hävitettiin
- Ei ehkä varsinainen joukotuhonta, eikä äkkiseltään löytynyt tietoja uhreista. Enempi sotatoimi, mutta uhreja varmaan kohtalaisesti, koska linna oli ilmeisen suuri.
- Jos kyseessä oli Narvassa oleva Iivanan linna (Ivangrod), niin mahtoi Venäläistä v..taa, koska tietojen mukaan oli saatu valmiiksi vasta 1492! ( gorod Fortress facing the Narva Knights' Castle across the Narova River was erected in 1492 by appointment of Ivan III. It was intended to repulse agression of the Swedes and Livonian order. Very soon, in 1496, it was attacked and burnt down. http://www.oblmuseums.spb.ru/eng/museums/04/guide.html )
Knut Possehan oli torjumassa Viipurin linnaan kohdistunutta suurhyökkäystä. Kolmenkuukauden piirityksen jälkeen venäläiset olivat onnistua Viipurin linnan valtauksessa, torneja oli saatu sorrettua ja seinässä oli reikiä...
Pohjoinen suunta:Silloin tapahtui vht'äkkiä ihme. Venäläiset pakenivat kauhun valtaamina muureilta ja lähtivät tiehensä. Taivaalle ilmestyi näet kirkkaasti loistava Pyhän Andreaksen risti. Vihollisesta näytti siltä kuin koko kaupunki olisi ollut täynnä aseellisia joukkoja, joita itse asiassa oli hyvin vähäinen määrä. Tämä ihmeellinen tapahtuma pelästytti piirittäjiä niin, että he joulukuun 4. päivänä purkivat leirinsä ja lähtivät tiehensä.
Kansantarina sai tästä merkillisestä tapauksesta aihetta kertoa Viipurin "pamauksesta", joka karkoitti venäläiset. Kerrottiin Knut Possella olleen kaikenlaisia taikakeinoja, joita hän käytti aseinaan, mutta ne ovat kaikki tarua. Palkinnoksi urheudestaan hän sai kahta vuotta myöhemmin erään maakunnan Ruotsista läänikseen
Pekka Antinpoika Vesainen (aka. Juho Vesainen) 1589 ja 89-90
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_VesainenVesainen suoritti ensimmäisen huomattavan sissiretkensä keväällä 1589, jolloin kohteena olivat Vienanmeren rannalla olevat asutuskeskukset. Hän keräsi mukaansa 90 iiläistä ja ehkä jonkin verran muutakin väkeä, sillä venäläisten tietojen mukaan hänen joukkonsa olisi käsittänyt jopa 900 miestä. Sissiosasto lähti matkaan heti vesien auettua ja pitkän soutu- ja kantamistaipaleen jälkeen joukko saapui Vienanmerelle. Ensimmäinen hyökkäyskohde oli Kantalahden kaupunki ja paluumatkalla tuhottiin vielä Umban, Koudan ja Keretin asutuskeskukset. Sotaretken tarkoitus oli hakea hyvitystä Vienasta tehtyihin Pohjanlahden rannikolle suuntautuneisiin hävitysretkiin.
Perinnetiedon mukaan Vesaisen aikaansaannosta oli myös pohjoiseen tehty hävitysretki, jolloin jouluaamuna 1589 tuhottiin Petsamon luostari. Munkit tapettiin kirkkoon jumalanpalveluksen aikana ja kaikki rakennukset poltettiin. Vuoreijan linnoituksen komendantin laatiman raportin mukaan verilöylyssä sai surmansa 51 munkkia ja 65 noviisia ja luostarin työntekijää. Sissit hyökkäsivät myös Kuolan kaupunkiin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Petsamon_luostari
http://www.kirjastovirma.net/henkilogal ... inen_Pekka
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohP ... a_viha.htm
Vesainen onkin mielenkiintoinen hahmo, häntä siis jossain kutsutaan virheellisesti nimellä Juho Vesainen. Tarinan mukaan Vesainen oli pieni niin äitinsä oli unohtanut hänet saunaan, pesusoikkoon, kun oli lähdetty vainolaista pakoon. Takaisin tullessa vesi oli jäässä mutta lapsi hengissä. Suomalainen yhtye Korpiklaani on tehnyt kappaleen, jonka sanojen lähteenä olisi tarinat ja runot Vesaisesta. Lisäksi Suomen keskustan nuorisoliike on nimetty Vesaisen mukaan!
Ihan tarkkaan en nyt löytänyt Vesaisen retkille syytä, mutta silloin oli kuninkaan lupa puolustautua Venäläisiä ja Karjalaisia vastaan. Perämeren perukoilla oli aikaisemmin ollut vahva karjalais asutus, mutta 1500 luvun lopulla se oli jo suomettunut ja ruotsittunut. Sensijaan ilmeiseti uhkana koettiin vienanmeren ja kuolan alueen karjalaiset, jotka olivat laajentamassa sieltä suuntaan elinpiiriään länteen. Tuo elinpiirin suurentaminen tietenkin tapahtui sotimalla, eli 1574- 92. Vesaisesta ei kuitenkaan löydy sellaisia tietoja että hän olisi saanut sotaretkiltään maita tai omaisuuksia, siis kruunulta. Mahdollisia verovapauksia kyllä myönnettiin, mutta niistäkään en äkkiseltään löydä tietoa.
Sven Bagge 1591 ja 1592
Kovinkaan paljoa ei tuosta Baggesta löytynyt tietoa, mutta hän oli Ouluun määrätyn laivastonkomentajan poika joka teki kaksi hävitys retkeä Sumaan. Kohteena saatoi olla myös Solovetskin luostari, joka oli tuona aikana hallinnollinen keskus, jolle myös Suman kylä kuului. Noille retkille osallistui, ainakin v91, Hannu Krankka Limingasta, joka on Baggea kuuluisampi. Hänen isänsä oli lohivouti, nimismies ja Voudin sijainen joka oli osallistunut myös rajasotiin. 1593 tammikuussa Venäläiset hyökkäsivät Limingalle ja ilmeisesti H Krankka oli kerännyt joukot heitä vastaan. Hyökkäys oli tietenkin kosto Baggen retkistä. Maatalonpojat Krankan johdolla eivät kuitenkaan pärjänneet, vaan Liminka hävitettiin.Kun taistelu oli päättynyt, venäläiset ryöstivät talot ja asukkaat tapettiin melkein sukupuuttoon. Limingan kirkko, joka oli edellisen hävitysretken jäljiltä vielä keskeneräinen, sytytettiin tuleen.Sven Persson (Pietarinpoika) Bagge kävi hävitysretkellä Venäjän Karjalassa. Tammikuussa 1592 venäläiset tulivat kostorekelle Oulun tienoille
1597 Krankka taas johti pohjois-pohjalaisia Nuijasotaan. Joutui Klaus Flemingin vangiksi, mutta -98 Flemigin kuoltua Kaarle herttua vapautti Krankan, lahjoiti viljaa ja verovapauden. Myöhemmin Krankka toimi vielä erilaisissa kruunun luottamustehtävissä ja rajakahakoissa. Erikseen on maininta että oli 156 hiihtäjän johtajana v1610 eversti Antti Atuartin retkellä Vienan karjalaan.
- Tuosta retkestä ei ole oikein tietoja löydy, liittyy ilmeisesti Inkerin sotaan v1609-17. myöskään A Atuartista ei löydy merkintöjä netin kautta kuin yksi, tuo em. yhteys Krankkaan. Nimi saattasi olla oikeasti Stuart tai muu englantilainen, Oulun seudulla olisi voinut olla laivastoa jonka upseereita oli muualtakin kuin ruotsista.
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohP ... 617%29.htm
Paavali Halonen 1590
- tarkemipia tietoja hävityksestä tai uhreista en nyt löytyäny. Jonkilainen muistikuva oli että muutama "kaupunki", mutta myös omat tappiot kovia.Halonen lähti noin 1590 kostoretkelle hävittämään Venäjän Kuolaa ja Kantalahtea. Halosen lisäksi sotaretkellä olivat päällikköinä kemiläiset Vilmi ja Kauppi. Tarina kertoo, että Kuolanlinnaa vallattaessavenäläiset tarjosivat rauhaa ja kutsuivat suomalaiset sotapäälliköt juominkeihin. Vilmija Kauppi menivät, mutta Halonen arvasi kyseessä olevan juonen ja torjui kutsun. Niinpä Halonen pelastui Venäjän-retkeltä ja palasi Suomeen.
http://kemijarvi.fi/download/Paavali_Halonen.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavali_Halonen
Paavali Halosta pidetään Kemijärven perustajana sekä itä-lapin asuttajana. En ole varma oliko hän omilla retkillä, vaiko yhdessä Vesaisen kanssa. Halonen ilmeiseti käytti ainakin samaa reittiä, Kemijoki - Nuorttijoki linjaa. Tuolla jokien välissä, on pieni Sotajoki, Sotatunturi ja muita sota- alkuisia paikan nimiä. Nimet juontuvat juuri siitä kun vihollinen molemmin puolin sai vedenjakajalta kiinni pakenevan vihollisen.