rantakoski kirjoitti:On ilmeisiä viitteitä, että JL on saattanut olla elossa vielä häke-puhelun aikana, eli uhria kidutettiin jotta saatiin valitusääniä, jonka jälkeen AA luuli uhrin kuolleen. Viimeistään lavastuspuuhissa rikottu ikkuna vaikutti uhrin virkenemiseen raikkaan ilman johdosta; juuri häke-puhelun aikana - Annelin epäonneksi, sillä hänen täytyi lähteä puhelimesta viimeistelemään homma.
On kahdet suojavaatteet, kahdet murhakerrat jne. Puukotusvaihe ja astalointivaihe.
Näiden välillä AA on lavastanut, peseytynyt, hävittänyt materiaalia.
Naapuri muistaa nähneensä asunnossa valot noin klo 01.00 aikaan, Anneli soittaa kuitenkin HÄKEen vasta noin klo 2:43.
On ilmiselvää Auerilla olleen runsaasti aikaa lavastuksille, hävityksille ja pesuille. Vaikka sitten kenkien ja kankaiden silppuamiseen ja joko i) dumppaamaan roskikseen/roskiksiin vaikka noin 1km säteellä, ii) huuhtomaan ne wc-pytystä viemäriin, iii) tai vaikka jopa tiputtamaan postilaatikkoon.
Häke-puhelun jälkeen Aurilla on ollut tarvittavat minuutit astalointiajan suojavaatteen piilottamiseen (esim. sadetakki) sekä vasaran/sorkkaraudan pesemiseen ja piilottamiseen (tai vaan laittanut muiden työkalujen joukkoon).
Ei pidä unohtaa, että häke-puhelusta lähdettyä siihen ei menee kovinkaan montaa sekuntia kun nappasee suojavaatteen päällensä ja nappasee esillä olleen vasaran mukaansa ja suuntaa kohti takkahuonetta.
Poliisipartio soitti matkalla Auer-Lahti lankapuhelimeen, johon vastasi lapsi (oletettavasti vanhin tytär) ja kertoi äidin olevan 'tuolla noin'.
Kuten edellä kirjoitin, Auerilla on ollut useita minuutteja käytettävänään häke-puhelun päättymisestä partion saapumiseen. Toimenpiteet joita Auerin täytyi tehdä ~ hän olisi kerennyt tekemään ne kahteenkin kertaan.
Verijälkien mukaan uhria oli siirretty astaloinnin jälkeen. Miksi "huppis" olisi siirtänyt uhria? Ja vieläpä lähemmäksi pesuhuoneen ovea? Kenellä oli syy siirtää uhri lähemmäksi pesuhuoneen ovea? (Antaen vaikutelman ettei sitä kautta ole voinut kulkea...)
Keittiön ja pesuhuoneen väliltä poliisit havainnoivat vetisiä veritahroja mm. kahvassa.
Häke-puhelun päätyttyä Annelin piti:
- siirtää uhria
- piilottaa suojavaate (ja vaikka huuhdellakin sitä lavuaarissa)
- pestä ja piilottaa vasara/sorkkarauta
Joku voisi kysyä miksi sitä ja tätä? Ja miksi ei toisin? Tai miksi juuri niin? Tai muuta sellaista.
Jos uhri kerta virkosi, ja AA:n suunnitelma muuttui, hän teki mitä tehtävissä oli, ja sen jälkeen toivoa ja odottaa 'parasta'.
Auerin kannalta riski kannatti ottaa. Vai luuletteko että Auer olisi kertonut HÄKEen 'että hei kuule mun mies virkosi, kun mä luulin tappaneeni sen, ja mä tässä soittelin sen huutoääniä nauhalta...'
Tähän näkemykseen uskomiseksi täytyy kyllä todella käyttää mielikuvitusta.
Miksi ihmeessä se häkepuhelu olisi pitänyt lavastaa, jos siihen ei ole edes älynnyt laittaa kuuluvia kamppailun ääniä oikeisiin kohtiin todisteeksi ulkopuolisesta hyökkääjästä? Jos olisi noin monimutkaisen lavastuksen tehnyt niin miksi lavastanut jälkiä vain oikealla kengällä ja saanut näin lavastuksella ainoastaan aikaan sen, että on kääntänyt epäilykset itseensä? Kysymyksiä olisi paljon muitakin, mutta nämä nyt ensimmäisenä puhuvat tätä mielikuvituksellista teoriaa vastaan.
Olisiko mahdollista, että uhrin valittaminen ääneen hätkähdyttäisi myös sellaista henkilöä, joka ei ole syyllinen? Ja miksi ihmeessä jättää se hätäpuhelu päälle sinä aikana kun nappaa sen suojavaatteen ja käy murhaamassa miehensä? Jos on kerran ääniteasiantuntija ja käyttänyt aikaa äänitelavastuksen suunnitteluun, tajuaa kai sen verran että äänitettävät äänet kuuluvat hätäpuhelussa, varsinkin jos kerran on suunnitellut koko äänityksen? Tuossa teoriassa ei ole yhtään logiikkaa. Ettäkö häkelavastuksen suunnittelija ei olisi laittanut taustalle kunnon kamppailun ääniä ja sitten olisi livenä mennyt itse tappamaan miehensä ja lavastanut oman syyllisyytensä?
