Lasten kertomukset

Keskustelua Ulvilan tapauksesta
one eye
Neuvoja-Jack
Viestit: 573
Liittynyt: To Loka 03, 2013 5:31 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja one eye »

Onhan kuolemannaakalla ainakin tälläinen varsin omintakeinen teoria huppumiehen murhaan valmistautumisesta. Fileerausveitsi nyt meni pieleen ajoituksen ja paikan lisäksi mutta mutta.
kuolemannaakka kirjoitti:Miten hän olisi pimeässä kuljettanut sorkkaraudan ja lampun mukanaan, ellei kassissa? Mitä ihmeellistä siinä on? Ainakin minä itse olisin ollut niin fiksu murhaaja, että olisi ollut käyttämättömät vaihtokengät mukana.
Eli mielikuvat huppumieheen ja kas: siinähän tuo terassilla vaihtaa siisti mies vaatetusta akuankkakalsarit vilahtaen ja parin metrin päässä Annu kysyy tytöltä, että meniks se jo?
Tanssikengät jalkaan ja hyppy naapuritontin kulmalle.
Turumurre kirjoitti: mielestäni ne ovat Annelin sydämen ääniä. Näitä samoja kuuluu vielä hetki myöhemmin, ennen Lahden "Tuu joota".
MissHolmes
Ben Matlock
Viestit: 8826
Liittynyt: Ti Syys 11, 2007 2:19 pm
Paikkakunta: Etelä-Suomi

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja MissHolmes »

^^ Peltirumpu, oletko lukenut lasten kuulemiset?

Poika kertoo aivan samaa, mitä kertoi jo 2009 kuulemisissa; lasin äänet loppuivat ja alkoivat uudestaan.

Minusta hänen kertomuksensa on ensimmäinen, joka saa tapahtumat ja myös häkenauhan istumaan yhteen. En ole ennen uskonut taustanauhan mahdollisuuteen oikeastaan ollenkaan, mutta nyt pidän sen olemassa oloa erittäin todennäköisenä.

Ja olen entistä vakuuttuneempi siitä, että Anneli todella on sotkenut vanhimman tyttärensä mukaan niin kiinteästi, että alibi on ollut taattu.

Mietin enää vaan sitä, että mistä hitistä tuollainen pahuus ja viha kumpuaa?

Löytääkö kukaan nauhuria ulvilan kuvista? Jatkan etsintää, mutta urakka on kohtalainen ja silmät väsyneet.

Jos kertomus pitää paikkansa, että nuorin nukkui pinnasänkyineen surmayöhön saakka takkahuoneessa, selittyisi myös se, ettei pesuhuoneen ovea käytetty; sänky oli siinä edessä. Siksi siinä ovessakin on se aikuisten makuuhuoneeseen ''kuulumaton'' Ihaan kuva.
Nuotio & Äreät Tiput
Oppenheimer
Christopher Lorenzo
Viestit: 1534
Liittynyt: To Syys 26, 2013 5:27 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Oppenheimer »

one eye kirjoitti:Onhan kuolemannaakalla ainakin tälläinen varsin omintakeinen teoria huppumiehen murhaan valmistautumisesta. Fileerausveitsi nyt meni pieleen ajoituksen ja paikan lisäksi mutta mutta.
kuolemannaakka kirjoitti:Miten hän olisi pimeässä kuljettanut sorkkaraudan ja lampun mukanaan, ellei kassissa? Mitä ihmeellistä siinä on? Ainakin minä itse olisin ollut niin fiksu murhaaja, että olisi ollut käyttämättömät vaihtokengät mukana.
Eli mielikuvat huppumieheen ja kas: siinähän tuo terassilla vaihtaa siisti mies vaatetusta akuankkakalsarit vilahtaen ja parin metrin päässä Annu kysyy tytöltä, että meniks se jo?
Tanssikengät jalkaan ja hyppy naapuritontin kulmalle.
Ajatus vaatteiden vaihdosta taitaa mennä jo "sotaväsymyksen piikiin". Nyt olisi enemmän kuin paikallaan Annelistien lyödä viisaat päät yhteen ja kehitää jotakin, jossa olisi edes pikkuisen tarttumapintaa. Ei muuten, mutta hyvä keskustelu uhkaa muuten tyrehtyä.
Avatar
Tara
Horatio Caine
Viestit: 6164
Liittynyt: La Huhti 03, 2010 11:16 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Tara »

MissHolmes kirjoitti:^^ Peltirumpu, oletko lukenut lasten kuulemiset?

Poika kertoo aivan samaa, mitä kertoi jo 2009 kuulemisissa; lasin äänet loppuivat ja alkoivat uudestaan.

Minusta hänen kertomuksensa on ensimmäinen, joka saa tapahtumat ja myös häkenauhan istumaan yhteen. En ole ennen uskonut taustanauhan mahdollisuuteen oikeastaan ollenkaan, mutta nyt pidän sen olemassa oloa erittäin todennäköisenä.

Ja olen entistä vakuuttuneempi siitä, että Anneli todella on sotkenut vanhimman tyttärensä mukaan niin kiinteästi, että alibi on ollut taattu.

Mietin enää vaan sitä, että mistä hitistä tuollainen pahuus ja viha kumpuaa?

Löytääkö kukaan nauhuria ulvilan kuvista? Jatkan etsintää, mutta urakka on kohtalainen ja silmät väsyneet.

Jos kertomus pitää paikkansa, että nuorin nukkui pinnasänkyineen surmayöhön saakka takkahuoneessa, selittyisi myös se, ettei pesuhuoneen ovea käytetty; sänky oli siinä edessä. Siksi siinä ovessakin on se aikuisten makuuhuoneeseen ''kuulumaton'' Ihaan kuva.
Löysin mankan kuva (by jokuvaan), siirrän kuvat tähän, jokuvaan laittanut:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 03#p473503

tässä eka:
Kuva

etp, kettinäkymä, puhelin on musta ja matala, sen takana:
Kuva
iso kuva tässä alla

Muistan, että talossa oli toki muitakin nauhoittavia laitteita.
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon .
Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan?
Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...
Avatar
turumurre
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4833
Liittynyt: La Huhti 03, 2010 3:57 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja turumurre »

:roll:

***
Surkeaa! Ah jakaa pyyhkeitä jollekin ja sitten ei huomaa MH.n edellä olevaa kirjoitusta... :cry:
Näinhän se on täällä ollut vuodesta 2010 lähtien, vanhin lapsi on ollut minfosyyllistäjien 'tappolistalla' sieltä asti, eikä se tunnu hetkauttavan yhtään...


alpo holisti kirjoitti:...
Mietin myös niitä tuntemuksia, joita asiaa käsitelleillä virkamiehillä on.
Todennäköisesti tapaus jää vaivaamaan heitä loppuiäksi.


Toivottavasti Alpo, toivottavasti näin...

Ainakin net ketkä saisivat todellakin muistaa koko loppuikänsä tietyt asiat, on se porukka joka ensinnäkin määräsi esikoislapsen kuulustelut 2009 (Tutkinnanjohtaja P Kuusiranta) ja toiseksi pääkuulustelija (T Santaoja), kolmanneksi itse kuulusteluiden aktiivisuorittajat (sosiaalityöntekijä S Kivimäki ja Ryk M Toivonen)

Seuraavassa näiden aikaansaannoksia:


http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... et#p590559

Siihen ensimmäiseen kuulusteluun esikoinen kaapattiin poliisioperaatiossa, ilman että huoltajalle mitään kerrottiin. Päinvastoin äiti peiteseppo-operaatiossa houkuteltiin pois kotoa toiselle paikkakunnalle.

Vuoroon tuli 16.9.2009 suoritetut kuulustelut, joista ensin pieni ote aikaisemmasta linkistä:


http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... et#p590827

Seuraavassa tästä kyseisestä vielä laajempi otos:

Kuulustelun alusta:
M: Yy. Muistak sää viiimeks ko tääl olit niin mä kerroin että tää on varmasti sit viimenen kerta ja mä ihan oikeesti uskoin et se on niinko viimenen kerta et ei vaik oli tosi kiva sun kans jutella ja sä olit reipas ja siis pitkä päivä mä muistan et sun oli viel flunssa sä et yhtään valittanut sä olit kauheen kauhee taistelija. ..
Sitten kuulustelun loppupuolelta:

A: Mut jos se tönäs iskän sitku se laitto oven niin sit skä ko sillon ko te
A: Iskä ei enää siin vaiheessa ikävä kyllä pystyny menemään takasin siihen paikkaan iskä oli siinä vaiheessa kuollu
A: Se on voinu silti tulla siitä vaikeesti mut se on kuitenki tullu siitä
M: Joku sun kokonen ehkä pääsee hiljaa hiipuu mut siit on niinkun siin on niin monta asiaa mitä puhuu sen puolesta et sielt ei niinkun niin iso kaveri tule: Mut mut ne on semmosi teknisiä taas mää käytän hankalaa sanaa semmosia asioita mitä aina aina tämmösessä väkivalta tutkinnassa käydään läpi ja se on nyt tässä ongelma meillä Axx ei ole salaisuuksia me kerrotaan ihan kaikki mitä me tiedetään ja me ei ei voida kertoa eikä saadakkaan kertoa se meneekin nauhalle et se mitä mää mää sanon niin niin se on myös totta niin niin edellen on se ongelma et miten et miten sää saat minut uskomaan et miten sielt on joku lähtenyt ulos koska mää tiedän et siit ei siit ovesta ei pääse näppärästi sielt pesuhuoneesta eikä kylläkään siit ikkunasta et pitäskö meidän nyt miettiä yhdessä et ..
AXX ITKEE
..miten me ratkastaan tää ongelma: Mää en Axx usko et sää valehtelet se on ongelma.
S: Kerrok sää Axx mikä suo rupes nyt itkettää kerros vähän
A: Mää en tiiä. Tiedä te ette ymmärrä milt se tuntuu ja te ette tiiä koska te ette oo nähny mut mä tiiän et se meni tost ja jos se olis ollu pelkkä harhakuva mä en olis nähny sitä kaikkee niin selvästi mut se on totta mä en tiedä miten te ehkä te käsitätte sen väärin mut se on oikeesti mennyt tsta.
M: Sä kerrot jossain tämmöses puhuttelus kun juteltiin et se oli se se avain tai niinko ovi oli helppo avata. Mut sitä ei oo näköjään sit käytetty vai ook sää nähny sellasta?
A: Ei se käyttäny se meni siit ko se oli rikkonu se meni siit rikkinäisest ikkunast.
S: Axx sä sanoit äsken et te ette tiedä milt se tuntuu et te ette ymmärrä. Mitä me ei tiedetä mikä tuntuu tai mitä me ei ?
A: Ei kaikel oo välttämättä lookista selitystä mut silti se on totta ei se mikään menninkäinen ole mut silti se meni siitä :
S: Y y Siin sää olet ihan oikees et tapahtuu ihan käsittämättömiä asioita joit on ihan käsittämätön ymmärtää se on ihan totta mut joskus voi olla myöskin niin että tota me ihmiset halutaan uskoa jotain jotain sellasta tota millä vois selittää asioita et me halutaan uskoo siihen. Me toimitaan joskus niin. Ymmärräk sää mitä mä tarkotan?
A: Joo
S: Et joskus me halutaan selittää asioita parhain päin tai jotenkin sillai et se on enemmän niinkun ymmärrettävää tai käsitettävää tai se olis jotenkin siedettävämpää.
A: Jos se olis siedettävämää mää en olis nähny sitä ollenkaan mut mä näin sen ihan selvästi jos mää en olisin sitä ajatellu mää en olis nähny sitä niin selvästi.
S: Ook sä vihanen tän jälkeen?
A: En tiiä
M: Mitäs nyt?
S: Hän ei tiiä. Must tuntuu tai kuulostaa siltä että suo vihastuttaa tai harmittaa tilanne et täs on tämmönen ongelma: Olenko mää väärässä? Et suo kiukuttaa se et me ei uskota sua et ihan niinku sä haluaisit: Kiukuttaak sua sillai?
A: Ei
M: Viimeks ku sää olit täällä Axx niin käytiin nää samat asiat läpi ja mää tiesin et tulee varmaan semmonen kohta et paha mieli ihan niinko Satu on kertonu niin niin niin joskus vaan niinkun ne asiat voi olla ihan käsittämättömiä et voi voi nähdä sellasta et uskoo et näin on tapahtun ja edelleen niin se on niinkun semmonen ongelma mikä täs vähän jumittaa tän asian etenemisen ja ei sun tarvi siit olla niin jos sä olet nähny niin niin sul on semmonen olo niin sit se vaan on niin me vähän miettinyt niin sä sanoit vähän tätä asiaa niin viime kerran ja mekin ollaan mietitty sitä paljon ja poliisi on vaan miettimäs vaan myös tiedä erilaisia tutkimuksia ja et asiat sitten ne saa jonkun vastauksen niinko selityksen ja ehkä me tähänki saadaan joku vastaus et miks se just on näin. Onks näis edellisist kerroist oaks sul tullu niinko paha mieli tai paha olo ku sä kävit täällä?
A: Vähä
M: Mikä on aiheuttanut sen pahan olon?
S: Osaak sää kertoo?
A: No ei oo kiva muistel tämmösii asioita? AXX ITKEE
M: Oo sää äidin kans pystyny puhummaan mistään?
A: Joo
m: Onks äiti pystynyt helpottamaan sun pahaa oloa?
A: On
M: Millä tavalla hän on sitä helpottanu?
A: Sen kaa voi jutel
M: Yy: Mitä äiti on miettinyt näistä asioista mitä me ollaan täällä keskusteltu?
A: En mää tiiä
M: Mää ajatteleen vaan niin että totta kai ko tää on semmonen asia mistä selkeesti tulee paha mieli ja niinko sanoit et sua vähän kiukuttaa niin totta kai äiti on se henkilö kenen kans haluu sit purhaa semmoset asiat mitä painaa mieltä. Onks äidilläkin tullu paha olo ku sä oot ollu täällä?
A: Mä en tiiä
M: Pelkääk sä myös Axx et äidille tulee myös paha olo niinku nyt sulla ko mennään, ko sä sanoit et on ikävä muistaa tämmösiä asioita ko sä oot ihan oikeassa ja se on varmasti tosi ikävä muistaa se kun se on ikävä asia ja ja poliisi on aina ikävissä asioissa ihmisten kans tekemisissä tarkotus ei oo et niist tehtäis niinku yhtään sen ikävämpiä mut joskus tarvii vaan tehdä niinko ikäviä asioita tai hyvin asijoitten eten. Onko sun tullu semmonen pelko et äidil tulee niinko paha olo et ko sää käyt täällä, mä tiedän et sä oot kauheen huolehtivainen Aleksanderkin sanoi et sä oot kiva isosisko ja sää huolehdit sun pikkusiskosta
A: Mä en tiiä: Tuskin äiti nauraa ...
M: Ook sää niinko jättänyt jotain kertomatta äidille näistä asioista täällä mistä ko sä pelkäät et hänelle tulee pahaolo?
A: Kaiken mun mielest tärkeen täält mä oon kertonu äitil.
M: Yy N isä sanoit niinku sun mielest tärkeinä onk joku sul semmonen mitä sä et oo halunnu kertoo et sä et oo halunnu hänen taakkaa
A: No ei oikeestaa mä oon kertonu en mä tiiä
M: Mul on nyt semmonen olo et sä et oo jotain sun äidille kertonu. Ooks mä oikeessa?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ Mä en….tai siis kaiken minkä mä muistan .. hirveen …. kuulustelust muista mitään
M: Mä kysyn vielä ook sä jättänyt jotain kertomatta äidille mitä me ollaan tääl puhuttu, missä sä pelkäät et äidil tulis paha olo?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
M: Ko viimeks ko täält lähit ni sanottiin et tääl ei oo mitään salattavaa kaikki saa kertoo jos äiti haluu tietää ni hän saa saa niinkun kertoa et ne ei oo semmosii juttuja mää sen takii halusin kysyy: Mitäs oon sä kertonu poliisille ja myös Satulle täs kaiken…
A: Kaiken minkä mää muistan
M: Entäs kaiken minkä sää tiedät?
A: NYÖKKÄÄ Ei siit melkein kolmen vuoden jälkeen muista enää paljon mut kaiken minkä mä muistan mä oon kertonu
M: Ehkä se johto siit ku itse on poliisi ja kauan ollu niin niin niin paljon ihmisiä kuullun lapsia sit oikein oikein rosvoja, joskus ne puhuu, joskus ne ei puhu mitään mut enimmäkseen ne puhuu koska asiat heit painnaa ja vaikka poliisit ko mä olen aina sanonut me oollaan aina ikävissä tekemisissä niin ei oo tarkotus tai loukata taikka satuttaa sillä voi semmonen semmonen erilainen tyyli niinkon kysyä ko joutuu kysy asioita ko mä vähän niinko tiedän se on niinko hammaslääkäri se puuduttaa se sattuu mut se on pakko tehdä koska sen tulee parempi olo joutuu niit vaan niinko kysymään
Ja sit välillä on ollu vähän semmonen olo mulla et on jotain asioita mitä mitä tota sä et oo halunnu kertoo
A: Kaikki mitä mä tiiä ja muistan sit mä oon kertonu koska ei mul oo mitään salattavaa
M: y-y ei seo ol jos se on joku salattava ni kylhän se sit painaa. sellaset asiat ko painaa ... Onko sulla Axx jotain kysyttävää?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
M: Ku ... tää oli vähän ikävä juttu et vähän mentii ne saman asiat läpi kun viimeks ja vähän ehkä kovemmalla kädellä paikka paikoin niin et ei jää hirveen niinko paha mieli sää muistat minkä takia me halutaan selvittää mä oon ihan varma et Jos sääkin olisit poliisi niin sääkin olisit yhtä sitkee. Sää haluaisti sen asian selvittää. Tuleeks sul Satu jotain mieleen täs paikas? Mut voiks mä luottaa siihen et jos joku asia jää vaivaamaan niin sää sitten ilmotat.
A:NYÄKKÄÄ
M: Pelkääksää nyt jotain?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ En enää murhaajii
Tuosta lopusta havaitsee miten lasta oikein kehoitetaan puhumaan kotona… Tilakuuntelu Auereiden kotona oli pian päätöksessään, vielä kuitenkin jotain tietoja piti saada... Olikohan syy se ettei 'plakkarissa' ollut mitään raskauttavaa...? Ei ollut eikä tullut...

Seuraavissa 21.9.2009 tehdyissä kuulusteluissa tytölle sitten kerrottiinkin heidän kotonaan jokapaikassa suoritetusta kuuntelusta…

Ps. Kummarrelkaa vaan syyllistäjät maamme kaikkivaltiasta poliisilaitosta (johon näköjään sossukin toimillaan osallistuu). Mm. näistä lapsen kuulusteluista on tehty tutkintapyyntö, mutta mitään ei vain tapahdu... Kun on seurannut viimepäivien poliisisotkuja, niin voi hyvin ymmärtää miksei.

Alpo heitti tuolla aikaisemmin:

Ei kivillä pidä oikeutta jakaa, semminkin kun osumatarkkuus on heikko ja taitaapa osa kivistä tippua omille varpaille.

Tämä on kyllä täysin varmaa; jos tämän kaltaista lapseen kohdistuvaa hyväksikäyttöä katsotaan ylimmissä päättävissä elimissä suopeasti, niin ne kivet tippuvat ennemmin tai myöhemmin kaikkien varpaille...
Evil Lindros
Hetty Wainthropp
Viestit: 478
Liittynyt: Ke Heinä 17, 2013 1:45 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Evil Lindros »

Pitääköhän paikkansa tuo, että pikkuveli on pitänyt tätä sisartaan ennen kivana isosiskona, joka huolehtii? Missähän vaiheessa se sitten on muuttunut ihan hirviöksi, joka suunnitteleekin joukkomurhia koko perheelle ja myrkyttää ruoatkin muurahaismyrkyllä? :roll: Tuostakin sen voi päätellä ja nähdä, mikä tämä tyttö on ollut ennen kuin joku on päässyt muokkaamaan näiden nuorempien mielipiteitä.
Nätti_Jussi
Agentti Scully
Viestit: 653
Liittynyt: La Loka 13, 2012 8:10 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Nätti_Jussi »

Evil Lindros kirjoitti:Pitääköhän paikkansa tuo, että pikkuveli on pitänyt tätä sisartaan ennen kivana isosiskona, joka huolehtii? Missähän vaiheessa se sitten on muuttunut ihan hirviöksi, joka suunnitteleekin joukkomurhia koko perheelle ja myrkyttää ruoatkin muurahaismyrkyllä? :roll: Tuostakin sen voi päätellä ja nähdä, mikä tämä tyttö on ollut ennen kuin joku on päässyt muokkaamaan näiden nuorempien mielipiteitä.
Nuorimmista lapsista pitäisi kaivaa totuus ulos siitä, miksi tällaisia juttuja on alettu kertomaan. Uudet oikeuspsykologiset haastattelut olisivat nyt tarpeen, ja tällä kertaa ilman mitään johdattelua ja sanojen suuhun laittamista. Psykologinkin pitää olla rehellinen haastatellessaan lasta.

Tähän tapaan tehdyille haastatteluille ei pitäisi antaa ollenkaan painoarvoa.

"Oon monta vuotta tienny"

IS keräsi katkelmia oikeuspsykologisista haastatteluista, joita Anneli Auerin puolustus pitää johdattelevina. Arvostelun mukaan haastattelut eivät olisi neutraaleja, vaan lapselle syötetään ajatuksia, joita hän jatkaa, ja joista haastattelija palkitsee hänet.

Haastattelija: Joo. Sä oot aika taitava salakuuntelemaan vissiin vai?
Lapsi: Joo. (hymyilee).
H: Ja sä oot hiippaillu sinne ja?
L: Aina hiippaillu siihen.

H: Joo.
L: Että meiän pitää, et me ei saada sitten mitään muuta kertoa.
H: Mmm. No onko äiti uhkaillu jollakin tai?
L: Tai sit se on tehny niin tai muuta ja sit se on ollut näin. (heristää nyrkkiä).
H: No onko äiti uhannu että hän tekee jotain tai?
L: On uhannu että sitte se lyö meitä tai sitte se tappaa meiät tai.

H: Nii. Joo. Sä menit sinne aina vähän niinkö pakoon, niinkö?
L: (äännähtää myöntävästi)
H: ...kotona ei ollu kiva olla.

H: Joo, joo. No tota, sen perusteella mitä sä oot mulle nyt kertonu ni musta vaikuttaa siltä et sä oot tienny jo pitkään, jo monta vuotta että...
L: Oon monta vuotta tienny
H: ...miten isä on murhattu.
L: Mut sit mä en oo uskaltanu kertoo enkä mä oo saanu kertoo kellekään ja.
H: Nii
L: Nyt mä vast oon uskaltanu kertoo.
H: Joo. Kuinka pitkään sä oot tienny sen että miten isä on murhattu? Kuin monta vuotta?

H: Missä huoneessa hän sitä piti?
L: Se oli keittiössä.
H: Joo. No tota, joo, et se oli se eri mitä sä näit sillon siellä Ulvilassa, niinkö?
L: Joo.
H: Hyvä.
- Kyllä se on sitä, aina se on sanonu sitä, et se on Ulvilassakin niin se on tullu sinne, avannu oven ja sitten huutanu sinne että "millä lyödään päähän, no vasaralla tietenkin".
Oppenheimer
Christopher Lorenzo
Viestit: 1534
Liittynyt: To Syys 26, 2013 5:27 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Oppenheimer »

Nätti_Jussi kirjoitti:
Evil Lindros kirjoitti:Pitääköhän paikkansa tuo, että pikkuveli on pitänyt tätä sisartaan ennen kivana isosiskona, joka huolehtii? Missähän vaiheessa se sitten on muuttunut ihan hirviöksi, joka suunnitteleekin joukkomurhia koko perheelle ja myrkyttää ruoatkin muurahaismyrkyllä? :roll: Tuostakin sen voi päätellä ja nähdä, mikä tämä tyttö on ollut ennen kuin joku on päässyt muokkaamaan näiden nuorempien mielipiteitä.
Nuorimmista lapsista pitäisi kaivaa totuus ulos siitä, miksi tällaisia juttuja on alettu kertomaan. Uudet oikeuspsykologiset haastattelut olisivat nyt tarpeen, ja tällä kertaa ilman mitään johdattelua ja sanojen suuhun laittamista. Psykologinkin pitää olla rehellinen haastatellessaan lasta.

Tähän tapaan tehdyille haastatteluille ei pitäisi antaa ollenkaan painoarvoa.


"Oon monta vuotta tienny"

IS keräsi katkelmia oikeuspsykologisista haastatteluista, joita Anneli Auerin puolustus pitää johdattelevina. Arvostelun mukaan haastattelut eivät olisi neutraaleja, vaan lapselle syötetään ajatuksia, joita hän jatkaa, ja joista haastattelija palkitsee hänet.

Haastattelija: Joo. Sä oot aika taitava salakuuntelemaan vissiin vai?
Lapsi: Joo. (hymyilee).
H: Ja sä oot hiippaillu sinne ja?
L: Aina hiippaillu siihen.

H: Joo.
L: Että meiän pitää, et me ei saada sitten mitään muuta kertoa.
H: Mmm. No onko äiti uhkaillu jollakin tai?
L: Tai sit se on tehny niin tai muuta ja sit se on ollut näin. (heristää nyrkkiä).
H: No onko äiti uhannu että hän tekee jotain tai?
L: On uhannu että sitte se lyö meitä tai sitte se tappaa meiät tai.

H: Nii. Joo. Sä menit sinne aina vähän niinkö pakoon, niinkö?
L: (äännähtää myöntävästi)
H: ...kotona ei ollu kiva olla.

H: Joo, joo. No tota, sen perusteella mitä sä oot mulle nyt kertonu ni musta vaikuttaa siltä et sä oot tienny jo pitkään, jo monta vuotta että...
L: Oon monta vuotta tienny
H: ...miten isä on murhattu.
L: Mut sit mä en oo uskaltanu kertoo enkä mä oo saanu kertoo kellekään ja.
H: Nii
L: Nyt mä vast oon uskaltanu kertoo.
H: Joo. Kuinka pitkään sä oot tienny sen että miten isä on murhattu? Kuin monta vuotta?

H: Missä huoneessa hän sitä piti?
L: Se oli keittiössä.
H: Joo. No tota, joo, et se oli se eri mitä sä näit sillon siellä Ulvilassa, niinkö?
L: Joo.
H: Hyvä.
Haastattelu on tehty oikein asiallisesti. Dialogin käynnistämiseksi on annettava jotakin tarttumapintaa. Se miltä osin ja miten lapsi avautuu, jää kuitenkin aina arvoitukseksi. Luottamuksen luominen tilanteessa on tietenkin perusbasis. Jos sitä ei synny, on turha luulla, että näinkin vaikeasta asiasta saataisiin lapsesta mitään irti.
Evil Lindros
Hetty Wainthropp
Viestit: 478
Liittynyt: Ke Heinä 17, 2013 1:45 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Evil Lindros »

Totta kai se on niin, että luottamus lapseen synnytetään noin. Se vaan tässä epäilyttää, että miten nämä "asiantuntijat" tästä ovat suodattaneet sen osuuden mikä on uskottavaa ja sen osuuden mikä ei ole. Tässä jutussa kun ei ole oikein tuntunut löytyvän luotettavia asiantuntijoita ja näissäkin arviointi on toteutettu sisäsiittoisesti eli sen on tehnyt sama ihminen, joka on ollut tekemisissä jo aiemmin. Se saattaisi olla hyvä asia, mutta se saattaa myös olla huono asia, koska siinä kärsii objektiivisuus. Eli miten näissä voi luottaa asiantuntijaan? Ja miten paljon oikeasti voisi luottaa myös terveeseen järkeen ja kuinka luotettavaa tietoa asiantuntijoilla on pohjanaan esimerkiksi siitä, kuka on päässyt lapsiin ja kertomuksiin vaikuttamaan?
pystykorvat
Lauri Hanhivaara
Viestit: 138
Liittynyt: To Marras 21, 2013 5:41 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja pystykorvat »

peltirumpu kirjoitti:
Oppenheimer kirjoitti: Lapset kai tässä koko jutussa ovat suurimpina kärsijöinä. Kuinka moni kokee saman kohtalon. Isä murhataan, äiti on syytteessä murhasta ja tuomittu törkeistä rikoksista lapsiaan kohtaan. Silti sinulla on varaa julistaa lasten kertomukset sataprosenttiseksi huuhaaksi. Anneli muuten tässä kuuluisassa (ja vastenmielisessä) Apu-lehden videohaastattelussaa sanoi, että lasten jutuista 98 % on täyttä puppua. Kumpi on oikeassa sinä vai Anneli?
Olisiko noin? Lapsia ei sentään ole laitettu syyttömänä vankilaan.

Anneli puhui totta. Lasten kertomuksista 98% on potaskaa. Loput 2% totta (mikä sun nimi on ja sitä rataa). Ihan kaikkea eivät siis valehdelleet.
Peltirumpulta siinä asiallinen mielipide. Noita lasten kertomuksia ei todellakaan usko yksikään täysipäinen. Minusta vaikuttaa että palstan antiannelisteista suuri osa on jollakin tavalla osallisena tässä jutussa, tietysti syyllistävällä puolella. Mukana tutkinnassa ja todisteiden haalinnassa. Tuota hyökkäävää kirjoittelua kun ei muuten voi ymmärtää.
Mutta eiväthän nämä kirjoitukset suuntaan tai toiseen vaikuta oikeuden päätöksentekoon mitään. Jutussa on tehty päätös lähes välittömästi näytön vastaanottamisen jälkeen ja loppuaika menee asiakirjojen jakelukuntoon saattamiseen.

Minulla on kohtuullisen pitkäaikainen kokemus käräjäoikeuden lautamiehenä enkä hetkeäkään usko että 12.12 tulisi Auerille langettava päätös.

Vaikka olenkin vähän tänne kirjoittanut, (tunnuksetkin ehtivät hukkua joten uusilla mennään), lukenut olen eri lähteistä sitäkin enemmän
pikasso
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1414
Liittynyt: Ti Kesä 08, 2010 12:16 am

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja pikasso »

Kuka oli tämä haastattelija mistä yllä puhutaan. Nimiä kehiin, ammatti ja pätevyys julkiseksi.
Herrajumala tätä sontaa.
annaanna

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja annaanna »

Jaan pikasson reaktion. Ja kunnioitan pikasson siviilirohkeutta , jota osoitti kertoessaan mielipiteenmuutoksestaan.

Lasten kertomukset ovat yksi tapa käsitellä tilannetta, jossa olivat. Heidän äitinsä oli ihminen, joka oli kylmäverisesti surmannut isä ilman katumusta, ilman tunnustamista, aikuisten puheitten mukaan lavastamalla joku muu syylliseksi. Äkillisesti heidät uhattiin sysätä tuon ihmisen kotiin, pois rakastavien ihmisten luota.

Tässä edellä on siis kahdelta eri aikakaudelta näitä haastatteluja. Aivan hirvittävää katsottavaa ovat nuo turumurren esillenostamat vanhimman kuulemiset 2009, joissa selvästi nuhakuumeiselle lapselle valehdellaan ja jätetään kertomatta ynnä jankataan jankkaamasta päästyä, jotta lapsi ei kertoisi totuutta vaan muuttaisi mielipiteensä ja alistuisi kuulustelijoiden auktoriteetin ja henkisen vahvuuden alle. Amanda on vahvin lenkki! Omaan järkeensä ja havaintoihinsa luottava nuori ihminen, joka varmasti on omalla todistuksellaan tuonut taannoisessa Porin käräjäoikeudenistunnossa selvyyttä, tervejärkistä selvyyttä, tapahtumiiin tuolloin 2006 ja sen jälkeisinä aikoina.

Eräillä on missio tämän vanhimman lapsen suhteen, tämä on vain yksi vanhimpaan lapseen kohdistamistaan järkyttävistä viesteistä, jota ei kenenkään tule ottaa todesta, ei sinne päinkään:
MissHolmes kirjoitti:Meidän on pirun kiva täältä pehmotynnyreistämme arvioida lasten puheiden totuudenmukaisuutta.
...
Kyllä minä silmissäni näen sairaan Annelin sairatuttaman pikkutytön, joka tunnemaailmaltaan ja arvoiltaan on erittäin kovaa hoitoa vaativassa tilassa. Suoraansanottuna vaarallinen, jos ei muille, niin ainakin itselleen.
peltirumpu
Adrian Monk
Viestit: 2876
Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 10:04 am

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja peltirumpu »

pikasso kirjoitti:Kuka oli tämä haastattelija mistä yllä puhutaan. Nimiä kehiin, ammatti ja pätevyys julkiseksi.
Herrajumala tätä sontaa.
Muistaakseni tämä huippuasiantuntija antoi aikoinaan lapsille "terapiaa". Myöhemmin sitten suoritti lapsen haastatteluja ja arvioi itse omaa työtänsä: "ei sisältänyt johdattelevia kysymyksiä". Ammattamaisesti totesi työnsä tehneen.

En ole koskaan kuullut täysipäisestä psykologista. Epäilen, ettei sellaisia ole olemassakaan 8)
Evil Lindros
Hetty Wainthropp
Viestit: 478
Liittynyt: Ke Heinä 17, 2013 1:45 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Evil Lindros »

Täältähän näitä tarinoiden aineksia koko perheen surmaamiseen löytyy - ihan kotimaisia.

http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=2&t=134

Tampereen kirvesmurhaaja.

Oikeudessa surmaaja kertoi, että talossa oli hirviöitä, jotka olivat myrkyttäneet hänen ruokansa ja uhkasivat tappaa hänet.

Oiskohan nämä kertomukset kehitetty kasaan lukemalla vanhoja kunnon Alibeja?
kaljaloota
Theo Kojak
Viestit: 1158
Liittynyt: To Syys 13, 2012 5:34 pm
Paikkakunta: si lähikauppa

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja kaljaloota »

"Muistaakseni tämä huippuasiantuntija antoi aikoinaan lapsille "terapiaa". Myöhemmin sitten suoritti lapsen haastatteluja ja arvioi itse omaa työtänsä: "ei sisältänyt johdattelevia kysymyksiä". Ammattamaisesti totesi työnsä tehneen.
En ole koskaan kuullut täysipäisestä psykologista. Epäilen, ettei sellaisia ole olemassakaan 8)"
Tähän sopii lystikäs ja kulunut lausahdus, anneli on sanonut näin, mikä on aina 99% totta.
Lasten kertomusten perusteella olisi pitänyt terapiaa jatkaa ja varmaan olisi ollut mahdollista vaihtaa ammattilaista jos tämä oli mukamas epäpätevä.
Vastaa Viestiin