Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Misri]

Misri, tässä Sinulle sopiva haaste: http://koulu.sakyla.fi/koulukeskus/luki ... _lalli.htm
Vammautuminen seuraamuksineen on tuossakin tapauksessa vielä avoin.

Tyypillinen esimerkki terävästä väkivallasta. Tässä vielä esim. tylpästä väkivallasta.

http://www.mtv.fi/sport/muutlajit/uutis ... murtuneena

[Xerxes]

MISRI: " ..... vammamekanismin ymmärtäminen vaatii laajemman otoksen. Kontio ei ole idolini. pidän häntä kuitenkin, tämän tyyppisten vammojen erikoisosaajana, kuin mitkä NGn vammat olivat. ..... ".

Mm. nerokirurgi Öhman on maininnut lyöntivälineeksi mm. astalon.

Kysymys Misrille, ja muillekin: Onko kysymyksessä matala- vai korkeaenerginen isku, jos henkilöä lyödään päähän?

a) Tuntemattomalla astalolla ........... Matalaenerginen ( ), Korkeaenerginen ( )

b) halolla.................................... Matalaenerginen ( ), Korkeaenerginen ( )

c) potkaistaan kengällä................... Matalaenerginen ( ), Korkeaenerginen ( )

Minulla ei ole tuohon varmoja vastauksia, mutta tiedän, että noilla kaikilla on tehty henkirikoksia. Luin juuri uudesta sanomalehdestä, että nainen oli surmannut miehen lyömällä tätä useita kertoja halolla päähän. Kumpaan laitetaan rasti noissa kolmessa tapauksessa. Se on varmaa, että kaikilla noilla tavoilla voi lyönnin kohteelta mennä paitsi taju, usein myös henki.

[Misri]

^ Kyllä kirveellä ja halolla saa hengen lähtemään. Matalaenerginen vamma on tuotettu fyysistä voimaa käyttäen. Jos taas ottaa kiven käteensä ja lyö sillä uhria päänalueelle. Niin ei ole vaikea arvata kumpi iskuista aiheuttaa suuremman ja laajemman tuhon kosketuskohdassaan.

Suurienergisiä ovat vammat, joissa on voimakas liike-energia ja jossa voima tai massa dominoi. Pienienergisiä vammoja aiheuttavan mekaanisen voiman liike-energia on vähäinen. Kudosvaurioita voi näissäkin esiintyä, mutta ongelmia ei yleensä ole vitaalielintoiminnoissa.

NGn päänalueen vammoissa /ruhjehaavat kudosvauriot olivat jääneet vähäisiksi. Leukakulma oli murtunut heikoimmasta kohdasta, eli pitkäjuuristen poskihampaiden alueelta, murtuma oli vakaa, ei kirurgisia toimenpiteitä. Purentalihaksien aiheuttaman siirtymä hoidettiin hampaisiin tukeutuvalla tuentasysteemilla. Leukaan osuneen iskun seurauksena, on leukaluu siirtynyt taaksepäin ja iskun aiheuttama voima on siirtynyt kondyylin nivelpäähän aiheuttaen nivelnastan murumisen. Tämä murtuma- on tyypillinen näissä leukaan osuneissa iskuissa, koska kondyylin nivelpää on leukaluun heikoin osa. Tämä suoran iskun aiheuttaman, epäsuoran nivelmurtuman pökkäyksen tuhovoima, oli riittänyt murtamaan pienen korvakäytävän luun korvan takana. Siihen loppui se matalaenerginen tuhovoima. Muut murtumat poskiluun ja yläleuan osalta ovat kulkeneet luiden liitoksissa, eli matalaenergisen iskun voima on siinäkin hakenut sen vähäisemmän vastuksen suunnan.

[ANDYROM]

Tarkkaan ottaen energisyys ( voima ) liittyy kiihtyvyyden ja massan tuloon, molemmat vaikuttavat. Jos ajatellaan, että kiihtyvyys on 8 m/s2 ( joka on mahdollinen, urheilullisella vielä enemmän )ja massa on 10 kg, lopullinen voima on kiloissa 80 ja tulos riippuu tietenkin pinta-alasta, miten 80 kiloa jakautuu.
Tällä tavalla ajatellen astalot eivät ole vertailukelpoisia.
Jos ajatellaan terävää 2-3 kg:n kiveä, 16-24 kiloa muutamalle sentille, kuvitella voi, mitä tapahtuu, kun terävä kivi putoaa G:n eli vetovoiman kiihtyvyydellä, 9,8 m/s2 ( keskikiihtyvyys ) jalalle. Kyllä siinä jalan luu murtuu, veikkaan, en viitsi kokeilla!
Päästä en osaa sanoa, riippuu iskujen määrästä myös.

Huom, en ole fysikan expertti, tämä on aivan koulutietoa.

[Xerxes]

Misrin vastaus on sitä "liirum laarum" tasoa. Noissa kaikissa esimerkkitapauksissa on käytetty "fyysistä voimaa". Jos niin tulkitsee, niin Misri tarkoittaa, että tällaisilla iskuilla ei voi syntyä aivovammaa. Tiedetään kuitenkin, että mainituilla kolmella tavalla on paljon tapettu ihmisiä. Minua säväytti, kun luin, että "nainen tappoi miehen lyömällä tätä useita kertoja halolla päähän". Myös potkimalla on henki lähtenyt uhrista usein joko heti tai viiveellä. Ulkoinen vamma ei välttämättä ole kovin suuri, mutta aivoihin voi syntyä "vakava vamma", jopa niin vakava, että henki lähtee. Muutoinkin Misrin mielestä ulkoisten vammojen laadusta ja määrästä voi päätellä aivovamman vakavuusasteen. Sehän on selvää potaskaa. Joskus aivovamma syntyy - joskus ei. Ulkonaisten vammojen vakavuusaste ei ole suoraan verrannollinen syntyneen aivovamman vakavuusasteeseen. Aivovammaspesialisti Tenovuo arvioi, että syntyneet ulkonaiset vammat ovat sitä tasoa, että aivovamma on hyvin mahdollinen eli "odotettavissa". Aivovamma pitää tutkia erikseen, ei riitä, että asia arvioidaan ulkonaisten vammojen perusteella. Tässä tapauksessa potilas oli siirretty 2 päivää sairaalaan tulon jälkeen "Neurologiseen Klinikkaan" eli oli havaittu mahdollisen aivovamman oireita potilaassa. Ja sitten myöhemmin diagnoosiksi oli kirjoitettu "aivoruhje". Se ei tapahtunut arpomalla, vaan oireiden perusteella. Tänäkin päivänä aivovammadiagnoosiin riittävät sopivat oireet - ei tarvita kuvantamistuloksia. Sen voi tarkistaa, että näin on.

Misrin vastaus ei kerro, mihin hän sijoittaa nuo 3 vaihtoehtoa. Se on selvää, että käytännössä noilla kaikilla tavoilla iskujen kohde voi saada aivovamman ja voi jopa kuolla vammoihinsa.

[awa]

Jopas on tuo vammaenergia käsitteenä eräille vaikea ymmärtää. Gustafssonin kasvoihin kohdistunut vammaenergia on erittäinkin tarkasti määriteltävissä vammojen perusteella. Vammaenergia on ollut matalaenerginen, vaikka leukaperiin olisi törmännyt juna. Siis lyhykäisyydessään - vammojen aiheuttamiseen on tarvittu hyvin matalaenerginen voima.

Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio kertoi, että tyypillisimmin tuon kaltaisen voiman ja vammat saa aikaan nyrkiniskiu, potku tai matalalta putoaminen.

Jos nyt tämän energia-asian selittää vielä kansantajuisemmin - niin tehdään koe:

- keitä kattilassa neljä (4) kapppaletta kananmunia kolme (3) minuuttia. Pudota ensimmäinen muna 5 cm korkeudelta pöydä pinnalle - siitä syntyy munan kuoreen pieni särö. Pudota toinen muna kahden metrin korkeudelta kivilattialle ja vertaa "vammaa". Ota kolmas muna ja kopsauta sitä haluamallasi astalolla niin, että munan kuoreen syntyy pieni särö. Neljännen munan voit astaloida sen näköiseksi mitä kahden metrin korkeudelta pudotettu muna näyttää.

Tämän kokeen tehtyäsi voit ymmärtää vammaenergiasta enemmän.

Gustafssonin kasvoihin kohdistunut voima on aiheuttanut kuvainnollisesti munan kuoreen pienen särön.

[ANDYROM]

Kiitos kananmunaselityksestä.

Jos puhutaan energiasta, sekin on riippuvainen massasta sekä liikkeen nopeudesta, tarkalleen ottaen se on puolet massan ja nopeuden neliön tulosta. Minusta on helpompi käsittää iskun voima kiloina, vaikka fyysikot puhuvatkin Newtoneista.

Nyrkillä saadaan arviolta korkeintaan kilon isku, joka kyllä voi tyrmätä. Kyse on koko ajan siitä, millä nopeudella isku lähtee. Jos ylhäältä annetaan astalolle isku, siihen vaikuttaa myös maan vetovoima G, jolloin isku saa suuremman kiihtyvyyden ja siis voiman.

Vammojen laatuun en puutu. Kai ne kuitenkin riippuvat, miten on osunut ja, mikä on ihmisen kunto jne.

[Matlock]

nyrkiniskun aiheuttama vamma luetaan kuuluvaksi, tylpän väkivallan aiheuttamaksi. Kivellä iskeminenkin luetaan kuuluvaksi myöskin tylpään väkivaltaan. Tässä kuitenkin tulee kuvaan mukaan se vammaenergia. Jos isketään esim. kivellä joka antaa lisävoimaa iskuun esim. uhria päähän niin taatusti tulee tuhoisempia vammoja. Nyrkiniskuissa taas käytetään iskuun pelkästään fyysistä voimaa, niin uhrin saamat vammat kudosvauriot ja luiden murtumat, jäävät silloin vähäisimmiksi, kuin iskettäessä kivellä.

Fyysistä voimaa käytetään tietenkin molemmissa tapauksissa, hiljaa pienellä kivellä iskettäessä vähemmän kuin lujaa nyrkillä lyödessä.

Vammaenergioita on tietenkin kaiken asteisia, ei ole mitään rajaviivaa, jolloin iskun voima muuttuu yhtäkkiä vaaralliseksi.

Aivojen vammautuminen riippuu myös paljon iskun suunnasta, aivot kestävät paremmin joistakin suunnista tulevia iskuja kuin toisista suunnista tulevia.

Ja syyttäjäpuolen lääkärien lausunnoista käy selvästi ilmi, että NG:n vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä, potkuilla MUTTA MYÖS ASTALOLLA. Siitähän tässä kai keskustellaan.

[Xerxes]

Olematta lääkäri voi tästä tapauksesta esittää omia arvioita. Aivovamman kannalta pahin vamma lienee se suuri ruhjehaava ohimon takana korvan yläpuolella. Nyrkkeilyssä näkee tyrmättävän usein siihen kohtaan osuneella iskulla. Nyrkkeilyssä siihen kohtaan ei jää välttämättä minkään näköistä jälkeä, ei luita murru, eikä päällepäinkään näy mitään, mutta mies saattaa kaatua kuin tukki. Unten mailla jo pystyssä. Nyt kun siinä on suuri ruhjehaava, on todennäköistä, että siihen on osunut muu kuin nyrkinisku. Jos lyöjä olisi ollut esim. Boisman, olisi hänen nyrkkinsä ollut sen näköinen, kuin sillä olisi isketty betoniseinään. Sitä ei olisi tarvinnut suurennuslasilla tarkastella. Mutta ruumiinavauksessa on todettu - "vain vähäistä hankaumaa vasemmassa kädessä". Ja se todellakin tarkoittaa, että myös oikea käsi on taatusti tutkittu ja todettu se virheettömäksi, siitä ei ole mitään mainintaa. Poliisi on taatusti tutkinut v.1960 molemmat kädet ja tehnyt siitä muistiinpanot. Ainakin minä arvioin, että joku tylppä, mutta kovapintainen esine, siis jonkun mallinen "astalo" on ollut lyöntiväline. Vaikka kallon luut eivät ole murtuneet, on suuri mahdollisuus, että aivoihin on siitä huolimatta syntynyt vamma, suurempi tai pienempi, vaikka kallon murtumaa ei ole syntynyt. Misri kannattajineen unohtaa ja ohittaa tämän osuman hyvin mielellään, se ei heitä oikein kiinnosta eikä miellytä. Tutkimuksissa on myös todettu laaja "hitaan toiminnan alue" ja miten ollakaan, nimenomaan vasemmalla puolella jo vuonna 1960. Tällaisesta havainnosta ei voi tietysti varmuudella sanoa milloin tämä "hitaan toiminnan alue" oli syntynyt. Siihen ei ole päivämäärää merkitty. Minusta näyttää hyvin todennäköiseltä, että juuri tuo isku on aiheuttanut aivovamman, tajuttomuuden ja muistiaukon. Se on varma, että ainakin mahdollisuus siihen on ollut olemassa. Misrin väittämä, että "lääkärit olivat sitä mieltä että ....." , ei ole kovin vakuuttava, sillä ainakin Karikoski, Öhman, Tenovuo ja Hirvensalo eivät sulje pois vakavan aivovamman mahdollisuutta. Vain Kontio on sitä mieltä, että tajuttomuutta ei ole ollut, eikä liioin aivovammaa syntynyt. Ja Kontio on hyvä hammaslääkäri ja leukakirurgi, mutta ei ole hyvä aivovammojen asiantuntija.

[Xerxes]

Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio kertoi, että tyypillisimmin tuon kaltaisen voiman ja vammat saa aikaan nyrkiniskiu, potku tai matalalta putoaminen.

Jos nyt tämän energia-asian selittää vielä kansantajuisemmin - niin tehdään koe:

- keitä kattilassa neljä (4) kapppaletta kananmunia kolme (3) minuuttia.
Tämän kokeen tehtyäsi voit ymmärtää vammaenergiasta enemmän.

Gustafssonin kasvoihin kohdistunut voima on aiheuttanut kuvainnollisesti munan kuoreen pienen särön.

Mutta leukakirurgian erikoislääkäri Kontion mielipidettä ei ole arvostettu juuri lainkaan - ja se on aivan oikein. Aivovammat ei ole hänen vahvaa aluettaan.

Pieni särö päänkuoressa voi aiheuttaa vakavan aivovamman. Joskus syntyy vakava aivovamma vaikka päänkuoressa ei ole edes pientä säröä. awa se vain liikkuu omalla vahvalla alueellaan ja keittelee kananmunia. Varmaan osaa sen asian.

[Misri]

^ Xerxes, höpisee taas omiaan. Ei sinne oikeuteen arvostusta lähdetä hakemaan. Nämä asiantuntijat lääkärit antoivat siellä oman lausuntonsa NGn vammoista. Kontion lausuntoa NGllä todetuista vammoista, ei edes puolustus yrittänyt kiistää. Vaan kiistaa oli siitä, voiko sen tasoisilla vammoilla aiheutua keskivaikea aivoruhjetasoinen vamma.?

Tottakai vammaenergialla on merkitystä, mitä pienempi iskuenergia sen lievemmät vammat. Matalaenergisissä vammoissa vaurio kohdistuu yleensä kosketuskohtaan. Raskaamalla astalolla iskettäessä vauriokohta on laajempi, iskukohtaan syntyy laajoja ja syvempiä kudosvaurioita. Siinä tarvitaan jo kirurgia korjaamaan niitä repaleisia kudoksia. Samoin luuvammat mitä suurempi iskun voima, sen pahemmat murtumat, säpäileisiä ja siisäänpainaumamurtumia ja iskun osuessa kalloon avokallonmurtumia. NGllä ei ollut kallon luissa yhtäkään murtumaa, kuten muilla uhreilla oli.

Aivoruhjevamman mekanismi

-Aivovamman biomekaniikka on riippuvainen sen aiheuttaneen ulkoisen voiman suuruudesta, ja nämä vammat voidaan jakaa kontakti- eli suoriin vammoihin ja liike- eli epäsuoriin vammoihin. Kontaktivammoissa energia siirtyy kalloon ja aivokudokseen kontaktin avulla (esim. kaatuessa). Tällöin kallo painuu sisään ja kallonsisäinen tilavuus muuttuu, josta aiheutuu aivokudokseen paikallinen vaurio ("coup"- ja "contre coup" -vammat). Mikäli energia kohdistuu pienelle alueelle, luu murtuu ja osa kallon luusta painuu aivokudokseen aiheuttaen mekaanisen vaurion. Liikevammoissa energiaa siirtyy aivokudokseen kiihtyvyyden tai hidastuvuuden vaikutuksesta.

Jos NGn korvan yläpuolella oleva ruhjehaava olisi aiheutunut astalon, kiven iskusta kuten muiden uhrien ruhjoumavammat, niin vähintääkin siihen iskukohtaan olisi tullut sisäänpainauma murtuma ja pahimmassa tapauksessa avokallon murtuma joka olisi ulettunut aivokudokseen saakka. Silloin meidäkin olisi tarpeetotonta täällä kiistellä NGn mahd. aivovammasta. Eli sellaiset puheet, että se ruhjehaava olisi tullut samasta astalosta kuin muiden uhrien vammat on naurettava. Ellei sitten NG itse ole tehnyt itselleen sitä ruhjetta lasvastustarkoituksessa jota itse pidän hyvin mahdollisena, silloinhan hän on voinut itse säädellä iskun voimaakkuutta.

[awa]

Vammaenergioita on tietenkin kaiken asteisia, ei ole mitään rajaviivaa, jolloin iskun voima muuttuu yhtäkkiä vaaralliseksi.

Vammaenergia on tiedossa. Gustafssonin kohdalla se on matalaenerginen. Tee edellä kertomani koe kananmunilla. Ymmärrät sen jälkeen enemmän vammaenergiasta.


- keitä kattilassa neljä (4) kapppaletta kananmunia kolme (3) minuuttia. Pudota ensimmäinen muna 5 cm korkeudelta pöydä pinnalle - siitä syntyy munan kuoreen pieni särö. Pudota toinen muna kahden metrin korkeudelta kivilattialle ja vertaa "vammaa". Ota kolmas muna ja kopsauta sitä haluamallasi astalolla niin, että munan kuoreen syntyy pieni särö. Neljännen munan voit astaloida sen näköiseksi mitä kahden metrin korkeudelta pudotettu muna näyttää

Aivojen vammautuminen riippuu myös paljon iskun suunnasta, aivot kestävät paremmin joistakin suunnista tulevia iskuja kuin toisista suunnista tulevia.

Juu - mutta miten liittyy Gustafssoniin?

Ja syyttäjäpuolen lääkärien lausunnoista käy selvästi ilmi, että NG:n vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä, potkuilla MUTTA MYÖS ASTALOLLA. Siitähän tässä kai keskustellaan.

Siitä keskustellaan - että vaikka astalolla, mutta vammaenergia on vaatimaton.

[awa]

Pieni särö päänkuoressa voi aiheuttaa vakavan aivovamman. Joskus syntyy vakava aivovamma vaikka päänkuoressa ei ole edes pientä säröä.

Kananmuna vertaus on tässäkin suhteessa verraton.

Xerxes kertoo todistellen, että pieni särö päänkuoressa voi aiheuttaa vakavan aivovamman. Sitä pientä säröä ei Gustafssonilta vaan löytynyt, ei ainakaan sitä säröä joka selittää oireet. Säröt oli kasvoissa.

Olematta lääkäri voi tästä tapauksesta esittää omia arvioita. Aivovamman kannalta pahin vamma lienee se suuri ruhjehaava ohimon takana korvan yläpuolella.

Xerxes on siinä oikeassa, että kasvojen vammoja ei voi yhdistää aivovammaan, koska vammaenergia on niin tarkasti tiedossa. Leukakirurgi Risto Kontio murskasi oikeudessa virheellisen puolustuksen teorian kokemuksellaan.

Harmi vain, että maalikko lautamiehet eivät olleet keskustelun tasolla - ja olivat puolustuksen "höynäytettävissä". Maallikoita harhauttaessaan lääkärin ei tarvitse olla esitelmässään suurikaan "ruudinkeksijä". Toki lääkärin vala ja eettiset ja moraaliset rajat ovat suurimmalla osalla lääkäreitä niin voimakkat, että eivät maallikoille "valehtelemiseen " työssään ryhdy.

Tuntien tajuttomuus, päivien tokkutaisuus ja iänkaikkinen muistamattomuus ei selity Gustafssonin pään haavalla, jonka hän itse epäili syntyneen veitsestä!? Aiheuttaako päänahkaa raapaissut veitsi aivovamman ???

[Misri]

^ Xerxesin vakavat "säröt"!

Aivojen ulkopuoliset vauriot

Tavallisin aivojen ulkopuolinen vaurio on kallonmurtuma. Se ei tarkkaan ottaen ole aivovamma lainkaan. Kyseessä on siis jonkin aivoja suojaavan luun murtuma joko kallon näkyvässä osassa tai kallon pohjassa. Murtuma voi olla hyväasentoinen (murtumaviiva luussa) tai vakavammissa muodoissa pirstaleinen tai sisään painunut. Muihin kuin hyväasentoisiin murtumiin liittyy käytännössä aina ainakin aivojen pinnallisia vaurioita. Hyväasentoiset murtumat eivät itsessään vaadi mitään hoitoa.

[Xerxes]

Haloo, awa ja Misri! Kontion lausunto ei ole murskannut mitään. Asiantuntijat ovat ohittaneet sen epäloogisena ja yksioikoisena. Olette kai huomanneet, että esim. "puolustuksen asiantuntija" Öhman on maininnut lyöntivälineeksi mm. astalon. Hän on esittänyt myös tarkan vammaluettelon. Kontion tilastoharhautuksella alkanut lausunto ei ole vakuuttanut ketään. Ei myöskään käräjäoikeutta. Jos asia olisi niin kuin awa esittää, olisi käräjäoikeuden tuomio mennyt kevyesti nurin ylemmässä oikeusasteessa, johon olisi varmasti valitettu. Mutta asia ei ole niin. Tuomio on nähty oikeaksi, ja hammaslääkäri-leukakirurgi Kontion näkemys on arvioitu lähinnä epäpäteväksi, eikä se ole vakuuttanut muita tahoja. Se on ohitettu hienovaraisesti kaikessa hiljaisuudessa. Tällaiseen arvioon on päädytty, eikä mikään taho ole valittanut ylempään oikeusasteeseen. Valitukseen ei ole ollut perusteita.