-" Lauerma kertoi muistinmenetyksistä, joita on kahta tyyppiä: psykogeenistä ja elimellistä. Elimellinen katkos voi aiheutua esimerkiksi iskusta. Psykogeenisen katkoksen voi aiheuttaa se, että mieli varjelee ihmistä unohtamisella, jos muistikuva aiheuttaisi sietämättömän tilanteen, esimerkiksi häpeää tai raivoa."
Eli tiedetään, että tätä psykogeenista muistinmenetystä on usein vaikea erottaa tavoitetietoisesta muistinmenetyksestä.
" Tieteessä muistin toimintaa tutkitaan laaja-alaisesti ja monia menetelmiä soveltaen, mutta eettisistä syistä on mahdotonta tehdä ihmiskokeita sellaisissa ääriolosuhteissa, jotka vastaisivat esimerkiksi henkirikosta tai raiskausta. Nykytietämyksen valossa ihminen unohtaa traumaattiset kokemukset kokonaan vain hyvin harvoin ja lähes poikkeuksetta vain valikoivasti." (tekstilainaus Lauerma)
Muisti suojelee:
" On perusteltua kysyä miksi juuri vaaralliset tilanteet unohdettaisiin, kun muistin biologinen tehtävä on nimenomaan suojella meitä mm. vaaralliseksi osoittautuneilta henkilöiltä, ja muistin avulla jätämme syömättä marjat tai sienet jotka ovat aiemmin sairastuttaneet." ( tekstilainaus Lauerma) - Eli Lauerman mukaan ihminen yleensä muistaa vaaralliset tilanteet, koska niistä vaaratilanteista opitaan varomaan.
" Väitetyn muistinmenetyksen uskottavuutta joudutaan toisinaan arvioimaan esitutkinnassa ja oikeudessa. Yksiselitteistä keinoa tunnistaa teeskennelty ja aito muistinmenetys ei ole. Oletettavaa kuitenkin on, että teeskennelty muistinmenetys kuvataan usein sellaiseksi, millaisena se näyttäytyy viihdeteollisuuden tarjoamissa malleissa, kuten lukuisissa aihetta sivuavissa elokuvissa. Muistinmenetyksen todennäköisyyden arvioinnissa saattaa auttaa tieto siitä, että teeskenneltyyn muistinmenetykseen liittyy usein muistamattomuuteen liittyvien oireiden *liioitteleminen ja muistamattomuuden kokeminen *kokonaisvaltaisena *ilmiönä sekä sen kuvaaminen hyvin *äkillisenä. Lisäksi henkilö ei yleensä koe muistikuvien palautumista todennäköisenä tai mahdollisena. Myös eräitä laskennallisia mahdollisuuksia teeskentelyn tunnistamiseen on olemassa." ( tekstilainaus Lauerma)
NGn muistinmenetystä arvioitaessa huomio kiinnittyy erityisesti vammojensa liioitteluun. Esim. NGn kertomat vammat taksikuski Toivolalle. NGn antamat haastattelut, katso Alibi lehden tekemä haastattelujuttu 80-luvulta, samoin Saloniuksen tekemä henkilöhaastattelu. Sekä NGn videokuulustelu. Ja muut kuulustelut, joissa NG kuvaa näitä värittyneitä muistikuviaan sairaalassa olon tapahtumistaan.
Näissä kaikissa NGn kertomuksissa ilmenee tietynlainen tavoitehakuisuus, NGn muistikuvat omista vammoistaan on liioitellun vääristyneitä.