Kuolemannaakka kirjoitti:luxetveritas kirjoitti:[Kiitos vastauksista "Kuolemannaakka"!
Tietääkseni alibi tarkoittaa sitä, että voidaan todistaa, ettei epäilty tapahtumahetkellä ollut rikospaikalla eikä näin ollen voinut syyllistyä rikokseen. Nähdäkseni alibia ei voi perustella epäillyn omilla kertomuksilla siitä, missä hän on ollut rikoshetkellä. Epäilty ei siis voi todistaa itselleen alibia. Alibi edellyttää epäillyn omista kertomuksista riippumatonta todistusta tämän olinpaikasta rikoshetkellä.
Mitä tulee tähän tapaukseen, varmaa on se, että Lahti murhattiin 1.12.2006 vastaisena yönä ennen kuin ensipartio totesi hänet kuolleeksi noin 4 minuuttia hätäpuhelun päättymisestä. Asunnossa olivat tuolloin paikalla Auer ja hänen neljä lastaan (joista kolme nuorinta olivat huoneessaan omissa vuoteissaan). Siitä, mihin kellonaikaan ja millä hetkellä Lahti murhattiin, ei nähdäkseni ole varmuutta.
Todennäköisesti Lahden puukottaminen oli ainakin aloitettu ennen hätäpuhelua. Jos Lahden äänet häke-tallenteella ovat aidot eivätkä peräisin väitetyltä ennen hätäpuhelua äänitetyltä taustanauhalta, kuolettavat astalon iskut lyötiin ennen hänen hiljenemistään, joka tapahtui viimeistään kohdassa 02:51.
Verijälkien perusteella Lahti astaloitiin takkahuoneessa ja puhelin, jota Auer hätäpuheluun käytti, sijaitsi keittiössä. Ollessaan puhelimessa Auerilla oli alibi. Häke-tallenteen perusteella Auer kuitenkin antoi puhelun aikana luurin vanhimmalle lapselleen (kohdassa 01:43) ja otti sen lähes minuutin kuluttua taas käteensä (kohdassa 02:42). Tallenteelta tunnistettavan puheäänen perusteella Auer kävi tässä välissä ainakin kerran (kohdassa 02:08) puhelimen lähellä.
Tallenteelta kuuluvat juoksuaskeleet ovat todennäköisesti peräisin Auerin jalkineista. Askeläänien perusteella hän ensin lähestyi puhelinta ja etääntyi sitten siitä kohdassa 01:58 - 01:59 ja mahdollisesti kohdassa 02:25. Varmuutta siitä, kuinka lähelle puhelinta askeleet tulivat ja mihin ne sen jälkeen suuntautuivat, ei kuitenkaan ole. Asunnon pohjapiirroksen perusteella voidaan olettaa, että ensimmäiset juoksuaskeleet lähestyivät puhelinta takkahuoneesta päin ja puhelimen ohitettuaan suuntautuivat tuulikaappiin, vaatehuoneeseen tai vanhimman lapsen huoneeseen päin. Toiset askeläänet ovat niin lyhyet ja epäselvät, että sen arviointi mitkä ovat askelten liikesuunnat ja kuinka lähelle puhelinta ne ulottuvat, on vaikeaa.
Jos etäisyys puhelimen ja surmapaikan välillä on 10 - 11 metriä, ja aika, joka siirtymiseen näiden välillä kuluu, on 5 sekuntia, puuttuu Auerilla alibi puhelun aikana kahdessa tai kolmessa eri vaiheessa, mutta ainakin häke-tallenteen kohtien 01:48 - 01:53, 02:13 - 02:20 ja 02:30 - 02:37 välillä. Ensimmäisessä kohdassa Auerilta puuttuu alibi noin 5 sekunnin ajan sekä toisessa ja kolmannessa kohdassa molemmissa noin 7 sekunnin ajan.
Alibi ei perustu Auerin kertomuksiin, vaan nauhalta kuuluviin ääniin ja välimatkoihin.
Kun ollaan ovella, ollaan ovella, eikä sieltä lennetä kahdessa sekunnissa takkahuoneeseen. Samoin takkahuoneesta ei lennetä kolmessa, eikä viidessakään sekunnissa ääniä tuottamatta keittiöön puhelimen lähelle.
Äänilaboratorion tutkimustuloksesta:
”Puhelun aikana kuuluu kahteen otteeseen juoksuaskeleita, mutta vain yhdet askeleet. Oven aukaisu seuraa ensimmäisiä askeleita.”
Toisen juoksun aikana ovi oli jo valmiiksi auki.
Häke-tallenteelta kuuluvia ääniä voidaan tulkita esittämälläsi tavalla tukemaan sitä, ettei Auer olisi takkahuoneessa astaloimassa miestään. Jos jotain ääniä voidaan tulkita astaloinniksi, Auerin voidaan tulkita olevan toisaalla. Perusteluksi kuultaville äänille kelpaavat Auerin omat selostukset. Myös krp:n äänilaboratorion havainnot kelpaavat siltä osin kuin palvelevat tätä tulkintamallia. Muilta osinhan ne ovat kelvottomia
Häke-tallenteelta kuuluviä ääniä voidaan tulkita myös toisella tavalla. Niin, että ne tukevat Auerin syyllisyyttä. Uskon, että voisit halutessasi rakentaa Auerille häke-tallenteen ääniä tulkitsemalla hänen syyllisyyttään osoittavat uskottavat positiot ja askelkoreografian pohjapiirroksineen sekunnin murto-osan tarkkuudella.
Tämä on mahdollista sen takia, että äänet, joita häke-tallenteelta kuuluu, ovat tulkinnanvaraisia. Edes se, mitä sanotaan, kuka sanoo ja miltä suunnalta ja etäisyydeltä, ei aina ole selvää, puhumattaa muista äänistä.
Puhelinlaite ja -yhteys etteivät välitä kaikkia puhelun aikaisia ääniä, vaan ainoastaan osan niistä. Myös häken tallennustekniikassa on rajoitteensa, jotka leikkaavat osan taajuuksista. Puhelintekniikka on suunniteltu välittämään ensisijaisesti luurin läheistä puheääntä, jolloin taustaäänet vaimenevat. Jos läheltä luuriin kohdistuvaa ääntä, kuten puhetta tai hengitystä, ei ole, vahvistuvat taustaäänet jossain määrin sen mukaisesti, miten luuri on suunnattu. Huomattavat ja äkilliset erot äänten voimakkuuksien välillä vääristävät äänimaisemaa ja muuttavat äänten keskinäisiä suhteita. Muiden äänten kuin puheen välittämiseen lankapuhelimen ominaisuudet ovat rajalliset. Puhelinlinjoilla on myös häiriöääniä.
Metodinen ongelma on siinä, ettei alibia voi rakentaa ääniä koskevien subjektiivisten tulkintojen varaan harmonisoimalla niitä sen kanssa, missä syytetty oman kertomansa mukaan kulloinkin on. Tarvitaan objektiivinen, syytetystä ja tämän kertomuksesta riippumaton todiste osoittamaan, ettei hän ole rikoshetkellä paikassa, jossa rikos tehdään.
Toinen kenties suurempi metodinen ongelma on siinä, ettei tiedetä murhan tarkkaa ajankohtaa, ei edes sitä, milloin päähän kohdistettu kuolettava isku on annettu. Se, että häke-tallenteelta kuuluvan äänen väitetään olevan juuri se ratkaiseva astalonisku, perustuu subjektiiviseen tulkintaan.
Mitä tulee etäisyyksiin, myös murhapaikkaan ja puhelimen sijaintiin, liittyy epävarmuustekijöitä, joskaan ei samanlaista metodista ongelma kuin edellä.