HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[Harpo]

Lux veritas on ottanut esiin kohdan Amandan kuulustelusta

23.01 Mäkinen: Entäs se mies, näiks sää sitä sillo siellä.
23.04 A: Yyy [sisotalo: A pudistaa videolla kieltävästi päätään].

Se ei ole suinkaan sisotalo, joka on tämän keksinyt van sitä käyttää syyttäjäkin kuulustellessaan Finnilä. Se ilmenee Pekka Lehdon käsikirjoituksesta. Voi olla että oikeudessakin huomattiin ero videon ja litteran välillä. Aino, joka uskoo siihen, että Amanda näki isän ja murhaajan samalla kerta on puolustuksen ikioma litteroija Susanna Laune.

Ja sitten vielä tuhannen kerran, että oikeudessa voidaan voittaa vain oikeilla todistuksilla.

Harpo on vakuuttunut vai yhdestä asiasta, se minkä Alpo osoitti animaatiossaan 2010 on muka väärä. Harpo panee sen havainnon minun nimiini. Ole hyvä, siitä vaan uutta animaatiota rakentamaan. En tosiaankaan saa selville koska sinun mielestäsi
1. Murhaaja poistui
2. Amanda näki hänet.
3. Jukka kuolee

Olen ollut huomaavinani, että eräät minua parjaavat keskustelijat esittävät, että kaikki tämä tapahtui joskus 02.42 jälkeen, mikä merkitsee, että Annelille näin saadaan raudanluja alibi. Hän oli puhelimessa yhtä mittaa 02.42 jälkeen.

Tämä aivan väärä tieto, mutta jos sillä voitetaan oikeudessa, niin hyvä on. Voisiko puolustus ottaa sen käyttöönsä sen sijaan, että puolustuksella ei ole nyt mitään tietoa sitä mitä murhapaikalla tapahtui. Kuuntele nyt päätodistajan Finnilän selittely.

Ainoa todellinen tapahtuma on se, että Amanda näkee murhaajan 02.42 kuten Alpo on sen esittänyt. Jos esitetään jokin toinen väite on se toivottavasti keksitty jutun voittamiseksi, Vaikka minusta Harpo esittää nyt päin vastaista, langettavaan tuomion johtava ajatusta murhayön tapahtumista

https://www.dropbox.com/s/v0ysmyv9yx1hd ... 2.mp3?dl=0

Ei tämä tästä aukea, kun sinä käyt täällä palstalla oikeudenkäyntiä ja me muut keskustelemme siitä, mitä murhayönä tapahtui. "Jos esitetään jokin toinen väite on se toivottavasti keksitty jutun voittamiseksi." Juuri tästä puhun. Minä en keksi mitään väitteitä ylipäätään enkä varsinkaan keksi niitä oikeudenkäyntiä silmällä pitäen. Minä mietin, mikä teonkuvaus on minun mielestäni loogisin olemassa olevien tietojen mukaan. Jos loogisinta olisi epäillä, että Auer tappoi miehensä, uskoisin siihen. Ehkä meidän nyt vain täytyy tyytyä siihen, että olemme samaa mieltä eri syistä. Minun mielestäni vain tuo sinun tapasi tuputtaa omaa totuuttasi sen perusteella, että se olisi Auerille hyväksi, ei tuo keskusteluun mitään muuta kuin inttämistä. Omalta osaltani lopetan sen tähän.

[luxetveritas]

Sikäli kuin vanhimman lapsen varhaisissa kuulemisissaan kertomat asiat toisesta ja kolmannesta käyntikerrasta th/mh:n oviaukolla on ajoitettavissa häke-tallenteella, toisen käyntikerran 3:17 jälkeen, mutta ennen kolmatta käyntikertaa noin 3:29-3:36, "huppumiehen" tulisi nähdäkseni a) kääntää uhri selälleen ja b) iskeä häntä astalolla pään etupuolelle ainakin kahdesti. Tunnistaako kukaan äänitteelta noiden 10-20 sekunnin ajalta jotain siihen viittaavaa?

[Brass]

Sikäli kuin vanhimman lapsen varhaisissa kuulemisissaan kertomat asiat toisesta ja kolmannesta käyntikerrasta th/mh:n oviaukolla on ajoitettavissa häke-tallenteella, toisen käyntikerran 3:17 jälkeen, mutta ennen kolmatta käyntikertaa noin 3:29-3:36, "huppumiehen" tulisi nähdäkseni a) kääntää uhri selälleen ja b) iskeä häntä astalolla pään etupuolelle ainakin kahdesti. Tunnistaako kukaan äänitteelta noiden 10-20 sekunnin ajalta jotain siihen viittaavaa?

Tuota samaa asiaa olen myös ihmetellyt, miksi uhri piti kääntää selälleen tuollaisessa ahtaassa paikassa,kun poistumiselle oli kiire? Ääntäkin siitä pitäisi tulla, mutta en ainakaan minä sellaista kuule huonolaatuiselta nauhalta tosin.

Toinen asia joka minua on ihmetyttänyt, on Annelin reaktio lapsen kirkaisuun. Anneli ei tiedä tuossa vaiheessa, onko huppari poistunut eikä (ehkä?) voi myöskään tietää kirkaisun syytä (=karmivaa näkyä). Silti Anneli vain tyytyy lohduttamaan "hei, älä nyt itke siellä...". Luulisi paremminkin huutavan "äkkiä pois sieltä!" tai "heti tänne! " tjst, koska looginen selitys kirkaisulle olisi hupparin näkeminen. Minusta ainakin tuo kirkaisu kuulostaa kauhun kirkaisulta, niinkuin tyttökin toteaa kuulustelussa.

Toisaalta huppari kääntää kylmäverisesti uhrin selälleen tuon kirkaisun jälkeen ja loikkaa ulos Ulvilan yöhön. Tyttö ei kuitenkaan näe hupparia takkahuoneessa isänsä kimpussa missään vaiheessa, eikä hänellä ole havaintoa (ähinää, kolinaa tms) tuosta uhrin kääntämisestä. Noin 10 sekunnin päästä tytön havaittua isänsä vatsallaan verissään huppari siis loikkaa ulos ikkunasta ja tyttö näkee häet vilahdukselta.

[luxetveritas]

Outoa on myös se, ettei "iskä" olisi lapsen mukaan liikkunut tällä välillä. Hän kertonut, että toisella käyntikerralla näki "iskän" olevan mahallaan. Hmmm. Olisiko mahdollista, että 9-vuotias ei ymmärtäisi käsitteitä "selällään", "vatsallaan"?

[Vespa velutina]

Hmmm. Olisiko mahdollista, että 9-vuotias ei ymmärtäisi käsitteitä "selällään", "vatsallaan"?

Olen alkanut epäillä samaa. Lapsen puheissa on ristiriitaisuuksia. Osittain hän muistaa myös täysin väärin. Esim. ainoo soitto oli se, kun äiti soitti ambulanssit ja poliisin.

Voisiko lapsi kuvitella, että "selällään" tarkoittaa sitä, että selkä on ylöspäin eli että ihminen on mahallaan ja "mahallaan" vastaavasti sitä, että ihmisen maha on näkyvillä? Eli että lapsi ymmärtäisi nuo käsitteet päinvastaisella tavalla kuin mitä ne oikeasti tarkoittavat? Mahallaan ei tarkoittaisi makaamista mahan päällä, vaan mahapuoli ylöspäin? Ainakin jossain tarhaikäisten kerhossa olen kerran nähnyt kaikkien lasten menevän jossain leikissä selälleen, kun niitä pyysi asettumaan "päin makuulle", joka minun mielestäni tarkoittaa mahallaan makaamista. Tosin Ulvilan keississä tyttö oli jo kolmasluokkalainen.

On käsittämätöntä, ettei tyttöä esimerkiksi pyydetty piirtämään isää siinä asennossa ja kohdassa, missä tyttö hänet kulloinkin muisti nähneensä. Olisi varmistettu, että kaikki ymmärtävät toisiaan oikein.

Lisäksi tyttö ei ymmärrä, mitä aikuinen tarkoittaa sanalla "havaita". Tokalla kerralla havaitsin ulkopuolisen ja vimpalla kerralla näin sen. Eli tajusin, että siellä on joku, mutta silmilläni näin sen vasta myöhemmin.

[luxetveritas]

Hmmm. Olisiko mahdollista, että 9-vuotias ei ymmärtäisi käsitteitä "selällään", "vatsallaan"?

Olen alkanut epäillä samaa. Lapsen puheissa on ristiriitaisuuksia. Osittain hän muistaa myös täysin väärin. Esim. ainoo soitto oli se, kun äiti soitti ambulanssit ja poliisin.

Voisiko lapsi kuvitella, että "selällään" tarkoittaa sitä, että selkä on ylöspäin eli että ihminen on mahallaan ja "mahallaan" vastaavasti sitä, että ihmisen maha on näkyvillä? Eli että lapsi ymmärtäisi nuo käsitteet päinvastaisella tavalla kuin mitä ne oikeasti tarkoittavat? Mahallaan ei tarkoittaisi makaamista mahan päällä, vaan mahapuoli ylöspäin? Ainakin jossain tarhaikäisten kerhossa olen kerran nähnyt kaikkien lasten menevän jossain leikissä selälleen, kun niitä pyysi asettumaan "päin makuulle", joka minun mielestäni tarkoittaa mahallaan makaamista. Tosin Ulvilan keississä tyttö oli jo kolmasluokkalainen.

On käsittämätöntä, ettei tyttöä esimerkiksi pyydetty piirtämään isää siinä asennossa ja kohdassa, missä tyttö hänet kulloinkin muisti nähneensä. Olisi varmistettu, että kaikki ymmärtävät toisiaan oikein.

Lisäksi tyttö ei ymmärrä, mitä aikuinen tarkoittaa sanalla "havaita". Tokalla kerralla havaitsin ulkopuolisen ja vimpalla kerralla näin sen. Eli tajusin, että siellä on joku, mutta silmilläni näin sen vasta myöhemmin.

Se puheluiden sekoittaminen on hyvin ymmärrettävää. Samoin lapsi näyttäisi sanovan äidin menneen puhelimeen vaikka on tarkoittanut ilmeisesti sitä kun hän on antanut luurin takaisin äidilleen.

[haulinippu]

Olisiko mahdollista,että voikkaopi olisi jo kolmatta vuotta käskyttänyt lapsia selälleen ja vatsalleen? Onko tyttö mahdollisesti autistinen? Vai kuka mahdollisesti on?

[peikonlehti]

LV kirjoitti: "Samoin lapsi näyttäisi sanovan äidin menneen puhelimeen vaikka on tarkoittanut ilmeisesti sitä kun hän on antanut luurin takaisin äidilleen."

Ei välttämättä ole mikään virheellinen havainto tai ilmaisumuoto "puhelimeen meno".

Lapsi on voinut aivan hyvin kertoa sen, mitä tapahtui. Äitihän taisi laittaa jonkin puhelimen myös pois.

Tosin 9 -vuotiaan äidilleen ilmeisen läheisen lapsen todistus aamuyön traumaattisista tapahtumista on asia, johon pitää suhtautua kriittisesti. Ei hänen silti tietoisesti ole tarvinnut aikanaan valehdella.

Jos tuonikäinen lapsi ei erota, onko ihminen vatsallaan vai selällään niin mitä hän ylipäätään on nähnyt? Kenties peitetyn isänsä hahmon?

[Ande]

Tosin Ulvilan keississä tyttö oli jo kolmasluokkalainen.

On käsittämätöntä, ettei tyttöä esimerkiksi pyydetty piirtämään isää siinä asennossa ja kohdassa, missä tyttö hänet kulloinkin muisti nähneensä. Olisi varmistettu, että kaikki ymmärtävät toisiaan oikein.

Olen ihmetellyt aivan samaa ja sitä, että lapsia ei heti alkuvaiheessa kuulustelleet sellaiset ihmiset, jotka olisivat jollakin tavalla erikoistuneet kuulustelemaan nimenomaan lapsia. Olen ollut opettajana 9-vuotiaille kolmasluokkalaisille ja tiedän, että monet aikuisille itsestään selvät käsitteet eivät ole heille tuttuja. Muistatteko itse, millaisia väärinkäsityksiä teillä oli lapsena vaikkapa ruumiinosien nimityksistä, ja miten teidän omat lapsenne ovat ymmärtäneet asioita.

Jos lapsi ei olisi osannut piirtää tarpeeksi hyvin, olisi voinut vaikka valmiista piirroskuvista valita sellaisen, joka olisi ollut hänen mielestään oikea.

Nauhoituksen ulkoa osaavat voinevat vastata tähän kysymykseen: missä vaiheessa Anneli antaa vihjeen, että "se" on vielä siellä eli ohjaa Amandan ajatukset siihen suuntaan, että joku pelottava on siellä takkahuoneessa. "Lähtikse jo" taikka"onkse siellä vielä" hän kysyy ja mitä vastaakaan Amanda? Eli mikä onkaan siis Amandan ensimmäinen sana ikään kuin vastauksena Annelin kysymykseen?

[Nicht schuldig]

Tosin Ulvilan keississä tyttö oli jo kolmasluokkalainen.

On käsittämätöntä, ettei tyttöä esimerkiksi pyydetty piirtämään isää siinä asennossa ja kohdassa, missä tyttö hänet kulloinkin muisti nähneensä. Olisi varmistettu, että kaikki ymmärtävät toisiaan oikein.

Olen ihmetellyt aivan samaa ja sitä, että lapsia ei heti alkuvaiheessa kuulustelleet sellaiset ihmiset, jotka olisivat jollakin tavalla erikoistuneet kuulustelemaan nimenomaan lapsia. Olen ollut opettajana 9-vuotiaille kolmasluokkalaisille ja tiedän, että monet aikuisille itsestään selvät käsitteet eivät ole heille tuttuja. Muistatteko itse, millaisia väärinkäsityksiä teillä oli lapsena vaikkapa ruumiinosien nimityksistä, ja miten teidän omat lapsenne ovat ymmärtäneet asioita.

Jos lapsi ei olisi osannut piirtää tarpeeksi hyvin, olisi voinut vaikka valmiista piirroskuvista valita sellaisen, joka olisi ollut hänen mielestään oikea.

Nauhoituksen ulkoa osaavat voinevat vastata tähän kysymykseen: missä vaiheessa Anneli antaa vihjeen, että "se" on vielä siellä eli ohjaa Amandan ajatukset siihen suuntaan, että joku pelottava on siellä takkahuoneessa. "Lähtikse jo" taikka"onkse siellä vielä" hän kysyy ja mitä vastaakaan Amanda? Eli mikä onkaan siis Amandan ensimmäinen sana ikään kuin vastauksena Annelin kysymykseen?

Sitä on Finnilä käsitellyt todistelussaan, hän sanoo näin, että yksittäinen sana ei voi johtaa johdatteluun. Esim. kun syyttäjä hiillostaa kohdassa, "poliisi sanoo" mies hyppäsi ikkunasta ulos, eikö tämä ole "johdattelua" syyttäjä tivaa. Finnilä on hereillä ja sanoo, että ei pelkästään se, että poliisi sanoo "mies" riitä selittämään sitä, mistä Amanda tietää sanoa, että "hyppää ikkunasta ulos."

"Missä kohtaa iskä oli lattialla" syyttäjä lukee kuulustelua teon jälkeisenä päivänä.
Tässä kohtaa poliisi kysyy syyttäjän mukaan melko johdatellen, että "Oliks sielä ketään vierasta miestä". Amanda kuitenkin vastustaa tätä "mä en nähnyt se oli varmaan mennyt jonnekin piiloon ja sit siellä oli puukko lattialla.."
"Ja sit kun mä menin pois... kun mä tulin sinne taas vähän ajan päästä.. ja sit näin sen miehen."

Tätä kun kysytään aika johdatellen tässä, niin hän nimenomaan kieltää, että näki silloin vieraan miehen siellä tällä ensimmäisellä kerralla. Syyttäjä perustelee.

Finnilä pärjäsi yllä olevassa kohdassa hyvin. (oma kommentti)

"Sitten milloin se havaitsit siel sellaisen miehen. Toisella kerralla, kun iskä oli lattialla. "
Finnilä lukee omasta paperistaan.
Syyttäjä tiukkaa mistä tällainen lause on? - Mistä te otitte tän? Mä haluan tietää.

Ensin Finnilä mainitsee kohdan 537 ja sitten Finnilä sanoo sivulla 635 ja 638.
Syyttäjä sanoo "jaa".

Syyttäjä jatkaa Finnilän kohdasta:
Toisell kerral ko iskä oli lattialla. Ei kun mä vaan ajattelin, vasta sil vimpal kerral mä havaitsin.

Syyttäjä tulkinnut sanan "ko", että iskä 2 kertaa lattialla, nyt vain kertoo toisesta kerrasta.
(Tässä esimerkki siitä, miten tämä tarina näistä kolmesta käynnistä muotoutuu.)

Hän antaa ristiriitaista tietoa... Vastaa Finnilä.

Syyttäjä jatkaa: Poliisi sanoo, että mies. / Syyttäjä tarkoittaa, että kun poliisi sanoo mies, se on jo johdattelua.

Finnilä selittää, että yksittäinen sana ei voi olla johdattelua.

Jos palataan siihen, mitä nimimerkki kysyi, niin Finnilän mukaan esim. sana "tappaja" yksinään ei voi olla johdattelua.

9-vuotiasta ei saa johdateltua yksittäisellä sanalla. Amanda on myös maininnut sen miehen, jo kun tilanne on ollut päällä.
Mitä tarkoittaa Finnilä tällä lauseella?

Se on varmaa se lause, jonka Amanda sanoi puhelimessa __ se lähti jo.

[luxetveritas]

--
Äitihän taisi laittaa jonkin puhelimen myös pois. --

Mitä tarkoitat? Lapsi on kertonut äitinsä käyttämän lankapuhelimen sijainneen keittiössä.

[peikonlehti]

2009 vuodelta kun lapselta on kysytty, näkikö hän äidin juoksevan pois takkahuoneesta.

"Jo vähän ennen ku poliisit tuli Sen jälkeen kun me oltiin soitettu hätäpuhelu ja äiti oli kai jossai tual viälä just laittamassa puhelinta pois mää olin tänne ja sit se oli Sit se juoksi tuolta".

Huomio kiinnittyy myös tuohon me -muotoon.

[Tara]

--
Äitihän taisi laittaa jonkin puhelimen myös pois. --

Mitä tarkoitat? Lapsi on kertonut äitinsä käyttämän lankapuhelimen sijainneen keittiössä.

Tällaista en muista. Missähän kuulemisessa vai missä yhteydessä? Auer on kyllä antanut häken ymmärtää, että hän soittaa keittiöstä, 3:25 Epäilty: Emmä tiedä, mä en oo, keittiös, mä en. Meneks mä kattomaa? Miksi pitää korostaa että on keittiössä?

Tyttö on kyllä puhunut lankapuhelimesta - mikä tavallaan hieman nostaa kulmia, koska jos äidillä ei yleensäkään ollut muuta mahdollisuutta, kuin soittaa lankapuhelimesta, niin miksi lapsi 'alleviivaa' että lankapuhelimesta soitti?

Tyttö selitti jossain, että äiti oli tuol jossain laittamassa puhelinta pois. Eihän siitä, jos joku lopettaa puhelun, sanota että hän laittaa puhelimen pois.


Tytön puheista sairaalahuoneessa ennen kuin hänet haettiin kuultavaksi:

Tyttö oli sanonut, että se oli varmaan mennyt piiloon. Mihin tämä perustuu, ellei joku ole jo kysynyt näitkö sä sitä tai jotain vastaavaa Kukaan läsnä olleista ei ollut esittänyt epäilyksiä sille, mitä Auer oli koko ajan pitänyt itsestään selvänä: Taloon oli tunkeutunut vieras terassin ikkunasta, tappanut Jukan ja poistunut ikkunasta.


Saman, että taloon oli tullut tappaja, tyttö oli kuullut ainakin kolme-neljä kertaa jo yöllä. Häkepuhelun aikana kahdesti suoraan ja useamman kerran epäsuorasti, - poliisien soittaessa ja Auerin kerrottua myös heille, että ikkunasta tuli ja on poistunut samaa tietä kuin tulikin. Lisäksi Auer oli antanut tapahtumaselostuksen poliiseille ennen kuin häntä lähdettiin viemään sairaalaan...'tyttö oli äidissä kiinni..'.

Miksi siis tyttö, jos kerran oli nähnyt poistumisen, eli oli nähnyt tyypin, tekee mitään numeroa siitä, että tyyppi oli jossain vaiheessa piilossa jossakin - Mitä väliä??

Jos äiti ei ollut tekijä, ja Jukka oli kuollut ja tyttö oli tämän omin silmin todennut, niin mitä vaihtoehtoja jää tytölle?? Jos hän sanoisi, ettei ollenkaan nähnyt tyyppiä, niin loppututlos olisi: Auerilla ei olisi minkäänlaista alibia.

Tyttö on erittäin verbaali ja älykäs. Lukekaa ne 10-vuotiaan kirjoittamat sadut.


7.12.2006 tyttö puhuu, että keittiössä on se lipasto, että siinä oli kauhee lehtipino, niin siinä on puhelin.. kyllä joo..

Mutta: Keittiössä ei ole lipastoa! Lipasto, tai mikä senkki se on, oli aulassa.

7.12.2006:

30min minkä värinen teidän lankapuhelin on?
Muistaakseni musta.
Äiti tiesi missä se on ja äiti löysi sen?
Joo.
Missä kohtaa se on?
Keittiös on se lipasto ni siin on kamala lehtipino ni siin.
Oikealla puolella?
Kun täs on ulko-ovi ja sielt tullaan ja käännytään oikeelle ja sit
siin on se puhelin.

Keittiön kiinteitä työtasoja ja kaapistoja ei sanota lipastoksi.
Myöhemmissä kuulemisissa lankapuhelin on keittiössä ja puhe 'lipastosta' jää pois.

Muuta kummastuttavaa: Miksi Auer on kertonut sairaalahuoneessa, ennen kuin lapset tuotiin huoneeseen, että tyttö oli ollut pahoillaan siksi, että nuorin lapsista oli nähnyt Jukan viimeisenä elossa. Miten tämä selitetään, jos on niin kuin Auer selitti JJ:lle: Mehän ei siinä ehditty enää keskustella (yöllä paikan päällä)

Auer manipuloi kokonaisen liudan ihmisiä uskomaan huppumieheen, poliisit, lapset, sukulaiset jne. Nämä ovat sitten lasten kanssa keskustellessaan vahvistaneet lasten käsityksiä, tai jos suoraan sanotaan, sekottaneet lasten käsitykset.

Sitä en kiistä, etteikö Auerilla ole voinut olla avustaja, - karmea juttu sinänsä, jos niin on, ja vielä karmeampi jos on niin, että avustaja tuli lähipiiristä (hymy tai alibi kertonut ensimmäisen kerran).

Peikonlehti Î tuolla näyttää jo viittaaavan tytön käyttämään 'me'-muotoon kuulemisissaan, esim.. 'se oli ehkä kylppärissä piilossa, me ei katottu sinne', toinen (kun kysyttiin Jukan puolustamisesta jollain esineellä tappajaa vastaan): 'meille ei tullut mieleen mitään', ja kolmas: 'meidän ainoa puhelu oli se kun me soitettiin poliisille'.

[luxetveritas]

Tosin Ulvilan keississä tyttö oli jo kolmasluokkalainen.

On käsittämätöntä, ettei tyttöä esimerkiksi pyydetty piirtämään isää siinä asennossa ja kohdassa, missä tyttö hänet kulloinkin muisti nähneensä. Olisi varmistettu, että kaikki ymmärtävät toisiaan oikein.

Olen ihmetellyt aivan samaa ja sitä, että lapsia ei heti alkuvaiheessa kuulustelleet sellaiset ihmiset, jotka olisivat jollakin tavalla erikoistuneet kuulustelemaan nimenomaan lapsia. Olen ollut opettajana 9-vuotiaille kolmasluokkalaisille ja tiedän, että monet aikuisille itsestään selvät käsitteet eivät ole heille tuttuja. Muistatteko itse, millaisia väärinkäsityksiä teillä oli lapsena vaikkapa ruumiinosien nimityksistä, ja miten teidän omat lapsenne ovat ymmärtäneet asioita.

Jos lapsi ei olisi osannut piirtää tarpeeksi hyvin, olisi voinut vaikka valmiista piirroskuvista valita sellaisen, joka olisi ollut hänen mielestään oikea.

Nauhoituksen ulkoa osaavat voinevat vastata tähän kysymykseen: missä vaiheessa Anneli antaa vihjeen, että "se" on vielä siellä eli ohjaa Amandan ajatukset siihen suuntaan, että joku pelottava on siellä takkahuoneessa. "Lähtikse jo" taikka"onkse siellä vielä" hän kysyy ja mitä vastaakaan Amanda? Eli mikä onkaan siis Amandan ensimmäinen sana ikään kuin vastauksena Annelin kysymykseen?

Sitä on Finnilä käsitellyt todistelussaan, hän sanoo näin, että yksittäinen sana ei voi johtaa johdatteluun. Esim. kun syyttäjä hiillostaa kohdassa, "poliisi sanoo" mies hyppäsi ikkunasta ulos, eikö tämä ole "johdattelua" syyttäjä tivaa. Finnilä on hereillä ja sanoo, että ei pelkästään se, että poliisi sanoo "mies" riitä selittämään sitä, mistä Amanda tietää sanoa, että "hyppää ikkunasta ulos."

"Missä kohtaa iskä oli lattialla" syyttäjä lukee kuulustelua teon jälkeisenä päivänä.
Tässä kohtaa poliisi kysyy syyttäjän mukaan melko johdatellen, että "Oliks sielä ketään vierasta miestä". Amanda kuitenkin vastustaa tätä "mä en nähnyt se oli varmaan mennyt jonnekin piiloon ja sit siellä oli puukko lattialla.."
"Ja sit kun mä menin pois... kun mä tulin sinne taas vähän ajan päästä.. ja sit näin sen miehen."

Tätä kun kysytään aika johdatellen tässä, niin hän nimenomaan kieltää, että näki silloin vieraan miehen siellä tällä ensimmäisellä kerralla. Syyttäjä perustelee.

Finnilä pärjäsi yllä olevassa kohdassa hyvin. (oma kommentti)

"Sitten milloin se havaitsit siel sellaisen miehen. Toisella kerralla, kun iskä oli lattialla. "
Finnilä lukee omasta paperistaan.
Syyttäjä tiukkaa mistä tällainen lause on? - Mistä te otitte tän? Mä haluan tietää.

Ensin Finnilä mainitsee kohdan 537 ja sitten Finnilä sanoo sivulla 635 ja 638.
Syyttäjä sanoo "jaa".

Syyttäjä jatkaa Finnilän kohdasta:
Toisell kerral ko iskä oli lattialla. Ei kun mä vaan ajattelin, vasta sil vimpal kerral mä havaitsin.

Syyttäjä tulkinnut sanan "ko", että iskä 2 kertaa lattialla, nyt vain kertoo toisesta kerrasta.
(Tässä esimerkki siitä, miten tämä tarina näistä kolmesta käynnistä muotoutuu.)

Hän antaa ristiriitaista tietoa... Vastaa Finnilä.

Syyttäjä jatkaa: Poliisi sanoo, että mies. / Syyttäjä tarkoittaa, että kun poliisi sanoo mies, se on jo johdattelua.

Finnilä selittää, että yksittäinen sana ei voi olla johdattelua.

Jos palataan siihen, mitä nimimerkki kysyi, niin Finnilän mukaan esim. sana "tappaja" yksinään ei voi olla johdattelua.

9-vuotiasta ei saa johdateltua yksittäisellä sanalla. Amanda on myös maininnut sen miehen, jo kun tilanne on ollut päällä.
Mitä tarkoittaa Finnilä tällä lauseella?

Se on varmaa se lause, jonka Amanda sanoi puhelimessa __ se lähti jo.

Pata kattilaa soimaa; musta kylki kummallakin. Kysymys johdattelusta ei taida olla ihan niin yksinkertainen kuin minkä käsityksen saa oikeudessa käydystä keskustelusta. Käsitykseni mukaan lapsen kuulemisia tulisi tarkastella laajempina kokonaisuuksina, että ymmärtää kuulemiskerran rakenteen ja miten kysymykset taustoittuvat sekä sen millä tavalla lapsi tapahtumia näiden puitteissa esittää.

[peikonlehti]

26.8.2009 ensimmäinen esitutkintapöytäkirja sivu 559.

"Joo o vähän ennen ku poliisit tuli Sen jälkeen kun me oltiin soitettu hätäpuhelu ja äiti oli kai jossai tual viälä just laittamassa puhelinta pois mää olin tänne ja sit se oli Sit se juoksi tuolta"

Huomio kiinnitty myös me -muotoon.

Toivottavasti tämä nyt ei tule kahteen kertaan, kun yhteys pätkii.