Tytön kertomus käyntikerroistaan takkahuoneen oviaukolla näyttää vuoden 2009 kuulusteluihin mennessä muuttuneen siitä, mitä hän on surmayön tapahtumista kertonut ensimmäisissä kuulemisissaan.turumurre kirjoitti:Tytön v2009 kuulemiset olivat hataria, eikä niihin liikaa pidä tuijottaa. Kuitenkin kuulusteluiden edetessä, ne täsmentyivät. Samoja asioita kysyttiin samassa kuulustelussakin useita kertoja, vastaukset vaihteli. Pääpiirteissään kuitenkin surmaajan poistumishetkeksi muodostui sama kuin v2006/v2007 kuulemisissa.
Seuraavassa mielestäni erittäin täsmälliset vastaukset:
26.8.2009L: No sit kai siel sanottiin jotain ihmisii mitä oltiin en mä muista joo siel sanottiin jotain en mä muista mitä sanottiin puhelimes ja sit öö ja menin kattomaa ja näin iskän maas ja siin oli puukko vieres mä en muista oliks se siin vihreesee se pidin ja sit siit tuli se terä sit mä näin ku sielt ku siel oli semmonen pieni ku siin ei ollu ovee ku siin meni olkkarii ja sit mentiin makuuhuoneesee siin ei ollu ovee se oli niinku aukinainen ja sit mä näin mä seisoin siin rajal mis meni se makuuhuoneen ja olkkarin raja ni mä näin kun se murhaaja juoksi ve sielt kylppärist päi ja pääs sielt ikkunasta.
K: Joo ja sen jälkeen?
L: Sit mää menin kattomaan [veljeä] kait sit vähänajan pääst poliisit tuli …L: … mä näin sit lopuks mä näin ku se joksi se tuli täältä ja juoksi pois
K: Joo o Lopuks missä vaiheessa se lopuks on osaaks sää sijoittaa sen niitten tapahtumien kohdalla
L: Jo Vähän ennen ku poliisit tuli Sen jälkeen ku me oltiin soitettu hätäpuhelu ja äiti oli kai jossai tual vielä just laittamassa puhelinta pois mää olin tänne ja sit se oli Sit se juoksi tuolta
K: Äiti meni takaisin puhelimeen ja ja mihin sää sit menit sen jälkeen?
L: Mä taisin men kattoo sit kai se murhaaja lähti
K: Sä uskalsit mennä sinne
L: Mää Joku pako joku juttu mun mieles pakotti mun mennä kattoo mitä oli tapahtunu
K: Kerro vähän mitä sää näit kun se joku juttu sun mielessä pakotti sut sinne menemään ja kattomaan ja ja äiti oli silloin puhelimessa mä ymmärsin sit mitä sää näit?
L: No mää menin sinne ja näin iskän lattialla ja vartosin varmaan jotain kymmenen viisitoista sekuntii siin ja tai kakskytsekuntii sen jälkeen murhaaja juoksi sielt kylppärist pois.
K: Näkiks sun äiti sen vai oliks se puhelimessa.
L: oli puhelimessa mun mielest kai
K: kerro vähä sen minkälainen mieli miten hän sielt juoksi ja miten hän meni sielt ulos?
L: Silleen nopeesti ja hätäisesti siit se meni siit rikkoutuneest ikkunast ulos vaik se olisi voinu avata vaik ovenkin ii silti se meni siit rikkoutuneest ikkunast ulos …
"...vartosin varmaan jotain kymmenen viisitoista sekuntii siin ja tai kakskytsekuntii sen jälkeen murhaaja juoksi sielt kylppärist pois"
Tuohon edelliseen tytön määritelmään liittyen; seuraavasta linkistä ajat 3:15 - 3:30
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 2A#p634872
Tyttö 1/2007:
Mää heräsin kun pakkanen paukku tai jotain ja äiti tai iskä kirku ja mää menin kattomaan
ja siel oli paljon lasinsiruja, mää olisin laittanu valot mut siellä oli niin paljon niitä sirpaleita. Sit Mää menin takas huoneeseeni ja olin siel pari minuuttia viis, seittemän ja sit mää tulin takasin kattomaan ja sit iskä oli jo lattialla, iskä oli jo varmaan kuollu
...
Ja sit mää menin takasin huoneeseeni ja se on se kolmas kerta kun mää tulin sieltä
siinäkin on varmaan se viis seittemän minuuttii ja sit mää näin kun se murhaaja poistu siitä ikkunasta mää näin vaan sen selän kun se poistu siitä ikkunasta
Tulkitsen tuon tytön jälkimmäisen lauseen niin, että tarkoittaa siinä samaa hetkeä.
Eli 0-kohta se kun heräsi ja meni katsomaan (lasi rikki isä kunnossa), niin tästä hetkestä nuo molemmat aikamääreet. Sopii hyvin tuossa edellä lainaamaani 15 sekuntiin.
Vaikka kertomukset näyttäisivät tarkentuneen, havainnot tapahtumista tuskin voivat vuosien jälkeen muuttua tarkemmiksi. Ihmismuisti ei nähdäkseni yleensä toimi niin päin paitsi ehkä ikäihmisillä, jotka saattavat muistaa lapsuuden tapahtumat vuosikymmenten takaa paremmin kuin viime päivien tapahtumat. Ajan mittaan muistikuvat havainnoista haihtuvat ja sekoittuvat muilta kuultuun ja luultuun. Reaaliset havainnot hämärtyvät. Päättely ja tulkinnat sen sijaan lisääntyvät. Olisiko tytön kertomusten tarkentumiselle muut syyt kuin hänen muistinsa virkistyminen?
Kahdessa ensimmäisessä kuulemisessaan 1.12.2006 (noin 12 tuntia tapahtumien jälkeen) ja 7.12.2006 (noin viikko tapahtumien jälkeen) lapsi kertoo kolmesta käyntikertikerrasta. Myös kolmannessa kuulemisessa 10.1.2007 (noin kuukausi surmayöstä) tapahtumat näyttäisivät tytön kohdalla rytmittyvän samalla kolmen käyntikerran rakenteella.
Toisella kerralla lapsi näki "iskän" verisenä lattialla, jolloin hän kirkaisi, sekä veitsen, mutta ei ketään ulkopuolista. Kolmannella kerralla hän näki huppumiehen pakenemassa ikkuna-aukosta ulos sekä iskän edelleen lattialla. Näiden käyntikertojen välissä hän kävi vähän aikaa huoneessaan.
Kun kirkaisu selvästikin ajoittuu "iskän" verisenä näkemiseen toisella käyntikerralla, kolmannen käyntikerran on varhaisten kuulemisten perusteella nähdäkseni täytynyt tapahtua siitä noin 10-20 sekunnin päästä. Verrattuna näihin kuulemisiin vuoden 2009 kuulustelukertomuksessa toinen käyntikerta näyttää jääneen pois tai yhdistyneen kolmannen käyntikerran kanssa.
Sen sijaan, että tyttö kertoisi menneensä välillä huoneeseensa, kuten hän aiemmin on kertonut tehneensä, hän kertookin vuoden 2009 kuulustelun mukaan jääneensä oviaukolle odottamaan 10-20 sekunniksi! Silloin hän kertoo nähneensä, että huppumies juoksee kylppäristä pois. Tämä on nähdäkseni ristiriidassa aiempien kertomusten kanssa.
Se, että huppumies olisi piilotellut paikallaan lapsen kertoman odottelun ajan ja juossut sitten takkahuoneen poikki ikkuna-aukolle ja sitä kautta ulos, on aiempaan nähden uusi piirre hänen kertomuksissaan. Ensimmäisessä kuulemisessa (1.12.2006) tytön esittämä epäily siitä, että toisella käyntikerralla huppumies olisi mennyt johinkin piiloon ja kolmannessa kuulemisessa (10.1.2007) hänen esittämänsä arvaus huppumiehen mahdollisesta piiloutumisesta kylppäriin, näyttäisivät myöhemmissä kuulusteluissa (26.8.2009) muuttuneen hänen näköhavainnokseen.
Jos huppumies todellisuudessa olisi ollut kylppärissä, siitä epäilemättä olisi jäänyt sinne verijälkiä. Sellaisia ei tietääkseni ole löytynyt. Lisäksi uhrin pää tiettävästi oli pesuhuoneen ovea niin lähellä, ettei ovea olisi saanut aukaistua niin paljon, että sen välistä olisi mies mahtunut.
Ei kai tytön tarinan kehittymisellä ole mitään tekemistä sen kanssa, että kysymys siitä, ettei hän nähnyt toisella käyntikerrallaan huppumiestä, on aiheuttanut ongelmia? Muistaakseni vuoden 2009 kuulusteluissa tyttö oli aiemmista kuulemisista (1.12. ja 7.12.2006 ja 10.1.2007) poiketen lisännyt yhden käyntikerran ikkunan rikkomisvaiheeseen.
Nähdäkseni lapsen kolmas kuuleminen 10.1.2007 (ks. yllä) runsas kuukausi surmayöstä noudattaa ainakin pääosin samaa kolmen käyntikerran tapahtumakuvausta kuin kaksi aiempaakin kuulemista, joskin joitain pieniä erojakin löytyy. Viittaisiko seuraava kohta siihen, että lapsi olisi käynyt ennen oletetun huppumiehen sisään tuloa katsomassa vanhempiaan kuitenkin kaksi kertaa:
- A: Ei. Kun mää menin sinne jossain vaiheessa ni se kiros jotain lievää kirosanaa. [lux: onko tässä 1b kerta?]