Mietin vain tuota, millä perusteella jollekin diagnosoidaan nyt esim. lapsivuodepsykoosi, ja miten erottaa ns. aito "terve" murhaaja sairaasta murhaajasta. Onko täällä yhtään psykiatriaan perehtyneitä linjoilla? Siis oikeasti perehtyneitä, ei mitään koti-google-psykiatreja.
Menetellään aivan samalla tavalla kuin muissakin psykiatrisissa diagnooseissa, hurjan paljon vain perusteellisemmin. Näissä valitettavissa tapauksissa kun on tapahtunut henkirikos, henkilö on yli 15-vuotias eli rikosoikeudellisesti vastuussa tehoistaan, ja tuomioistuin (TI) katsonut jo alustavasti asianomaisen syyllistyneen rikokseen, määrää TI mielentilatutkimuksen. Jonka tarkoituksena siis selvittää syytetynä syyntakeisuus
tekohetkellä
Mielentilatutkimus kestää suomessa tavallisesti 3-8vko, joka suomessa tehdään ympärivuorokautisessa valvonnassa joko sairaalassa tai vankilassa (lähinnä psyk. vankisairaalat vantaalla ja turussa). 2kk sisällä pitää olla lausunto mielentilasta tehtynä ja toimitettuna THL:lle, joka antaa asiasta oman lausuntonsa.
Tutkimus on julmetun perusteellinen, laalat anamnestiset tiedot kirjallisesti omaisilta, tuttavilta, kouluilta, aikaisemmista sairauskertomuksista, sosiaaliviranomaisilta, puolustusvoimilta, työnantajilta, rikosrekisteristä ja vankeinhoitoviranomaisilta. Useita psykiatrin haastatteluja, hoitohenkilökunnan havaintoja, laaja kirjo myös neuropsykolokisia testejä, jotka mittaa älyllistä suorituskykyä sekä kartoittavat persoonallisuutta.
Tämän koko viikkoja tai kuukausia kestävä touhun jälkeen psykiatri antaa kansainvälisen luokituksen mukaiset diagnoosit ja lausunnossa otetaan kantaa siihen, onko tutkittava toiminut syyntakeisena, alentuneesti syyntakeisena vai syyntakeettomana.
Siinä homma niinkuin lyhykäisyydessään, eli ei ihan perus päivystyskäynti terkkarissa.
Kuriositeettina mainittakoon, että viimeset vuosikymmenet on ollu tavallisempaa, että tutkittava yrittää piilottaa sairautensa ennemmin kuin teeskennellä mielisairasta, koska rötkäleet tietävät, että vakavan rikoksen jälkeen kriminaalipotilas joutuu olemaan tahdosta riippumattomassa hoidossa psykiatrisessa sairaalassa keskimäärin pidempään kuin samankaltaisesta rikoksesta vankilaan joutuva henkilö vankeudessa.
Tämä tapaus on tosin varmastikin tuon hoitojakson pituuden osalta poikkeus mikäli lapsivuodepsykoosi todetaan