Tämä Zemin kirjoitus on muuten yksi parhaita kirjoituksia, joita täältä olen lukenut.zem kirjoitti:Kaikilla tuntuu olevan omat fiksoitumansa. Ainakin L&V:n kuuleminen osoittaa vääräksi syyttäjän väitteen suhteessa Auerin suuhun pantuun huutoon ” uole”:Mielestäni sinänsä terve periaate, tuo ”jokainen kuulee” – sanotaan vaikka "syyttäjän kultainen sääntö".Jokainen, joka tallennetta on kuunnellut kuulee myös siihen viittaavan ilmaisun. (Muutoksenhaku Hovioikeuden päätökseen 2011, s. 1472.)
Mutta onko terve periaate, että ”on osoitettaessa kuullut”, niin kuin Tuija Niemi on
kuullut sanan ” uole”? Tai ei siis sanaa kuole vaan ”siihen viittaavan ilmaisun”. Eikö tämä ”osoitettaessa kuullut” pidä sisällään johdattelun mahdollisuuden? Eikö pitäisi kuulla oma-aloitteisesti, toisista riippumatta? Varsinkin jos (ääni)tutkija pysyy tutkijana?
Syytäjän mukaan ilmeisesti sitten esimerkiksi ”jokainen, joka tallennetta on kuunnellut,
kuulee” ”osoitettaessa”, että uhri huutaa kohdassa 1:25: ”Hälytyys...tule(e) tänne apuun. ”?
Näin ei kuitenkaan taida kuulla kukaan muu kuin Tuija Niemi. Nimimerkki Kuolema kuulee:Luxetveritas sekä myös Vareksenpoikanen kuulee siis kohdassa 1:28 ”an -teeks”. ItseMies huutaa jotain kuuluvalla äänellä - "Äitiiiiiiyyy".
http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... 40#p489403
– monen muun ohella – kuulen ”apuun”.
Niemen litterointi samasta kohdasta pari senkuntia myöhemmin pitää sisällään sanan ”apuun”, joten sitä voi verrata aikaisempaan kohtaan.
http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/apuunapuun.wav
Ja suuremmalla syyllä tämä ”apuun” on kuultavissa, koska kukaan muu ei puhu eikä valita, kun Jukka Lahti huutaa avunpyyntönsä – toisin kuin yksiselitteiseksi mainitussa kohdassa
” uole”, missä uhri valittaa samanaikaisesti.
Samoin Auerin juoksu kohti puhelinta tapahtuu kohdassa, missä puhelimeen ei puhuta kummassakaan päässä. Tällöin syyttäjän "kultaisen säännön" mukaan ”kuka hyvänsä kuulee” ”osoitettaessa”, että Auer juoksee takkahuoneesta päin ja lähestyy puhelinta?
L&V suhtautuu (muistaakseni) kuitenkin skeptisesti tähän Auerille alibin antavaan todisteeseen? Ehkä hän voisi hieman selventää miksi?
Kohdassa ”-uole” siis toinen henkilö Jukka Lahti valittaa sanan kanssa samanaikaisesti:Kummassa tapauksessa on helpompi päästä konsensukseen? Sanan ” uole” kohdalla vain sanan ”apuun” kohdalla?2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin
miehen valituksen kanssa) (Niemen litterointi.)
Sanalle ” uole” ajassa 2:03 on olemassa myös vertauskohta: tytön sanat ajassa 2:19 -
”Lapsi: Iskä, älä kuole.” (Niemen litterointi.)
Sana "- uole" ja tytön kuole muistuttavat myös toisiaan, kun lasketaan tytön ääntä
esim. 5 puolisävelaskelta.Ei näin ollen voitane kiistää, että kohdassa 2:03 kuullaan sanaan ” uole viittaava ilmaisu”.
Mielestäni hätäpuhelutallenteen kohdalla pyritään sotkemaan sen todistusarvo (Luxetveritas nyt omalta osaltaan).
Itse palaisin mielelläni syyttäjän kantaan: ”kuka tahansa kuulee osoitettaessa” esimerkiksi, että Auer on lähellä puhelinta (ei siis takkahuoneessa) silloin, kun kuullaan väitetty huuto
” -uole”.
Silloin ei ole lainkaan yksiselitteistä, miten ja kehen kohdistuu tämä ”surmatahtoa ilmentävä” huuto – ja ylipäätään voidaanko sana identifioida sanaksi `kuole´ (puhumattakaan siitä että sen voitaisiin osoittaa todistavan ”surmatahdosta”) – kun kerran sanaa ”apuun” ei voida luotettavasti identifioida huolimatta siitä, että kukaan muu ei kohdassa puhu.
Itseasiassa tämä lause "jokainen, joka tallennetta on kuunnellut, kuulee myös siihen viittaavan ilmaisun" on hyvin paljastava ja kertoo siitä tavasta, millä syyttäjä ajattelee.
Sanon nyt vielä, että itse on osoitettunakaan kuule mitään tähän viittaavaa ilmaisua. Mutta se ei ole nyt tärkeää, vaan se tapa millä tässä ajatellaan. Sen esiin tuominen oli mielenkiintoista.