Lasten kertomukset

[nihlist]

Yksi vaihtoehtohan on myös se, että tyttö on kirkunut kahdesti. Mediassa esiintynyt freudilainen lipsahdus tietää kertoa, että Niemi poisti tytön ensimmäisen kirkaisun.
Esim. tässä uutisessa:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 37640.html

Tällöin kirkaisuja olisikin ollut kaksi. Parin sekunnin rääkäisy tulee kohdassa, jossa tytär saapuu paikalle ja ilmeisesti näkee tilanteen ensimmäisen kerran.

Oisko se sitten tässä:

1:25 Uhri: Hälytyys...tule(e) tänne apuun.
1:34 (Tallennuksessa tyhjä kohta kahden sekunnin ajan)
1:36 Epäilty: Hei mun täytyy ny (huutaa lastaan).
1:38 Lapsi: Niih.

Silloin Zemin tulkinta olisi oikea tai ainakin oikeasuuntainen.

No juu... mutta eipä tunnu oikein uskottavalta, että tyttö menisi paikalle kirkumaan "huvikseen" toista kertaa... Sitäpaitsi silloin kun auer pyytää tyttöä puhelimeen, ei tyttö voi olla missään kaukana kiljumassa,vaan vaikuttaisi olevan eteisessä/huoneensa ovella/tuulikaapin nurkalla. "Tullessaan paikalle" ei mielestäni tyttö näe tilannetta mitenkään, koska tilanne on toisessa huoneessa. Iltapäivälehtien höpöilyjä.

Kuunnelkaa nyt se kohta edes kerrankin kunnolla, voi herran jumala sentään.

Ennen tuota kahden sekunnin TÄYSIN TYHJÄÄ KOHTAA kuuluu juurikin ennen kuin tyhjä kohta alkaa, selkeällä Amandan äänellä, "ii" sitten on tyhjää. Vahvistakaa sitä kohtaa, missä alkaa tyhjä kohta niin parikymmentämillisekuntia ennen.

Ensin kuuluu Auerin hengitys ja heti sen jälkeen kuuluu "ii" ja sitten täysin tyhjää, sitten loppuu tyhjä Auerin suun napsahdukseen ja vähän kuin nielaisuun ja sitten sanoo Amandalle ja Amanda vastaa "niih".

Voi herran jumala, kuunnelkaa.

[nihlist]

Vespa yllä:

Ajatelkaa tilanne: menette takkahuoneeseen katsomaan. Iskä makaa lattialla ja huutelee apua. Ketään ei näy huoneessa. Luulette, että iskä on yksin. Miksei lapsi mene auttamaan isää?

Eikö Jukka kääntänyt päätään, nähnyt tyttöä ja huutanut tälle esim. "kultapieni, hae äiti tänne, iskä ei pääse omin avuin ylös" tai vaikka "kultapieni, juokse äkkiä omaan huoneeseen, täällä on pelottava setä"?

Minä en oikein voi hahmottaa tilannetta, jossa makaisin haavoittuneena lattialla, näkisin lapseni katselemassa minua toisesta huoneesta, olisin tajuissani enkä silti yrittäisi sanoa hänelle mitään. 

Jukan vasen kylki oli siis puukotuksesta verinen. Ja tyttö kertoi nähneensä iskän vatsallaan.
Tällöin vasen kylki on kehon alla ja ns. yöpöydän puolella, eikä tyttö näe sen paremmin verta kuin vammojakaan. Luulen, että kyseisenlaisessa tilanteessa lapsi kuin lapsi kuitenkin säikähtää ja turvautuu aikuisiin, eikä lähde ensiapua antamaan.

Ei Jukka puolestaan näe kaukana ovensuusta (muotoillaan näin) pysyttelevää tyttöä. Jukka on tajuissaan ja anoo apua ikään kuin yleisemmin, ei näkemältään tytöltä – hänen näkökenttänsä supistuu sängyn- ja kaapinalustaan sekä seinään.

Avunpyynnöt kuullaan hätäpuheluajassa n. 1:18 ”Apua” (Miksi jukka sanoisi tilanteessa esim. ”auto” - joku tolkku tulkintoihin) sekä toistuvat avunpyynnöt ajassa 1:28 ”apuun” sekä ajassa 1:31 - ”()uha tule tänne apuun”.

Tytön mahdollista käyntiä ennen kuullaan (näin tulkitsen) ulkopuolisen huuto ”Ylös” ajassa
n. 1:15,50, mikä viittaa siihen, että tekijä on ”ylhäällä” eikä maassa tai vuoteella uhrin päällä.

Nähdäkseni Jukan ruumis on käännetty tytön käynnin jälkeen ja ennen tytön "kolmatta"
käyntiä. Auerin yhtä lailla kuin hätäpuhelun mukaan kamppailu jatkui ja tekijällä oli jatkossa
käytössään toinen ase elikkä astalo, kun tyttö oli nähnyt veitsen maassa. Ja ruumis oli käännettävä astaloinnin kannalta edullisempaan asentoon, ehkä.

Eli avunpyyntöjä on tuskin suunnattu tytölle, kun Jukka ei tätä näe tai kuule. Kun Auer pyytää ajassa 1:36 tyttöä puhelimeen, tyttö kuitenkin on jossakin Auerin lähettyvillä. Hän ei ole kaukana, mutta ei ihan vieressäkään, koska Auer korottaa ääntä. Kummassa suunnassa – oman huoneensa suunnalla vai olohuoneen puolella?

Veikkaan olohuonetta, koska miksi tyttö olisi mennyt Auerin yhdytettyään – ja oltuaan Auerin kertoman mukaan tämän vierellä hätäpuhelun aikana – takaisin huoneeseensa, semminkin kun hänen kuiskauksensa kuullaan puhelimen lähellä vielä ajassa 1:03. Ja takkahuoneessa tuskanparahdukset ovat muuttuneet avunpyynnöiksi - siis miksi omaan huoneeseen?

Harmi - tallenteen ””puuttuvat sekuntit” ajassa 1:34 – 1:36 olisivat voineet paljastaa jotakin myös tytön liikkeistä. (Muuten sanavalinnalla "ovensuussa" ei liene tekemistä puutteellisen
logiikan kanssa - ja sekä Vespan että Naakan logiikat ovat ihaltavia, mutta please! -
tutustukaa yksityiskohtaisesti myös hätäpuheluun sekä kuulusteluihin eli empiiriseen ja teksuaaliseen aineistoon tässäkin - kriittisessä - asiassa, muuten logiikka muuttuu
metafysiikaksi. )

Yhä edelleen, kuunnelkaa herkällä korvalla tallenne ja jollette kuule vahvistakaa kyseistä kohtaa.

Älkääkä roikottako sitä niemen auto sanaa täällä enään, koska tallenteella ei ole mitään autosanaa muuta kuin sanayhteydessä ja sanoja ei ole Jukka Lahti vaan juurikin se ulkopuolinen ja sana on "jumalauto, alkuosa kuuluu heikommin, mutta on täysin kuultavissa paitsi ihan kahta ensinmäistä kirjainta ja loppu korostuu, "jumalauto. Kuunnelkaa.

[Nicht schuldig]

PS: Tiesin, että jokin unohtui: lapsen vastuaksesta "niih" siihen kun hän on puhelimen luona
ja kysyy "mitä mä sanon", kuluu yli neljä sekuntia. Joku muu kuin minä osannee päätellä,
miten kaukana tyttö on tällöin ollut puhelimesta?

Kahden äänitutkijan mielipide ajankohdalta 1.16-1.136

Tuija Niemi:

1:12 Anneli: Onks joku tulossa jo?
Jukka: Öh
Jukka: Auto
Jukka: oh Eih
1.25 Jukka: Hälytys tule apuun,
Tallennuksessa tauko 1.34-1.36

ZEM:

1:12 Anneli: O - Onks joku tulossa jo?
1.15 Uhri: Öh
1.16 Käskevä miesääni: Ylös
1.16 Isku: Ta-taks
Uhri: auto (tai apua)
1.19 Toks. 1:24 Kops (askel)
1.25 Kops (askel, voimakkaampi ääni?)
1.25 Joo. Nuoren miehen tai naisen ääni.
1.26 Naks (lasinpalan murtuminen)
1:27 Häivy (nuori ääni, kuiskaus)
1.27 Kolahdus (heikko)
1.28 Uhri: Apuun
1:31 ?uha tule tänne apuun?
1.34 Pip

Tähän muutamia ajatuksia:

Äänitutkija TN on kaikin mahdollisin tavoin yrittänyt löytää hätäkeskusnauhoitteelta todisteita Anneli Auerin osallisuudesta tekoon. Minua ihmetyttää se, että jos TN olisi löytänyt yhdenkin todisteen Amandan liikkumisesta takkahuoneen suunnalla tänä ajankohtana, olisi hän sen varmasti riemuiten tuonut esille. Viimeistään nyt valitusvaiheessa korkeimpaan oikeuteen syyttäjä tarvitsisi todisteita Amandan toisesta käynnistä huoneesta ennen kuin hän on itse ollut puhelimessa. Valituksen sattumaluettelo kohdan ensimmäinen kohta on Amanda käynti huoneessa ilman, että hän olisi nähnyt tekijää.

Voisi melkein ajatella niin, että TN todistaa tällä litteroinnillaan, ettei hätäkeskuspuhelutallenteelta löydy todistetta Amandan toisesta käynnistä takkahuoneen oven suulla?

Seuraava ajatus liittyy ajankohtaan 1.25 – 1:31 , jossa molempien tutkijoiden mukaan uhri huutaa apua.

Pohjapiirustuksen mukaan uhrin sijainti huoneessa on sellainen, että nähdäkseen koko henkilöstä lattialla niin paljon, että voi arvioida oliko uhri selällään vai makuullaan, se edellyttää melko lähellä takkahuoneen oviaukon suuta tehtyä havaintoa. Jos taasen ajatellaan sitä äänenvoimakkuutta, jolla uhrin täytyy huutaa, jotta ääni kuuluu näin voimakkaana myös puhelunauhoitteelle, on mielestäni melko todennäköistä, että huonetta lähestyvä henkilö kuulisi nämä äänet, joten vastaavaa reagointia ääniin myös hänen puoleltaan voisi olettaa kuulevan hätäkeskuspuhelutallenteella.

Huudossa 1.15-1.16 ”auto” ei ole varmuutta siitä, seisooko huutaja vai onko lähempänä lattiaa jossain asennossa eikä myöskään se ole selvillä, kuka on huutaja. Hovioikeus 2015 liitti tämän sanan mukaan kohtaan, jossa se kertoo ”irrallisista sanoista”, joista ei tiedetä mitä uhri olisi halunnut välittää eteenpäin. Tästä voisi melkein ajatella niin, että tällä ilmaisulla hovioikeus olisi ilmaissut epävarmuutta, joka näihin sanoihin liittyy myös sen osalta, kuka siellä todellisuudessa huutaa.

Mikäli olisi niin, että puhuja kohdassa 1.16 ei ole Lahti, siinä tapauksessa Amandan lähellä ollessaan, olisi tullut kuulla myös tämä sana. Tästä voisi ajatella niin, että Amanda olisi tietoisena ulkopuolisesta henkilöstä huoneessa ja myös huomioiden ZEM litteroinnin useat kops, kolahdus ym. äänet, näitä ääniä kohden sitten kävellyt.

ZEM litteroinnin mukaan lähes jokaisessa sekunnissa tapahtuu jotain liikettä.

Jos lasinpalanen murtuisi, täytyisi jonkun astua sen lasinpalasen päälle tai sen täytyisi pudota jostakin. Jos kuuluu kolahdus, täytyy jonkun esineen joko pudota tai sitten osua esim. seinään tai uhriin tai jonnekin muualle.

Missä vaiheessa murhaaaja seisoo hiljaa liikkumattomana takan katveessa?

[Kuolemannaakka]

Tarkastelkaapa tätä kuvaa ja tätä kuvaa

Huomatkaa ensimmäisessä kuvassa tason (betoni ja laatta) verinen nurkka.

Onko Jukka Lahden pää osunut taistelun hengestään aikana tuohon kulmaan ja murhaaja on luullut tekonsa tehdyksi, koska Jukka Lahti on ollut pökerryksissä, muttei tajuttomana vai onko veri tuohon kulmaukseen tullut murhaajan vaatteista, mutta seuraavassa kuvassa on oletukseni Jukka Lahden selällään olopaikasta ja samalla selittyy se miksi puuklapin (sängyn jalan vieressä) toinen pää on niin verinen, mutta toinen pää ei niinkään.

Kiinnitin tuohon tason kulman ja reunan verijälkeen heti huomiota, kun kuva tänne postattiin (tai itsehän sen postasinkin...). Minusta se on melkoisella varmuudella tullut murhaajan housun lahkeesta kun hän on seissyt tason vieressä. Tulisi nimittäin just tuommoiset jäljet. Testailinkin tätä kuivaharjoitteluna tietokoneen keskusyksikön kanssa=)

Puuklapin pään verisyys selittyisi hyvin sillä, että Jukka on sen päällä maannut. Eli vatsallaan siinä, ja sitten käännetty selälleen astalolla lyömistä varten. Verituhrutkin sinänsä sopisivat, koska koko lattia on ihan verinen, niin helppo kuvitella, että siinä joku verinen on maannut...

Jotenkin vaan paidassa ei mielestäni ole sopivaa tuhrua tarpeeksi ehkä. Housujen etumuksessa sen sijaan voisi ollakin. Vaikeahan noita on varmaksi sanoa...
Onhan ehkä tuo peitto voinut estää veren tarttumista paitaan, eli on maattu osin yläruumis puhtaahkon peiton päällä? Ehkä? Jukkahan piti peitosta kiinni toisella kädellään kuollessaan.

[zem]

Nicht Schuldig yllä:

- -
Huudossa 1.15-1.16 ”auto” ei ole varmuutta siitä, seisooko huutaja vai onko lähempänä lattiaa jossain asennossa eikä myöskään se ole selvillä, kuka on huutaja. Hovioikeus 2015 liitti tämän sanan mukaan kohtaan, jossa se kertoo ”irrallisista sanoista”, joista ei tiedetä mitä uhri olisi halunnut välittää eteenpäin. Tästä voisi melkein ajatella niin, että tällä ilmaisulla hovioikeus olisi ilmaissut epävarmuutta, joka näihin sanoihin liittyy myös sen osalta, kuka siellä todellisuudessa huutaa.

Mikäli olisi niin, että puhuja kohdassa 1.16 ei ole Lahti, siinä tapauksessa Amandan lähellä ollessaan, olisi tullut kuulla myös tämä sana. Tästä voisi ajatella niin, että Amanda olisi tietoisena ulkopuolisesta henkilöstä huoneessa ja myös huomioiden ZEM litteroinnin useat kops, kolahdus ym. äänet, näitä ääniä kohden sitten kävellyt.

ZEM litteroinnin mukaan lähes jokaisessa sekunnissa tapahtuu jotain liikettä.

Jos lasinpalanen murtuisi, täytyisi jonkun astua sen lasinpalasen päälle tai sen täytyisi pudota jostakin. Jos kuuluu kolahdus, täytyy jonkun esineen joko pudota tai sitten osua esim. seinään tai uhriin tai jonnekin muualle.

Missä vaiheessa murhaaaja seisoo hiljaa liikkumattomana takan katveessa?

NS vie - tapansa mukaan - selvittämistä eteenpäin. Mutta kyllä nähdäkseni esim. ajassa
1:19 - 1:25 (so. Jukan ensimmäisen "apua" tai "auto" huudon jälkeen) on kohta, missä
kuullaan vain Auerin tuskaista huohotusta (pinnallista ja nopeaa, ilmentää kehon "hätätilaa").
Sen jälkeen kuullaan ulkopuolisen ääniä - "Joo() - "Häi(vy)" sekä kolahduksia.

En nyt sano, että tyttö välttämättä tuossa kohdassa kävisi takkahuoneessa - siinä on kuitenkin
selkeä hiljainen kohta, esim. Ja tytön käynti oli hänen mukaansa hyvin nopea, ei hänen
huomionsa kohdistunut mahdollisiin sorkkaraudan kolahduksiin takkaa vasten.

Kaikkiaan keskustelu lähti tällä kertaa liikkeelle Hovioikeuden päätöksen 2015 seuraavasta kohdasta, johon syyttäjä tarttuu valituksessaan:

2. Jukka Lahteen ei kohdisteta veitsellä selvästi kuultavalla tavalla väkivaltaa enää hätäkeskuspuhelutallenteen aikana. A on kertonut, että Anneli Auerin mennessä puhelimeen Jukka Lahti oli maannut lattialla ja veitsi oli ollut myös lattialla.
A:n kertomus ei ole tältäkään osin ristiriidassa teknisen rikostutkinnan todistelun tai
hätäkeskuspuhelutallenteelta selvästi kuultavien tapahtumien kanssa.(HO:n päätös 2015, pdf s. 23.)

Kohta on osa laajempaa pohdintaa tytön kertomuksista ja käynneistä sekä siitä mitä tämä
näki tai ei nähnyt takkahuoneessa ja miksi. Syyttäjä ottaa kohdan tarkasteluunsa ja irti kontekstistaan:

Samalla kun hovioikeus on katsonut, ettei ulkopuolisen tekijän läsnäolo talossa hätäpuhelun aikana ole ollut poissuljettu, se on todennut, ettei Lahteen ole enää hätäpuhelun aikana kohdistettu veitsellä väkivaltaa (kohta 291). Hovioikeus on pitänyt
todennäköisenä, että Lahti on surmattu sorkkaraudalla päähän kohdistetulla lyönnillä
hätäpuhelun kohdassa 2:28-2:29 (kohta 295). Nämä seikat yhdessä tarkoittavat, että
ulkopuolisen tekijän olisi tullut hätäpuhelun alussa olla asunnossa tekemättä mitään
vähintään kahden ja puolen minuutin ajan ennen lopullista kuolemaan johtanutta
lyöntiä. Hovioikeus ei ole ottanut tätä huomioon eikä antanut vastausta siihen, miksi
tekijä olisi tietoisena meneillään olevasta hätäpuhelustajäänyt asuntoon odottelemaan
useaksi minuutiksi. Tähänkään kysymykseen ei ole käsittääksemme annettavissa
muuta järkevää vastausta kuin se, että asunnossa ei ole ollut ulkopuolista tekijää.

Hovioikeus on ilmeisesti pitäytynyt saatavilla olevassa todistusaineistossa todetessaan,
että "Jukka Lahteen ei kohdisteta veitsellä selvästi kuultavalla tavalla väkivaltaa enää hätäkeskuspuhelutallenteen aikana." No, "jokainen, joka on tallennetta kunnellut", voi
todeta uhrin lukuisien äänekkäiden tuskanparkaisujen tuskin johtuvan muusta kuin siitä,
että puukotus jatkuu ainakin hätäpuhelun aikaan 1:16 - muuttuakseen vasta sitten avunhuudoiksi.

Hovioikeus päättelee, että tyttö on huoneesta tultuaan ja nähtyään äidin ennen
hätäpuhelua suuunnistanut saman tien takkahuoneen oven suuntaan. Näin voi päätellä
yhdestä tytön kuulemisesta, Auerin ja tytön muut kertomukset puoltavat sitä, että tyttö oli hätäpuhelun alussa äidin lähellä ja meni vasta myöhemmin selvittämään isän tilan: hän näki veitsen, joten käynti on tapahtunut ajan 1:16 jälkeen (tällöin uhrin tuskanparahdukset loppuvat).

Syyttäjä saa tilaisuuden Hovin muotoilusta "Jukka Lahteen ei kohdisteta veitsellä selvästi kuultavalla tavalla väkivaltaa enää hätäkeskuspuhelutallenteen aikana" vääntää siis asian farssiksi:

"Nämä seikat yhdessä tarkoittavat, että ulkopuolisen tekijän olisi tullut hätäpuhelun alussa
olla asunnossa tekemättä mitään vähintään kahden ja puolen minuutin ajan ennen lopullista kuolemaan johtanutta lyöntiä. [/u]Hovioikeus ei ole ottanut tätä huomioon eikä antanut vastausta siihen, miksi tekijä olisi tietoisena meneillään olevasta hätäpuhelustajäänyt
asuntoon odottelemaan useaksi minuutiksi."

Hovi esittää - tosin virheellisesti - että "selvästi kuultavalla tavalla", eli veitsellä on
voitu tehdä väkivaltaa ilman esim. "pystypainia" eli vuoteella => pelkät tuskanparahdukset.

Mitä tulee tytön sijaintiin, hän on hätäpuhelun ajassa 1:03 äidin vieressä (kuiskaus),
ja vastaus pyyntöön tulla puhelimeen kuullaan siis kauempaa ajassa 1:38, 2. Puhelimen
lähellä hänet kuullaan ajassa 1:42,7: "Lapsi: Mitä mä sanon?" Puhelimen lähelle tulemiseen
menee siis 4,5 sekuntia. Ja en oikein ymmärrä, miksi tyttö olisi loitontunut äidin
luota takaisin huoneensa suuntaan - ja oliko huoneen ovi edes niin kaukana, kuin 4,5
sekuntia vaatinut Auerin lähelle tuleminen edellyttää?

Joka tapauksessa syyttäjän lähestymistapa on jälleen tässä asiassa epäasiallisen
farssimainen. Tehneekö tyyli vaikutuksen Korkeimpaan? Jää nähtäväksi.

[zem]

Panen vielä muutaman sitaatin tytön ja Auerin kuulusteluista, joita käytin
kirjituksessani "Kolme käyntiä takkahuoneessa":

K: yy Ja sit sää peräännyit, niin niin sä peräännyit kuin pitkälle sä menit taakseppäin
A: Mää menin varmaan mä menin tonne asti mut sit mää näin äitin ja äiti huusi et mää tuu puhelimeen ja äiti meni tonne.  (Tytön kuuleminen 26.8.2009.)

A: ööö Mä en tiä äiti ei varmaan ollu siin paikalla. Äiti kai tota kun mä olin menos tonnepäin ... mä menin tonne mä perääntysin äkkii mä lähdin kai juokseen pois niin. Äiti oli tuol luultavasti mä en muista oikeen sitä mu ei ollu. Sit äiti pyysi mua oleen siin puhelimes äiti meni ite kattoon.  (Tytön kuuleminen 26.8.2009.)

En ole varma ensimmäisestä kerrasta kun kävin katsomassa takkahuoneessa, oliko Jukka seisaallaan vielä, mutta toisella kerralla Jukka makasi lattialla selällään. Kun mies oli Jukan kimpussa, minulla ei ole selvää muistikuvaa, mitä mies silloin teki. Minulla on hämärä kuva siitä, että mies olisi tehnyt hakkaavan liikkeen, mutta en ole varma, koska äänestä päätellen Jukkaa lyötiin veitsellä.   (Auerin kuulustelu 5.10.2009.)

Toisella kerralla muistan, että Jukka oli huoneen keskivaiheilla, jollakin tavalla lattialla, mutta ei täysin makaavassa asennossa eli joko polvillaan taikka istuallaan ja tekijä oli Jukan kimpussa jollakin tavalla kumarassa Jukan päällä.

Tyttöä kuultiin 26.8.2009, jolloin hänet oli viety sairaana ja äidin tietämättä poliisin
tiloihin. Hän ei tällöin ole voinut erityisesti sopia, mitä kerrotaan - hyvä niin.
Aueria ei tuolloin oltu vielä kuulusteltu, se tapahtui kai vasta syys- lokakuussa?
Tyttö kertoo siis useamman kerran ja johdonmukaisesti käynneistä, niiden järjestyksestä
ja isän asennosta yms.

Kirjoitus osoitteessa:http://www.nbl.fi/~nbl3145/kolmekayntia.htm
(No, vaikuttaa että ei sitä tähänkään mennessä kukaan ole lukenut...)

[Pieni liekki]

Kirjoitus osoitteessa:http://www.nbl.fi/~nbl3145/kolmekayntia.htm
(No, vaikuttaa että ei sitä tähänkään mennessä kukaan ole lukenut...)

Sanotaan, että kertaus on opintojen äiti ja siksi lueskelin uudelleen läpi tuon tekstin, jonka olit linkittänyt tänne. Yhteenvetona siitä voisin todeta: "Zem, olet tehnyt aivan valtavan hyvää analyysiä tapahtumainkulusta Tähtisentiellä surmayönä!".

Minusta tytär on saattanut nähdä vanhempansa kahteen kertaan ennen hätäpuhelua.

Ensimmäisellä kerralla äiti makaa vielä sängyssä, kun isä on jo ehtinyt nousta istumaan vuoteen laidalle. Kaikki kolme ovat havahtuneet terassilta kuuluneeseen paukkeeseen ja välähdyksiin. Tyttärelle saatetaan sanoa jotain ukkosesta ja hänet lähetetään takaisin nukkumaan.

Pian kolina jatkuu ja pauke yltyy, sirpaleet alkavat lentää sisään rikkoutuvasta ikkunasta. Jukka on noussut sängystä ylös tilannetta ihmettelemään, Anneli on noussut istumaan vuoteessa ja kohottaa peittoa suojautuakseen sisään lentäviltä lasinsirpaleilta. Tytär palaa huoneestaan hämmentyneenä takaisin takkahuoneelle, mutta käännytetään samaa matkaa uhkaavasta tilanteesta pois omaan huoneeseen. Huoneessaan tytär ei uskalla sytyttää lukuvaloa, kun pelkää rosvoa.

Uskon, että tytär on nähnyt välähdyksenomaisesti veitsen ja isänsä lattialla esimerkiksi siinä kohtaa, kun häkepuhelussa on kahden sekunnin tauko, eli ajassa 1:34-1:36. Seuraavan kerran hän on nähnyt todistettavasti isänsä ajassa 3:14, jolloin kuuluu tytön veret seisauttava rääkäisy hänen nähtyään isänsä vertavuotavana.

Zem!
Seuraavassa muutama pieni tarkennus/kommentti muutoin oivalliseen analyysiisi:

Pystypainia ei käyty takan ja parvekkeen oven välisessä tilassa, vaan takan ja terassin oven välisessä tilassa.

Häkepuhelun ajassa 1:25 omat korvani kuulevat Jukan huutavan vaimolleen: "Apuun...tule, tule tänne apuun!". Pystytkö todistamaan, ettei Jukka olisi yrittänyt sanoa noin?

Tekstin loppupuolella oli yhdessä kohtaa mainittu psykologi Satu Kivioja, mutta hän on oikeasti Satu Kivimäki.

Oletko, Zem, toimittanut tuota analyysiäsi puolustuksen tai oikeuden käytettäväksi? Toivottavasti he ovat tutustuneet siihen. Veikkaan, että teksti voi olla monelle lyhytjänteiselle murhainfolaiselle liian pitkä luettavaksi ja kokonaisuus liian vaikea hallittavaksi.

[sisotalo]

Ainakin minä olen perusteellisesti lukenut ZEM kirjoituksen. Mutta sanon rehellisesti, että en ymmärrä mitä nyt ajetaan takaa. Syyttäjän valitus on helposti kumottavissa Amandan todistuksella. se kestää kaikissa tilanteissa, kun sitä tarmokkaasti puolustetaan.

Syyttäjä katsoo, että Amanda kävi kahdesti takkahuoneella sinä aikana kun murhaaja olisi tehnyt työtään, mutta ei nähnyt ketään vierasta. Siis murhaajaa ei ollut paikalla, Anneli sen teki. Tätä tuki Finnilä omassa todistuksessaan, mutta arveli, että Gorilla-effekti esti Amandaa näkemästä murhaaja joka kuitenkin oli paikalla. Siihen ei kukaan muu usko.

Pieni liekki kertoo aivan oikein kaksi käyntiä Amandan kuulustelujen 2009 perusteella. Ne tapahtuivat ennen kuin murhaaja oli päässyt takkahuoneeseen. Mutta sitten PL uskoo Amandan käyntiin ajassa 01.34-36. Perusteena on katko Hätäpuhelussa!

Myöhemmin PL palaa normaaliin kun Amanda todella näkee isänsä ja veitsen 03.14. Mutta siitä välistä jää tärkein pois, että Amanda näkee murhaajan poistumisen ajassa 02.42.

[Pieni liekki]

Pieni liekki kertoo aivan oikein kaksi käyntiä Amandan kuulustelujen 2009 perusteella. Ne tapahtuivat ennen kuin murhaaja oli päässyt takkahuoneeseen. Mutta sitten PL uskoo Amandan käyntiin ajassa 01.34-36. Perusteena on katko Hätäpuhelussa!

Myöhemmin PL palaa normaaliin kun Amanda todella näkee isänsä ja veitsen 03.14. Mutta siitä välistä jää tärkein pois, että Amanda näkee murhaajan poistumisen ajassa 02.42.

Sisotalo on oikeassa siinä, että Ulvilan surma-asiassa tähtitodistaja on Auerin vanhin tytär, joka on systemaattisesti pysynyt ulkopuolisen tekijän kuvauksessaan surmayöltä saakka.

Tuossa aiemmin sisotalo tulkitsee minua virheellisesti. Olen sitä mieltä, että tytär on saattanut nähdä isänsä lattialla makaamassa välähdyksenomaisesti (parin sekunnin ajan) jossain kohtaa aikavälillä 1:16-1:42, mille aikavälille osuu myös katko hätäkeskustallenteessa. Tytär liikkuu oman huoneensa ja keittiön välimaastossa, mistä käsittääkseni ainakin osittain on mahdollista nähdä takkahuoneelle.

Olen edelleen sitä mieltä, etten pysty lukitsemaan murhaajan poistumista aikaan 2:42. Murhaaja on saattanut poistua tuolloin tai sitten hän on poistunut viimeistään häkepuhelun ajassa 3:14. Joka tapauksessa vanhin tytär on ainoana perheenjäsenenä nähnyt, kun huppumies poistuu talosta.

[Xerxes]

...

Sisotalo on oikeassa siinä, että Ulvilan surma-asiassa tähtitodistaja on Auerin vanhin tytär, joka on systemaattisesti pysynyt ulkopuolisen tekijän kuvauksessaan surmayöltä saakka.

Tuossa aiemmin sisotalo tulkitsee minua virheellisesti. Olen sitä mieltä, että tytär on saattanut nähdä isänsä lattialla makaamassa välähdyksenomaisesti (parin sekunnin ajan) jossain kohtaa aikavälillä 1:16-1:42, mille aikavälille osuu myös katko hätäkeskustallenteessa. Tytär liikkuu oman huoneensa ja keittiön välimaastossa, mistä käsittääkseni ainakin osittain on mahdollista nähdä takkahuoneelle.

Olen edelleen sitä mieltä, etten pysty lukitsemaan murhaajan poistumista aikaan 2:42. Murhaaja on saattanut poistua tuolloin tai sitten hän on poistunut viimeistään häkepuhelun ajassa 3:14. Joka tapauksessa vanhin tytär on ainoana perheenjäsenenä nähnyt, kun huppumies poistuu talosta.

Pieni liekki, sisotalo ja zem ovat kaikki mielestäni oikeilla linjoilla, vikka pieniä eroja näkemysten yksityiskohdissa on. Ei ole ratkaisevaa merkitystä, onko A----- käynyt tiedustelumatkalla olohuoneessa kerran, kaksi vai kolme kertaa.

Ratkaisevaa ovat esim. seuraavar seikat:

1. Silminnäkijä on nähnyt huppumiehen poistuvan ovi-ikkunan kautta nopeasti ja ketterästi. Se on fakta. Ei sitä voi ohittaa. Ja A******* mielestä tekijä oli nopea, ketterä ja hoikka ei suinkaan tukeva, kuten AA oli arvellut. Väljä pukeutuminen on voinut aiheuttaa tuon AA:n arvion.

2. Nauhalta kuuluu uhrin valitusta teräaseen iskujen tahdin mukaan, ja uhri huutaa Annua auttamaan. Aivan oikein sieltä kuuluu mm. hyvin selvästi JL:n avunhuuto: "Tule, tule tänne apuun!" , kuten Pieni liekki kuvaa. Monta muuta avunhuutoa kuuluu. Ei kai uhri huutaisi surmaajaansa auttamaan.

3. Surmaajasta on jäänyt jälkiä paikalle. Jälkiä mm. sellaisista kengistä, joita ei talon asukkailla ole ollut. Surmaaja ei ole itse loukkaantunut niin, että olisi välttämättä tiputtanut omaa vertansa paikalle, vaikka uhrin verta on lentänyt valtavasti mm. takkahuoneen seinään ja oveen.

4. Mikäli tekijä olisi AA, olisi hän ollut surmaavat iskut iskettyään hyvin runsaasti roiskeverien merkkaama. Kuitenkaan AA:ssa ei ole todettu lainkaan roiskeverta. Se olisi mahdotonta, jos hän olisi tekijä. Roiskeveren puuttumista AA:sta ovat todistaneet monet henkilöt, joiden joukossa on mm. monia poliiseja. Myöskään AA ei ole voinut ehtiä tekemään kaikkia niitä moninaisia lavastustöitä, joita olisi pitänyt tehdä, mikäli hän olisi ollut se oikea syyllinen.

5. Kun huomioi nämä sekat, on Vaasan hovioikeuden kanta täysin ymmärrettävä ja oikea. Muuta mahdollisuutta ei kertakaikkiaan ole. Ihmetystä sensijaan herättää Satakunnan käräjäoikeuden kanta. Sen mukaan ei ole jäänyt edes "merkittävää epäilystä" siitä, että tekijä olisi joku muu kuin syytettynä ollut AA. Mielestäni syyttävä sormi osoittaa edelleen Satakunnan käräjäoikeuteen, ja herää kysymys, onko siellä ollut riittävästi tosiseikat huomioon ottavaa päättelykykyä. Jos on ollut, niin mikä asia (seikka) on johtanut tuollaiseen johtopäätökseen. Eihän sellainen voi mennä läpi ylemmissä oikeusasteissa. Kyllä lakia pitäisi tuntea myös käräjäoikeudessa. Vaikka nyt todetaan syytetty syyttömäksi, niin käytännössä on aiheutettu syytetylle valtavasti kärsimyksiä ja elämän tilanne on ajettu syvään ahdinkoon, joka olisi monille täysin kestämätön. Ja sitten todetaan, että onkin "syytön" , "anteeksi vain, että olin ensin väärässä". Näin syytetty on ikäänkuin kuitenkin kärsinyt rankan ja syyllistävän tuomion, vaikka on todettu syyttömäksi. Sitä ei voi täysin korvata koskaan edes rahalla.

Monilla ihmisillä, kuten myös joillakin kirjoittajilla samoin kuin AA:lla, on tiettyjä epäilyjä, missä suunnassa se oikea tekijä lymyää. Poliisi on velvollinen jatkamaan tutkimuksia, sillä murha ei vanhene koskaan.

[sisotalo]

Olen sitä mieltä, että tytär on saattanut nähdä isänsä lattialla makaamassa välähdyksenomaisesti (parin sekunnin ajan) jossain kohtaa aikavälillä 1:16-1:42, mille aikavälille osuu myös katko hätäkeskustallenteessa. Tytär liikkuu oman huoneensa ja keittiön välimaastossa, mistä käsittääkseni ainakin osittain on mahdollista nähdä takkahuoneelle.

Olen edelleen sitä mieltä, etten pysty lukitsemaan murhaajan poistumista aikaan 2:42. Murhaaja on saattanut poistua tuolloin tai sitten hän on poistunut viimeistään häkepuhelun ajassa 3:14. Joka tapauksessa vanhin tytär on ainoana perheenjäsenenä nähnyt, kun huppumies poistuu talosta.

Tällaisia mielipiteitä voidaan tietenkin esittää täällä, muta nyt on tarkan pelin aika. Jos puolustus siis Manner ajattelee niin kuin Pieni liekki voidaan juttu vielä hävitä. Kysmys ei ole siitä mihin kukin uskoo vaan siitä, että tarvitaan yhtenäien esitys, joka vakuuttaa KKOn. Syyttäjällä on se Amandan osalta neljässä kohdassa

1. Amanda käy takkahuoneella kun siellä on jo ikkuna rikottu mutta ei näe murhaajaa.
2. Amanda palaa takkahuoneelle hetki sen jälkeen kun Hätäpuhelu on alkanut, (syyttäjä 10 sek ja ZEM ja ieni Liekki 01.16--01.42). Taaaskaan hän ei nähnyt murhaajaa. Myöskin puolustus tuki tätä kun Finnilä sanoi että Amanda ei Gorillalta havainnut murhaajaa.
3. Amanda näkee murhaajan poistumisen vasta joskus 03.14 jälkeen.
4. Vaihtoehtoisesti Amanda näkee poistumisen 03.14.

Näistä kaksi kelpaavat syyttäjälle Amandan pätevyyttä osoittamaan. Hän on tarkka likka, jonka puheisiin voi luottaa, kun hän ei nähnyt murhaajaa ei tätä myöskään ollut, tämä koskee 1. ja 2. kohtia

Kohdissa 3 ja 4 on Amanda sanoo väärin kun murhaaja ei voinut jäädä odottelemaan Jukan kuoleman jälkeen siis ajassa 02.29. Hän poistui 02.42. Monet seikat riittävät lyömään lukkoon tämän parhaana oletuksena.

Tässä kohdassa puolustuksen tulee esittää se tapahtumien kuvauksen jonka tuo esiin yllä. Se juontaa alkujaan Alpon animaatiosta, johon on vaan lisättävä Amandan kaksi ensimmäistä käyntiä, joista olemme yhtä mieltä Pienen Liekin kanssa. ZEMistä ja Mannerista en tiedä

[Kuolemannaakka]

Sisotalo: miten ihmeessä tyttö olisi voinut ehtiä käymään kaksikin kertaa paikalla ennenkuin murhaaja edes on sisällä?? Eikö tässä nyt ole valtava logiikkavirhe? Mitä ne vanhemmat ja murhaaja touhusivat sinä aikana, koska eikö tässä nyt väkisinkin olisi mennyt minuuttitolkulla aikaa, ennenkuin tyttö taas tulee paikalle? Ensin murhaaja kolistelee ja hakkaa ikkunaa, sitten lopettaa. Tyttö tulee paikalle, ohjataan pois, ja sen jälkeen murhaaja taas alkaa hakkaamaan ikkunaa, mutta ei vieläkään tule sisälle ja taas lopettaa. Tyttö tulee taas, eikä kukaan hakkaa ikkunaa. Menee pois ja TAAS alkaa räiske ja sitten murhaaja jo pääseekin perheenpään yllättämään, melskattuaan minuuttitolkulla ikkunan parissa ja lopetettuaan aina kun tyttö tulee paikalle.


Eihän tuossa nyt oikeasti ole mitään järkeä. Tuota ei usko kukaan. Jopa se, että tyttö tuli paikalle ennenkuin huppis tuli sisälle, eli että huppis piti pienen tauon rikkomisessa, vaatii ylimääräistä selittämistä ja keksimistä. Kaksi kertaa taukoa ei mene läpi kenellekään, ei minulle myöskään. Miten ihmeessä voit tuollaisen uskoa?

[Kuolemannaakka]

Pakko tämäkin laittaa:

Kuolemannaakka 5.9.2011, kun lehdissä kerrottiin lasten todistavan Auerin syylliseksi:
Ettekö ole mitään oppineet viime kertaisista syyttäjän jutuista mediassa? Kaikkihan piti olla ihan selvää, mutta loppujenlopuksi syyttäjällä ei ollut minkäänlaista näyttöä. Näillä otsikoilla ja jutuilla juuri luodaan yleinen mielipide asiaan.

Hovioikeuden tuomio 2015 lasten todisteluista:
100. Hovioikeus katsoo asiassa esitetyn näytön perusteella olevan poissuljettua, että A olisi osallistunut Jukka Lahden surmaamiseen. Kun otetaan huomioon kertomusten luotettavuuteen liittyvät epävarmuustekijät ja kertomusten ristiriita teknisen rikostutkinnan tulosten kanssa, B:n kertomukset eivät tue miltään osin Anneli Aueria vastaan ajettua syytettä.
108. Edellä todetulla tavalla on poissuljettua, että A olisi yhdessä Anneli Auerin kanssa surmannut Jukka Lahden. C:n ja D:n kertomukset vaikuttavat vahvasti, niiden sisällöt ja lasten iät huomioon ottaen, perustuvan B:ltä saatuihin vaikutteisiin. Kertomukset eivät tue syytettä lainkaan, eikä niiden perusteella voida tehdä johtopäätöksiä siitä, onko Anneli Auer syyllistynyt syytteessä kuvattuun tekoon.

[zem]

Sisotalon viestistä:

Pieni liekki kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että tytär on saattanut nähdä isänsä lattialla makaamassa välähdyksenomaisesti (parin sekunnin ajan) jossain kohtaa aikavälillä 1:16-1:42, mille aikavälille osuu myös katko hätäkeskustallenteessa. Tytär liikkuu oman huoneensa ja keittiön välimaastossa, mistä käsittääkseni ainakin osittain on mahdollista nähdä takkahuoneelle.

Olen edelleen sitä mieltä, etten pysty lukitsemaan murhaajan poistumista aikaan 2:42. Murhaaja on saattanut poistua tuolloin tai sitten hän on poistunut viimeistään häkepuhelun ajassa 3:14. Joka tapauksessa vanhin tytär on ainoana perheenjäsenenä nähnyt, kun huppumies poistuu talosta.

Tällaisia mielipiteitä voidaan tietenkin esittää täällä, muta nyt on tarkan pelin aika. Jos puolustus siis Manner ajattelee niin kuin Pieni liekki voidaan juttu vielä hävitä. Kysmys ei ole siitä mihin kukin uskoo vaan siitä, että tarvitaan yhtenäien esitys, joka vakuuttaa KKOn. Syyttäjällä on se Amandan osalta neljässä kohdassa
- -

Nyt on tosiankin tarkan pelin aika - viimeistään.

Valitettavasti a) poliisitutkinta asiassa vuoden 2008 jälkeen ja b) syyttäjä eivät ole
pelannneet "tarkkaa peliä". Syyttäjä esimerkiksi toteaa, että murha on "kaksivaiheinen". Niinkuin jokainen tietää: on käytetty kahta surmavälinettä - veistä ja astaloa.

Ja sitten ei esim. tallenteelta tutkita tarkemmin, missä vaiheessa eri välineitä on käytetty,
missä vaiheessa veitsi muuttuu astaloksi. Sisotalokin vetoaa Alpon videoon, mutta ei analysoi
siitä, mitä missäkin vaiheessa tapahtuu, vaikka nimenomaan tässä videossa on hyvin
nähtävissä, kuinka tuskanparkaisut (veitsi) muuttuvat ensin avunpyynnöiksi ja sitten muutamaksi valitusääneksi (astalo), kunnes uhrin äänet lakkaavat kokonaan (kuollut).

Tytön käyntejä ei poliisi eli taktinen sen paremmin kuin tekninen tutkintakaan analysoi sen
tarkemmin, vaan asia delegoidaan Lasten ja nuorten psykiariselle yksikölle, joka puolestaan
toteaa, että käyntejä oli kaksi ennen hätäpuhelua ja yksi se aikana:

III käyntikerta vanhempien makuuhuoneen ovella:

Jonkin ajan kuluttua Axxxxx kertoo menneensä katsomaan kolmannen kerran vanhempien makuuhuoneen ovelle ja nähnyt isän Jukka Lahden makaavan makuuhuoneen lattialla. Lattialla isän Jukka Lahden vieressä oli ollut veitsi. Axxxxx ei ollut nähnyt äitiään missään. Axxxxx mennessä takaisin olohuoneeseen, oli äiti ollut keittiössä puhelimessa.

Tähän sisältyy jo monta virhettä tytön ensimmäisen sekä vuonna 2009 tehtyjen kuulustelujen
valossa. Kerran ensimäisessä kuulemisessa tyttö sanoo menneensä toisella käynnillä:
suoraan huoneestaan takkahuoneeseen, jolloin äiti oli jo puhelimessa:

14.08 Koskinen: Sit sää tuut uuden kerran kattomaa, nii äiti oli puhelimes.
Axxxxx: No, sillo iskä oli lattial ja sit, tota äiti oli menos just puhelimee.
Koskinen: Joo. (Kuuleminen 2.12.2006.)

Tässä tyttö kertoo mielestäni ensin seikan joka on hänelle tärkein - kyseissä kohdassa asiasta
kysytään ensimmäistä kertaa. Myöhemmin tytön käynti paikantuu aikaan juuri ennen
äidin käyntiä eli tyttö vaikuttaisi tulevan puhelimeen takkahuoneen suunnasta - tällöin
käynti on tapahtunut n. ajassa 1:20 - 1:36. Eli ei silloin kun Auer ja tyttö yhdyttävät toisensa aulassa.

Nihilistin postaamassa kohdassa hätäpuhelua kuuullaan tytön kuiskaus äidin vieressä, ikäänkuin reaktiona isän tuskaqnparkaisuun:
https://www.dropbox.com/s/jyijqw6kjko6v ... u.wav?dl=0
Auer kertoo tytön olleen hätäpuhelun alussa vierellään.

Mitään tämänkaltaista analyysia tilanteesta ei Niemi tai muu poliisitutkinta ole tehnyt,
ja ilmeisesti puutteellisen aineiston pohjalta sitten Hovioikeuskin 2015 päättelee:

2. Jukka Lahteen ei kohdisteta veitsellä selvästi kuultavalla tavalla väkivaltaa enää
hätäkeskuspuhelutallenteen aikana. A on kertonut, että Anneli Auerin mennessä
puhelimeen Jukka Lahti oli maannut lattialla ja veitsi oli ollut myös lattialla.

Tämä on virheellinen käsitys, edellämainittujen seikkojen perusteella, sitä puoltaa vain siis
tytön ensimmäinen ja hämmentynyt reaktio kysyttäessä "toisesta käynnistä" v. 2006.

Mutta Hovioikeuden tekstistä syyttäjä saa siis aiheen farssinomaisen "olkiukon" rakentamiseen:

Samalla kun hovioikeus on katsonut, ettei ulkopuolisen tekijän läsnäolo talossa hätäpuhelun aikana ole ollut poissuljettu, se on todennut. ettei Lahteen ole enää hätäpuhelun
aikana kohdistettu veitsellä väkivaltaa (kohta 291). Hovioikeus on pitänyt
todennäköisenä, että Lahti on surmattu sorkkaraudalla päähän kohdistetulla lyönnillä
hätäpuhelun kohdassa 2:28-2:29 (kohta 295). Nämä seikat yhdessä tarkoittavat, että
ulkopuolisen tekijän olisi tullut hätäpuhelun alussa olla asunnossa tekemättä mitään
vähintään kahden ja puolen minuutin ajan ennen lopullista kuolemaan johtanutta
lyöntiä. (Valitus KKO:een 2015, alleviiv. Zem.)

(Farssiksi lyövä olkiukon rakentaminen valituksessa jatkuu tekijän poistumisen kohdalla,
tämä olisi muka kierrellyt taloa, ensin etupihalle ja Tähtisentielle ja sieltä takapihalle jne.
Tositunee edelleen myös muualla?)

Eli poliisitutkinta on ollut asiassa olematonta, jolloin syyttäjä saa heittää ympäripyöreitä
ja vitsin tasoisia heittoja tekijän joutilaasta viipyilystä. Poliisi sen paremmin kuin syyttäjäkään eivät näytä "pelanneen tarkka peliä" tässä kohdassa. Eivätkä psykiatrit ja psykologit käyntikertoja ja niiden ajankohtia ole koulutettu paikantamaan. Tai mistä minä tiedän.

[nihlist]

Tarkastelkaapa tätä kuvaa ja tätä kuvaa

Huomatkaa ensimmäisessä kuvassa tason (betoni ja laatta) verinen nurkka.

Onko Jukka Lahden pää osunut taistelun hengestään aikana tuohon kulmaan ja murhaaja on luullut tekonsa tehdyksi, koska Jukka Lahti on ollut pökerryksissä, muttei tajuttomana vai onko veri tuohon kulmaukseen tullut murhaajan vaatteista, mutta seuraavassa kuvassa on oletukseni Jukka Lahden selällään olopaikasta ja samalla selittyy se miksi puuklapin (sängyn jalan vieressä) toinen pää on niin verinen, mutta toinen pää ei niinkään.

Kiinnitin tuohon tason kulman ja reunan verijälkeen heti huomiota, kun kuva tänne postattiin (tai itsehän sen postasinkin...). Minusta se on melkoisella varmuudella tullut murhaajan housun lahkeesta kun hän on seissyt tason vieressä. Tulisi nimittäin just tuommoiset jäljet. Testailinkin tätä kuivaharjoitteluna tietokoneen keskusyksikön kanssa=)

Puuklapin pään verisyys selittyisi hyvin sillä, että Jukka on sen päällä maannut. Eli vatsallaan siinä, ja sitten käännetty selälleen astalolla lyömistä varten. Verituhrutkin sinänsä sopisivat, koska koko lattia on ihan verinen, niin helppo kuvitella, että siinä joku verinen on maannut...

Jotenkin vaan paidassa ei mielestäni ole sopivaa tuhrua tarpeeksi ehkä. Housujen etumuksessa sen sijaan voisi ollakin. Vaikeahan noita on varmaksi sanoa...
Onhan ehkä tuo peitto voinut estää veren tarttumista paitaan, eli on maattu osin yläruumis puhtaahkon peiton päällä? Ehkä? Jukkahan piti peitosta kiinni toisella kädellään kuollessaan.

Jukka Lahtihan makaa kuolinpaikassaan selällään, niin kerro nyt minulle aivottomalle idiootille miksei Jukka Lahti olisi voinut olla tuossa kohdassa, siis korokkeen nurkan kohdalla selällään?? Tulkitsiko Amanda nopeasti katsomansa oikein? Amandahan kertoo juosseensa pois, yrittäneensä kurkkia kolmasti eli Amandan perillä käyntikertoja on tosiasiallisesti vain kaksi, ensimmäinen kun hän on havainnut isänsä lattialla seisomassa ja toinen kerta kun hän on nähnyt veitsen, isänsä selällään ja tekijän pakenevan selän JA MITEN MENI IKKUNASTA ULOS.

Mennessään toisen kerran katsomaan on Amanda havainnut ensimmäisenä veitsen lattialla (eli valot on ollut niin paljoa päällä jotta havainto on voitu tehdä) sitten nähnyt isänsä, alkanut kirkuun, tekijä lähtenyt pakoon, Amanda havahtuu ja huomaa tekijän joka pakenee, ottaa kiinni ikkunanpielistä, Amanda näkee kiinniottamisen ja ikkunasta pakenemisen.

Aikaisemmin tai tyhjän kohdan jälkeen, ennen puhelimeen menoaan, kun Amanda, ennen tyhjää kohtaa alkaa huutamaan isälleen mitä siellä tapahtuu "ii", on amanda yrittänyt kolmasti kurkkia ja joka kerralla Amanda on mennyt lähemmäksi takkahuonetta uskaltamatta mennä perille asti on havainnut kurkatessaan isänsä makaavan, mutta paennut pois saman tien ja Amandalle jäänyt havaintokuva vain lattialla makaavasta, ei siitä kummin päin ollut.

Amanda on olohuoneen puolella kun Auer pyytää häntä tuleen puhelimeen, se tulee selville kaikuvasta niih vastauksesta äidilleen.

Älkää lukitko mitään ennen kuin asia on funtsittu kaikin puolin, se on pahin virhe jos lukitaan olettamuksien perusteella (sisotalo) jokin olemaan niin .