”Onneksi hänet saatiin pysäytettyä nopeasti” – Paula Risikko kertoo nyt, miten Turun iskun tapahtumat etenivät kulisseissa
Sisäministeri Paula Risikko palaa Turun iskun kulissien takaisiin tapahtumiin ja käy ne läpi hetki hetkeltä.
Kun Paula Risikko (kok) nimitettiin kesäkuussa 2016 Juha Sipilän (kesk) hallituksen sisäministeriksi, oli virkaa Kauhajoen ja Jokelan koulusurmien aikana hoitaneella Anne Holmlundilla (kok) hänelle yksi neuvo: Pidä musta puku aina kaapissa valmiina.
Neuvo kertoo paljon sisäministerin tehtävään kuuluvista synkistä hetkistä. Risikko tarvitsi mustaa pukua jo viime joulukuussa. Silloin 23-vuotias Jori Lasonen murhasi ampumalla kolme itselleen tuntematonta naista ravintola Vuoksenvahdin edessä Imatrankoskella.
Perjantaina 18. elokuuta 2017 kello neljän jälkeen Risikon tavoitti tieto, joka muutti täysin päivän ja tulevan viikon kulun. Mustaa pukua tarvittiin taas.
– Olen sen ennenkin joutunut ottamaan esiin. Imatran tilanteessa olin sitä surua todistamassa ja yritin ottaa siellä surun nurkasta kiinni. Nyt oli musta puku auton takaloosterissa, Risikko sanoo.
Turun sarjapuukotuksia tutkitaan kahtena terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhana ja kahdeksana samassa tarkoituksessa tehtynä murhan yrityksenä. Epäilty on marokkolainen 22-vuotias Abderrahman Bouanane.
– Siinä olisi ollut mahdollisuus suurempaankin määrään. Onneksi hänet saatiin pysäytettyä nopeasti.
Risikon mukaan poliisin analyysi on, että jos tekijä olisi kuollut, jokin terroristijärjestö olisi sen todennäköisesti ottanut nimiinsä. Se on yleinen kaava maailmallakin.
Sisäministeri palaa nyt Suomea muuttaneen päivän tapahtumiin ja kertoo yksityiskohtaisesti dramaattisten vuorokausien kulissien takaisista tapahtumista.
Perjantai 18. elokuuta
16.00 Hämeenlinna. Sisäministeri Risikko aloitti päivänsä varhain Imatralta. Hän osallistui Immolassa erikoisrajajääkärikomppanian valatilaisuuteen ja toimi siellä valakaavan esilukijana.
Iltapäivällä Risikko oli jo Hämeenlinnassa poliisikoirakoulun 90-vuotisjuhlissa. Lehtikuvissa hän piti sylissään kahdeksan kuukautta vanhaa Nalli-koiraa, joka on tarkoitus kouluttaa kadonneiden ihmisten etsintään. Vierellä seisoi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. He hymyilivät ja hellivät Nallia.
Sitten kaikki muuttui.
– Olin juuri pitänyt puheeni. Ihastelimme sitä pentua siinä. Sitten poliisiylijohtaja tuli sanomaan, että hänelle oli soitettu Lounais-Suomen poliisilaitokselta. Menin heti sivuun ja teimme välittömästi päätöksen, että lähdemme salamannopeasti Turkuun.
17.00 Hämeenlinna–Turku-tie. Paikan päälle lähtemisen katsottiin nopeuttavan tiedonkulkua ja helpottavan siten poliisin työtä. Matkaan oli lähdettävä ripeästi. Kolehmaiselle oli kerrottu soiton aikana, että Turussa valmistauduttiin pitämään tiedotustilaisuutta. Se sovittiin pidettäväksi kello 19, jotta ministeri ja poliisiylijohtaja ehtisivät paikalle. Kolehmainen lähti Turkuun Risikon ministeriauton kyydissä. Näin matkan aikana pystyttiin vaihtamaan uusimpia tietoja tapahtuneesta.
Molempien matka kului tiiviisti puhelimessa. Lähdön hetkellä tiedettiin vain, että yksittäinen tekijä oli tehnyt puukolla tuhoja. Matkan aikana tiedot uhrien määrästä vaihtelivat. Pikkuhiljaa tilannekuva tarkentui.
– Koko matkan ajan kahdesta puhelimesta tuli tietoa siitä, missä mennään ja kuinka paljon uhreja on. Lähempänä Turkua uhriluku oli jo kasvanut 8–10 uhriin.
Sen Risikko ja Kolehmainen tiesivät jo matkaan lähtiessään, että poliisipartio oli saanut epäillyn tekijän pysäytettyä ja tilanne oli siltä osin ohi.
18.40 Turun poliisitalo. Perillä Risikko ja Kolehmainen saivat parikymmentä minuuttia kestäneen päivityksen tilanteesta tutkinnanjohtajalta. Paikalla oli paikallispoliisin, Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin edustajia. Risikko puhui tapahtumista puhelimessa myös Supon päällikön Anssi Pelttarin kanssa.
Viranomaiset olivat pitäneet jo pitkään väistämättömänä, että Suomi joutuu kohtaamaan jonkinlaisen terroriteon. Siitä ei alkuvaiheessa kuitenkaan ollut selviä viitteitä ja tekoa pidettiin yksittäisen tekijän toteuttamana.
– Kaikki sanoivat, ettei sitä voi sulkea pois, että teko olisi terroristisessa tarkoituksessa tehty, mutta tällä hetkellä näyttää tältä.
19.00 Tiedotustilaisuus. Niin sanottiin myös tiedotustilaisuudessa. Risikko asteli omalle paikalleen mustassa puvussaan. Tiedotustilaisuudessa korostettiin, ettei tekijän henkilöllisyys ollut vielä tiedossa, vaikka hänet oli saatu pysäytettyä ja hän oli sairaalahoidossa. Huhut ja silminnäkijälausunnot velloivat netissä.
– Sillä hetkellä henkilöllisyys ei ollut vielä täysin tiedossa ja meidän piti torpata vääriä tietoja. Joku väitti jo netistä hänet tunnistaneensa, mutta mikään ei ollut varmaa.
Risikko sanoi tiedotustilaisuudessa, että kiinniotettu oli silminnäkijälausuntojen perusteella ”ulkomaalaisen näköinen henkilö”. Ilmausta pidettiin sosiaalisessa mediassa joissain piireissä epäsopivana.
– Kuulin siitä jälkikäteen. Missään nimessä ei ollut tarkoitus loukata ketään, vaan hillitä keskustelua. Sanoin, että asia oli niin silminnäkijöiden mukaan. Tarkoitus oli rauhoittaa tilannetta, että ei pidä vetää mitään johtopäätöksiä.
20.30 Neuvonpito. Tiedotustilaisuuden jälkeen Risikko jakoi yksittäisiä haastatteluja medialle ja palasi sitten samaan huoneeseen, jossa oli ennen tiedotustilaisuutta saanut tilannekatsauksen. Hän oli jo matkalla Turkuun soittanut tasavallan presidentti Sauli Niinistölle ja pääministeri Juha Sipilälle.
– Ennen tiedotustilaisuuden alkua pidin heitä ajan tasalla. Sen jälkeen olin heihin yhteydessä tekstiviesteillä, mutta myös soitin.
Presidentti oli soiton saadessaan Naantalissa. Hän oli kysynyt Risikolta, voisivatko he tavata tiedotustilaisuuden jälkeen Turussa ja oli nyt saapunut poliisitalolle. Paikalla olivat myös Turussa asuvat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk). Myös he olivat päättäneet tulla paikalla puhuttuaan Risikon kanssa puhelimessa.
– Istuttiin siinä vielä ja käytiin tilannetta läpi. Sitten tuli tieto siitä, että kirkossa on muistohetki. Sovimme, että lähdemme yhdessä sinne ja tulemme sitten vielä takaisin.
21.00 Turun tuomiokirkko. Kynttilämeri Turun kauppatorin kulmalla kasvoi illan hämärtyessä. Presidentti ja ministerit saapuivat tummissa puvuissa kirkkoon. Paikalla oli myös eri uskontokuntien edustajia ja tavallisia turkulaisia.
– Me kaikki eri uskontojen ja kulttuurien edustajat tässä kaupungissa haluamme rauhaa ja sanoutua irti siitä, mikä vahingoittaa läheisiämme, Turun piispa Kaarlo Kalliala julisti.
Tilaisuus oli hyvin liikuttava. Kirkossa otetuissa kuvissa Risikko pyyhkii silmäkulmastaan kyyneleitä. Niin tekivät muutkin paikalla olleet.
- Päättäjät menivät iskun jälkeen islamin pyhätöksi julistautuneen evlut kirkon tiloihin muka-suremaan.
- Risikko.jpg (94.66 KiB) Katsottu 8901 kertaa
22.00 Turun poliisitalo. Risikko palasi takaisin poliisitalolle, jossa tilannekuvaa käytiin uudelleen läpi. Tapausta pidettiin edelleen yksittäisen tekijän tekona. Aikaa suurelle tunnemyrskylle ei ollut. Asioita oli vain hoidettava, kuten kaikkien viranomaistenkin.
– Olen monesti ollut tuollaisissa tilanteissa. Se on sellaista, että me tiesimme, että asiat pitää vain hoitaa. Mitään vaihtoehtoja ei ollut. Se tulee selkäytimestä.
Risikko toimi peruspalveluministerinä Kauhajoen ja Jokelan kouluampumisten aikana. Hän ymmärsi henkisen kriisiavuntarpeen merkityksen. Hän katsoi, että se lähti liikkeelle hyvin ja kävi keskusteluja siitä, onko viranomaisilla vielä jotain tarpeita, joissa hän voisi auttaa.
Viranomaisilla ja valtiojohdolla oli silti syviä huolia. He pelkäsivät, että joku voisi ottaa teosta mallia. Siitäkään he eivät voineet olla varmoja, että kyse oli yksittäisestä teosta.
Näistä syistä poliisiylijohtaja Kolehmainen oli jo matkalla Hämeenlinnasta Turkuun antanut käskyn nostaa poliisin valmiutta eri kaupungeissa. Poliisien piti näkyä katukuvassa. Rajavartiosto nosti valmiuttaan erityisesti Turun satamassa ja Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Viranomaiset pelkäsivät myös kostonkierrettä. Tekijän henkilöllisyys ei ollut tiedossa, mutta kuvat ja silminnäkijälausunnot levisivät nopeasti.
– Pelättiin, että syntyy jokin kostonkierre. Oli viikonloppu, perjantai-ilta, ja siinä saattaa revetä jotain liikkeelle. Pyrittiin varautumaan, ettei illan ja yön aikana tapahdu jotain hallitsematonta.
00.00 Turku. Kun kaikki mahdollinen oli tehty, Risikko lähti puolenyön aikaan kohti Helsinkiä. Vielä aamulla hänen oli ollut tarkoitus lähteä Hämeenlinnasta suoraan kotiin Pohjanmaalle perheen luo. Matka Pohjanmaalta takaisin Helsinkiin olisi kuitenkin pitkä, jos tilanne muuttuisi äkillisesti. Helsingistä käsin olisi helpompi toimia.
Tiesin, että tarvitaan myös sitä, että mediaa pidetään ajan tasalla tapahtumista. Erityisesti ajattelin sitä, että jos tarvitaan nopeasti jotain päätöksentekoa, olen heti saatavilla.
1.30 Helsinki. Risikko saapui Helsinkiin puoli kahden aikaan yöllä. Yöunet jäivät lyhyeksi, eikä ministeriä edes nukuttanut.
– Alitajunnasta tulevat asiat surraavat tuollaisessa tilanteessa koko ajan päässä. Tämä ja tämä pitää hoitaa. Tuolle pitää ilmoittaa ja katsoa, että tämä pelaa.
Viranomaisten toiminnasta Risikon ei tarvinnut huolehtia. Hän oli nähnyt Turussa, että se toimi kaikilla osa-alueilla erinomaisesti. Häntä kalvoi kuitenkin huoli siitä, mitä tapahtunut merkitsisi Suomelle.
– Oli se huoli, että mitä tästä seuraa. Tapahtuuko yön aikana jotain? Oliko tämä ollut jonkun isomman jutun alku? Lähteekö yöllä joku kosto liikkeelle? Sen aisti heti, että sellainen totaalinen yhteenotto oli mahdollinen.
Lauantai 19. elokuuta: Helsinki
Puhelin soi varhain heti aamulla. Poliisiylijohtajalla oli käänteentekeviä uutisia. Turun puukotuksia oli alettu tutkia terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä kahtena murhana ja kahdeksana murhanyrityksenä. Se muutti asioita merkittävästi.
- Teot olivat kaikkiaankin järkyttäviä. Omaisten ja läheisten kannalta aivan järkyttäviä. Kun terrorismi nousi esiin, se toi asiaan vielä uuden ulottuvuuden.
Kysymys siitä, mitä käänne tarkoitti koko Suomelle, nousi aina vain polttavammaksi. Terrorismin tavoitteena on halvaannuttaa yhteiskuntaa ja sen päätöksentekokykyä. Tätä tavoitellaan iskemällä heikoimpiin ja haavoittuvimpiin kohteisiin.
– Piti siis varmistaa, että jatkamme varautumista mahdolliseen kostotoimintaan, mutta myös vastaaviin iskuihin.
Risikko vietti lähes koko päivän puhelimessa ja tiedotusvälineiden haastatteluissa. Hallitus piti yhteyttä puhelinkokouksilla. Tilannetta käytiin läpi puolenpäivän aikaan ennen Krp:n Turussa kello 14 alkanutta tiedotustilaisuutta. Risikko oli tiiviisti yhteydessä myös presidentti Niinistöön.
Millaisia ajatuksia se herätti, että tekoja alettiin tutkia terroristisessa tarkoituksena tehtyinä murhina ja murhanyrityksinä?
– Onhan se järkyttävä tieto.
Suomen valtiojohto ja viranomaiset pelasivat kuitenkin hyvin yhteen. Terrori-iskuun vastaamista oli harjoiteltu jo toukokuun alussa. Entisenä sairaanhoitajana Risikko vertaa reagointia ensiavussa työskentelyyn. On mentävä eteenpäin: siitä ei ole mitään apua ensiavussakaan, että hoitaja ja lääkäri pyörtyvät kolarin uhrin ääreen.
– Se pitää myöntää, että vaikka tällaista olisi harjoiteltu sata kertaa, ei sitä pysty opettelemaan kirjoista. Sitä vain tekee, kun näkee kaiken surun ja tuskan siinä ympärillä. Olen ajatellut sen niin, että vaikka koko surun taakkaa ei pysty kantamaan, menen ja otan ainakin nurkasta kiinni.
Keskiviikko 23. elokuuta: Paluu Turkuun
Sunnuntaina Risikko kävi kotona Seinäjoella, mutta oli koko ajan puhelimessa ja hoiti Turun tapahtumiin liittyviä asioita. Sama jatkui koko seuraavan viikon. Kaikki muut työt oli putsattava pois allakasta.
– Viikko siinä mentiin samoilla silmillä.
Tiistaina Risikko kävi kokoomuksen kesäkokouksessa Mikkelissä, mutta ei osallistunut keskiviikon ohjelmaan. Hän halusi palata Turkuun.
Vierailun aikana hän kävi Turun poliisiasemalla. Siellä oli töissä sama vuoro kuin traagisena perjantaina. Paikalla oli myös Abderrahman Bouananen kesken veritekojen pysäyttänyt poliisipartio. Risikko kävi tapaamassa myös henkisen kriisityön tekijöitä. Hän kiitti kaikkia.
Matkan tarkoitus oli selvittää, tarvitsivatko poliisi, sosiaalipäivystys tai kriisivalmiuden nostaneet henkilöt jotain apua ministeriöltä. Asiaa käytiin yhdessä läpi. Jokelan koulusurmista Risikolle oli jäänyt vahva muistijälki siitä, kuinka tärkeää vaikeissa tilanteissa toimineita viranomaisia ja auttajia on muistaa senkin jälkeen, kun akuutein tilanne on ohi.
– Halusin muistuttaa heille, että Turussa on paljon sankareita. Myös ne ovat sankareita, jotka jatkavat työtä sen jälkeen, kun televisiokamerat sammuvat.[/i]
IltaSanomat
17.9. 7:13
Kolme toteamusta mihin olisi hyvä saada vastaus:
1) Jos Suomessa oli rajavalvonta, niin tätä ei olisi tapahtunut
2) Jos "siirtolaiset" teljettäisiin leireille ja/tai parakkeihin odottamaan päätöstä, niin tätä ei olisi tapahtunut.
3) Jos saapuja olisi karkotettu hetimiten, niin tätä ei olisi taphtunut.
Kaikki olisi ollut estettävissä varoituksia myöten - mutta siitä huolimatta mitään ei silti tehty. Koska joku kuitenkin tässä kuoli, niin harmi, että se ei ollut sellainen kuka on näiden villi-ihmisten saapumisesta vastuussa.
Onkin ehkä niin, että paperittoman rikollisen ihmisoikeudet ovat suuremmassa kurssissa valtiovallan silmissä kuin Suomen kansalaisen. Hänen oikeuksistaan, oppimisestaan, päivärahoistaan, kuntotumisestaan, erityisruokavaliostaan ynnä muusta pidetään hyvää huolta. Siihen ovat valjastetut niin media, SPR, kirkko, poliitikot ja muu hyysäyskoneisto.
- Tämän sirkuksen maksajan voinnista saati jaksamisesta ei kukaan näistä em. tahoista kanna minkäänlaista huolta.
