Piia Ristikankare 15v katosi pe 7.10.1988 Piikkiössä (ketju 2)

[skoone]

...
Tekijälle/tekijöille on varmaan ollut uskomaton helpotus huomata, että kukaan ei tee oikein mitään Piian löytämiseksi - mediaa ei kiinnosta, poliisia ei kiinnosta, isäkään ei osaa järjestää kunnon etsintää. Jos olisin tekijä, en näissä oloissa olisi suin surminkaan lähettänyt mitään hämäyskirjettä, joka nostaa lähes unohdetun katoamistapauksen tutkinnan statuksen murhatutkimukseksi. Itse olisin antanut tapauksen painua kaikessa rauhassa unholaan. Siksi pidän Tom on Boråsin kirjettä hyvänä vihjeenä, onpa sen taustatarina (Tom on tullut laivalla Ruotsista ja jatkanut Itä-Suomeen) sitten totta tai ei.

Kiinnostavaa pohdintaa, Vanhakansa. Kuitenkin voisi olla niinkin, että tekijä/ tekijät ovat pelästyneet ko tiedosta, että murha ei vanhene. Ehkä hän/he testasivat, olisiko joku nähnyt Piian siirron autoon. Antoivat sitten sen tiedetyn hämrätyypin auton rekisterinumeron tärppinä tiedoksi.

Kiintoisaa kirjeessä on tuo verbimuoto "siirrettiin". Sehän tarkoittaa sitä, että on passiivista* kyse eli tekijää ei mainita/tiedetä. - Kielenymmärrykseni mukaan kyse olisi useammasta kuin yhdestä henkilöstä. *Se on tekijätön verbimuoto (nykykielessä käytetään yleisesti myös me -tekijän yhteydessä. Me siirrettiin po me siirsimme.

Kuka liekin tämän kirjeen lähettänyt, niin hän on saanut varmasti ihan käyttökelpoisiakin vinkkejä tapauksen tiimoilta.

[skoone]

...

Huomio kiinnittyy kirjeessä siihen, että päiväys on kirjoitettu suomalaisittian 20.11.01. Ruotsalaiset kun kirjoittavat päivämäärän muodossa vuosi-kuukausi-päivä eli ruotsalaisittain sen olisi pitänyt olla 2001-11-20. En ole pitkiin aikoihin kirjoitellut ruotsinsuomalaisten kanssa, mutta tyypillistä oli tutuilleni ja sukulaisilleni, että päivämäärä oli aina ruotslaisittain, vaikka kirje oli suomeksi. Mielelläni kuulen skoonelta tai joltakin muulta tietoa, miten ruotsalaiset tämän vuosituhannen alussa kirjasivat päivämäärän.

...

Meitä ruosuja eli ruotsinsuomalaisia Ruotsissa on nykyään huomattavasti enemmän kuin suomenruotsalaisia Suomessa Ruosuja on joka lähtöön, ensimmäisen, toisen ja kolmannen polven edustaja. Iästä, koulutuksesta jne riippuu miten he kirjeensä päivämäärän merkitsee. Kuitenkin uskon kirjeitä kirjoittavien henkilöiden merkitsevän päivämäärän suomalaisittain. Ruotsalainen henkilötunnus on muotoa vuosiluku-kuukausi-päivämäärä, mutta kirjeissä käytetään usein muotoa Den 20 nov(ember) 2001.

Uskon kuiten, että ko kirjeen kirjoittaja ei voi olla ruotsinsuomalainen, koska hän käyttää suomen kirjakielisiä ilmauksia hienosti. Lyhenteiden merkitseminen paljastaa, että kyseessä ei ole kovinkaan uudet tiedot lyhenteiden kirjoittamisesta. Esim. k.o. kirjoitetaan nykyään ko!

Eli nyt asiaan. En usko tuon kirjeen "aitouteen".

[hannu hanhi]

...

Huomio kiinnittyy kirjeessä siihen, että päiväys on kirjoitettu suomalaisittian 20.11.01. Ruotsalaiset kun kirjoittavat päivämäärän muodossa vuosi-kuukausi-päivä eli ruotsalaisittain sen olisi pitänyt olla 2001-11-20. En ole pitkiin aikoihin kirjoitellut ruotsinsuomalaisten kanssa, mutta tyypillistä oli tutuilleni ja sukulaisilleni, että päivämäärä oli aina ruotslaisittain, vaikka kirje oli suomeksi. Mielelläni kuulen skoonelta tai joltakin muulta tietoa, miten ruotsalaiset tämän vuosituhannen alussa kirjasivat päivämäärän.

...

Meitä ruosuja eli ruotsinsuomalaisia Ruotsissa on nykyään huomattavasti enemmän kuin suomenruotsalaisia Suomessa Ruosuja on joka lähtöön, ensimmäisen, toisen ja kolmannen polven edustaja. Iästä, koulutuksesta jne riippuu miten he kirjeensä päivämäärän merkitsee. Kuitenkin uskon kirjeitä kirjoittavien henkilöiden merkitsevän päivämäärän suomalaisittain. Ruotsalainen henkilötunnus on muotoa vuosiluku-kuukausi-päivämäärä, mutta kirjeissä käytetään usein muotoa Den 20 nov(ember) 2001.

Uskon kuiten, että ko kirjeen kirjoittaja ei voi olla ruotsinsuomalainen, koska hän käyttää suomen kirjakielisiä ilmauksia hienosti. Lyhenteiden merkitseminen paljastaa, että kyseessä ei ole kovinkaan uudet tiedot lyhenteiden kirjoittamisesta. Esim. k.o. kirjoitetaan nykyään ko!

Eli nyt asiaan. En usko tuon kirjeen "aitouteen".

Onko siis kirjeen kirjoittaja tahallaan feikannut olevansa ruotsinsuomalainen ja lisäksi lavastanut kirjeessään tekijäksi Turun lähistöllä vaikuttaneen seksuaalirikollisen? Jos kirjeen kirjoittaja on Piian katoamisen takana, hän on todellakin nähnyt vaivaa, jotta huomio kiinnittyisi muualle. Hyvin moni suomalainen tietää, että Boråsissa asuu paljon ruosuja. Siksi ei sinänsä olisi yllättävää, että kirjoittaja olisi omasta päästään keksinyt tuon paikan.

Haluaisin silti nähdä listan Ruotsissa tapahtuneista Piiaan rinnastettavista tapauksista, jotka sijoittuvat Boråsin ympäristöön tai reitille Borås-Tukholma.

[Tay77]

Ihan vain omaa spekulaatiota liittyen kirjeeseen:

-Kirjeen kirjoittaja ei itse liity Piian katoamiseen. Miksi niin monien vuosien jälkeen antaa edes tällainen vihje (kirje) itsestään, kun häntä ei ilmeisesti ole koskaan edes epäilty tai ollut mitenkään liitettynä katoamiseen/murhaan?

-Kirjeen kirjoittaja on joko oikeasti nähnyt kertomansa tapahtuman tai sitten haluaa vinkata tietävänsä tapauksesta enemmän. Antamansa rekisterinumero kuitenkin täsmäsi seksuaalirikolliseen, eli ihan keksimällä keksitty ei tuo rekkari/auton tuntomerkit ole.

-Kirje on kirjoitettu "typerästi" (päivämäärän ilmaisu, hassut sananvalinnat, "on Borås" "från" sijaan) vain siksi, että kirjoittaja haluaa pysyä tuntemattomana. Eli kirjeen tiedot ovat täysin keksittyjä; kirjoittaja voi yhtä hyvin olla vaikka Liisa-Johannes Kuopiosta tai Ruotsiin muuttanut Pekka-Marjatta, joka ei vaan halua, että häntä tullaan koskaan kirjeestä tunnistamaan.

-Mikään kosto tai näpäytys kirjeen kirjoittajan "vanhalle tutulle" tämä ei voi olla. Jos haluaisi jotain pahaa ja hankaluuksia vaikkapa tuntemalleen kaverille, miksi tehdä hänestä ja autosta väärä ilmianto näin monimutkaisesti? Eikö olisi helpompi vaikka ilmoittaa tuttunsa syyllistyneen "lasten kosketteluun uimahallissa" tms, kuin että liittää tämä henkilö johonkin vanhaan tapaukseen.

Noh, nämä nyt siis vain omia mietteitä...

[MissYou]

Mielenkiintoisintahan tässä olisi tietää, että oliko kirjeestä saatavilla kirjoittajan sormenjälkiä.

[Vanhakansa]

Mielenkiintoisintahan tässä olisi tietää, että oliko kirjeestä saatavilla kirjoittajan sormenjälkiä.

Ei ole. Kyllä se on muutaman kerran ainakin ollut esillä, että kirje kiersi liian monen käsiparin kautta, ennen kuin kenellekään tuli mieleen ottaa siitä sormenjäljet. Oliko se nyt niin, että ensin kirje läästittiin Tampereen YLEn toimistolla, mistä se lähetettiin Turun poliisille, missä joku (lopulta) yhdisti sen Ristikankareeseen ja lähetti sen Kaarinaan, missä juttua tutkittiin. Siinä on niin monen sormenjäljet ja DNA jo sotkussa, ettei kirjeen lähettäjän jäljittämisestä tule mitään.

[OscM]

Eli käytännössä tuosta kirjeestä koitui se seuraus, että Piian katoamista alettiin -viimein- tutkia henkirikoksena. Voisi ajatella, että juuri tätä kirjoittaja toivoikin.

Mainittiinkohan Piian kadoksissa oleminen ennen tutkinnan aloittamista ja sitä seurannutta vaihtelevan säännöllistä mediassa esillä oloa iltapäivälehdissä, tms? Joko Minfossa tai Hejacissa oli skannattu artikkeli jostain seudun paikallislehdestä noin vuoden kuluttua tämän katoamisesta.

Voisiko olla niin, että Piian katoaminen ei ollut käytännössä millään tavalla esillä mediassa ennen murhatutkinnan aloittamista? Kirjeen kirjoittajalla oli kuitenkin tiedossaan Piian katoamisen päivämäärä. Se käytännössä tarkoittaisi, että kirjeen kirjoittajalle Piian katoamisella on ollut niin suuri merkitys, että jopa päivämäärä on muistissa. Silloin
kirjoittaja olisi ehkä Piian sukulainen tai joku ystävistä, joka on halunnut että katoamista tutkitaan. Homman toteutus on vaan lievästi sanottuna omituinen. Onkohan edes tajunnut että saattaa johtaa pahasti harhaan.

Täsmällisen päivämäärän toki voisi tietää ja muistaa joku aivan muukin, mutta kuinka todennäköistä se olisi tytön kohdalla, jota ei kuitenkaan tuntunut kaipaavan kukaan? Jos siis todella pitää paikkansa, että ainakaan lähiaikoina ennen "Tom on Boråsin" kirjettä Piian katoamisesta ei oltu käsitelty missään mediassa...? Se "polis-tv:n" lähetyskin taisi koskea vain murhien vanhenemista yleensä vai miten...?

[Marjatta58]

Eli käytännössä tuosta kirjeestä koitui se seuraus, että Piian katoamista alettiin -viimein- tutkia henkirikoksena. Voisi ajatella, että juuri tätä kirjoittaja toivoikin.

Jos kirjoittajalla olisi ollut tuollainen tarkoitus, niin kai hän olisi lähettänyt tietonsa suoraan poliisille ja kyllä hän olisi tehnyt sen paljon aikaisemmin.

Poliisi on voinut tutkia tapausta kaikessa hiljaisuudessa ja on saattanut kysellä Piirasta joiltakin henkilöiltä 2001. Se on voinut tuoda tarpeen ohjata tutkintaa väärille urille. Tosin miksi Poliisi-tv:n kautta. Kirje olisi voinut hautautua sinne.

[isoäiti]

Olen miettinyt sitä että mistä kirjeen kirjoittaja mahtoi saada kimmokkeen lähettää tuo kirje.
Minkälainen historia mahtaa olla mediassa julkaistuilla artikkeleilla sekä tv ohjelmilla jotka ovat käsitelleet Pian katoamista. Olisiko joku sellainen saanut x henkilön lähettämään kirjeen.
Miksi yleensä antaa vihje ja nostaa juttu esiin kun se muuten oli jo jäänyt unholaan.

[Kuukauppi]

kyllä kai poliisi on tosissaan tuon kirjeen ottanu kerta useammassa asiaan liittyvässä ohjelmassa ja lööpissä on tuotu tätä Ruotsin Tomppaa esille.
Jotku ihmettelee täällä miksi vasta vuonna 2001 nosti kissan pöydälle ja avautu kokemuksistaan kirjeen muodossa ku jutusta oli kulunu se 13 vuotta. Kirjoittaja kertoo nähneensä keväällä 2001 poliisi tv:n lähetyksen missä puhutaan tästä tapauksesta ja kerrotaan ettei murha vanhene suomessa koskaan. Uskon tämän poliisi tv:n lähetyksen olleen laukaiseva tekijä.

Ps. Ristikankareen vanhemmat oli saanu aikanaan hämäriä ja nimettömiä puheluita missä kerrottiin tytön kohtalosta ja hautapaikasta. Voisikohan tuo kirjeen kirjottaja olla sama henkilö.

[MissYou]

Mielenkiintoisintahan tässä olisi tietää, että oliko kirjeestä saatavilla kirjoittajan sormenjälkiä.

Ei ole. Kyllä se on muutaman kerran ainakin ollut esillä, että kirje kiersi liian monen käsiparin kautta, ennen kuin kenellekään tuli mieleen ottaa siitä sormenjäljet. Oliko se nyt niin, että ensin kirje läästittiin Tampereen YLEn toimistolla, mistä se lähetettiin Turun poliisille, missä joku (lopulta) yhdisti sen Ristikankareeseen ja lähetti sen Kaarinaan, missä juttua tutkittiin. Siinä on niin monen sormenjäljet ja DNA jo sotkussa, ettei kirjeen lähettäjän jäljittämisestä tule mitään.

Fu*k, on tosiaan kiertänyt "muutaman" käsiparin kautta

[Foxie]

Onko siis kirjeen kirjoittaja tahallaan feikannut olevansa ruotsinsuomalainen - - -

Töitteni puolesta joudun päivittäin lukemaan, tarkastamaan ja korjaamaan paljon neljänlaisten kirjoittajien virallisia (esim. pöytäkirjat) sekä myös epävirallisia (esim. sähköpostit) tekstejä.

1) suomenkieliset
2) suomenruotsalaiset (suomi vahvempi)
3) suomenruotsalaiset (ruotsi vahvempi)
4) ruotsinsuomalaiset (äidinkieli suomi, 10+ vuotta pääkieli ruotsi)

Noin 15 vuoden kokemuksellani osaan mielestäni melko hyvin erottaa kirjoitelmien erityispiirteet jokaiselta edellämainitulta ryhmältä. Ykkös- ja kakkosryhmä eivät eroa paljoakaan toisistaan. Useimmiten ykkösryhmän suomi on jopa huonompaa kuin kakkosryhmän. Umpisuomenkielisillä pikkuvirheitä on enemmän kuin kakkosryhmän suomenruotsalaisilla. Vaikeammatkin lauserakenteet ovat ykkösryhmässä paremmin hallussa, mutta kirjoittaminen on muuten huolimatonta. Kakkosryhmässä kirjoitetaan aavistuksen yksinkertaisempia lauserakenteita kieliopillisesti oikein, mutta erityisen haasteen tuovat yhdyssanat.

Kolmosryhmä on ehkä helpoiten tunnistettavissa erityisesti puhuttaessa, mutta samat virheet toistuvat myös kirjoittaessa. Tyypillisiä virheitä ovat sanojen väärä taivuttaminen (esim. "Olipa hauskaa iltaa!") sekä ruotsinkielisten sanontojen kääntäminen suoraan suomeksi (esim. "pelata kitaraa" - "spela gitarr", "ottaa yli" - "ta över" tai vaikkapa "viilata hetki" - "vila en stund"). Esimerkkini voivat olla huonoja, mutta joka tapauksessa ne ovat erittäin selkeästi tunnistettavissa. Tyypillisiä virheitä ovat myös ruotsinkielisten sanojen kääntäminen suomeksi, kuten "sesonki" - "säsong".

Nelosryhmä on aivan oma lukunsa. Umpisuomenkielisenä mun on vaikea keksiä edes esimerkkejä. Ruotsinsuomalaisen tuottaman tekstin vain näkee ja kuulee kilometrin päähän. Tosin tämä koskee vain ykkösryhmää. Kakkos- ja kolmosryhmät ovat näille virheille "sokeita". Ruotsinsuomalaisen kirjoittama ja suomenruotsalaisen (suomi vahvempi) tarkastama pöytäkirja/virallinen dokumentti on tavallisesti tarkastuksen jälkeenkin niin täynnä pientä hiomista, että kenellekään ei voi jäädä epäselväksi kirjoittajan vahvin kieli.

Mun kokemukseni perusteella toi Polis-TV -kirje ei ole nähnytkään ruotsinsuomalaista. Oikeastaan ainoa ruotsinsuomalaisuuden puolesta puhuva asia on "registeri" -sanan käyttö. Tällainen on juuri tyypillinen nelosryhmän tekemä virhe. Kakkos- tai kolmosryhmät eivät tällaiseen sortuisi. Toisaalta se on samalla myös erittäin hyvä feikkikohde. Suomenkieliset lauserakenteet, päivämäärän merkintätyyli (ruotsalaisilla tosiaan 20/11) sekä pilkkujen käyttö pääsääntöisesti juuri oikeissa paikoissa (yksi taitaa puuttua?) viittaavat vain ja ainoastaan umpisuomenkieliseen kirjoittajaan.

Umpisuomenkieliseen kirjoittajaan viittaa myös allekirjoitus. Yksikään kakkos-, kolmos- tai nelosryhmästä ei tekisi vastaavaa (Tom on Borås) virhettä vahingossa. Mielestäni kaikki viittaa vain ja ainoastaan umpisuomenkieliseen - keskivertoa tyhmempään - kirjoittajaan, joka on ainoastaan yrittänyt feikata huonoa suomea. Vahvimpana kielenään suomea puhuva henkilö pystyy suoltamaan monimutkaisiakin lauseita ulos suustaan, mutta niiden siirtäminen sujuvasti paperille tuottaa oman hankaluutensa. Tuotokseen jää kuitenkin sellainen selkeä puhekielen maku (esim. lauseen/kirjeen aloittaminen kun-sanalla tai useita sivulauseita sisältävä virke). Näitä ollaan sitten yritetty peitellä tahallisesti esim. jättämällä pois välimerkkien jälkeiset välilyönnit. Tässä vaiheessa kasassa on jo sopivan huonosti kirjoitettu kirje, jota yritetään vaihtaa astetta ruotsalaisemmaksi (Polis-TV, registeri).

Mun loppupäätelmäni on se, että kyseessä on todella selvä feikkikirje. Kirjeen on todennäköisesti kirjoittanut umpisuomenkielinen juntti, joka ei osaa ruotsia tai suomen kielioppia yhtään yläasteen pakollisia opintoja enempää.

[poepporoo]

Oletteko muuten ajatelleet, että kirjeen kirjoitusasu voisi olla siksikin vähän sekava ja outo, että sitä on ollut kirjoittamassa 2 henkilöä? Ehkä kirjoittaja on saanut apua toiselta henkilöltä ja he ovat päätyneet kompromisseihin epävarmoissa kohdissa, kuten pilkut ja tietyt sanat?

[Raindog]

Hyvää pohdintaa Foxielta. Kirjeen feikkiyden puolesta puhuu myös se, että siinä ylipäätään on allekirjoitus. Jos itse haluaisin antaa vihjeen nimettömänä, en käyttäisi nimimerkkiä lainkaan. Jos taas haluaisin että minut tunnistetaan, käyttäisin omaa nimeäni. Todennäköisesti kirjeen on kirjoittanut piikkiöläinen, joka on halunnut jäädä tuntemattomaksi, koska on jotenkin osallinen katoamiseen, ja yrittää siksi siirtää huomion toiseen suuntaan. Ei kuitenkaan itse tekijä, siitä olen lähes varma.

[skoone]

Oletteko muuten ajatelleet, että kirjeen kirjoitusasu voisi olla siksikin vähän sekava ja outo, että sitä on ollut kirjoittamassa 2 henkilöä? Ehkä kirjoittaja on saanut apua toiselta henkilöltä ja he ovat päätyneet kompromisseihin epävarmoissa kohdissa, kuten pilkut ja tietyt sanat?

Ehkä kirjeen avulla on kalasteltu vihjeitä tapaukseen? Ja sitten haukutaan umpisuomalaisiksi junteiksi!

Tämä ei kyllä ko kirjeessä näy, sillä kirjeessähän on tosi mallikasta suomen kieltä. Teksti on naamiotu todella taitavasti junttimaiseksi Sanoo eräs, jolla on yli 50 vuoden kokemus suomenkielisten, suomenruotsalaisten ja ruotsinsuomalaisten kirjoittamista suomenkielisistä teksteistä...