hannu hanhi kirjoitti:Onko siis kirjeen kirjoittaja tahallaan feikannut olevansa ruotsinsuomalainen - - -
Töitteni puolesta joudun päivittäin lukemaan, tarkastamaan ja korjaamaan paljon neljänlaisten kirjoittajien virallisia (esim. pöytäkirjat) sekä myös epävirallisia (esim. sähköpostit) tekstejä.
1) suomenkieliset
2) suomenruotsalaiset (suomi vahvempi)
3) suomenruotsalaiset (ruotsi vahvempi)
4) ruotsinsuomalaiset (äidinkieli suomi, 10+ vuotta pääkieli ruotsi)
Noin 15 vuoden kokemuksellani osaan mielestäni melko hyvin erottaa kirjoitelmien erityispiirteet jokaiselta edellämainitulta ryhmältä. Ykkös- ja kakkosryhmä eivät eroa paljoakaan toisistaan. Useimmiten ykkösryhmän suomi on jopa huonompaa kuin kakkosryhmän. Umpisuomenkielisillä pikkuvirheitä on enemmän kuin kakkosryhmän suomenruotsalaisilla. Vaikeammatkin lauserakenteet ovat ykkösryhmässä paremmin hallussa, mutta kirjoittaminen on muuten huolimatonta. Kakkosryhmässä kirjoitetaan aavistuksen yksinkertaisempia lauserakenteita kieliopillisesti oikein, mutta erityisen haasteen tuovat yhdyssanat.
Kolmosryhmä on ehkä helpoiten tunnistettavissa erityisesti puhuttaessa, mutta samat virheet toistuvat myös kirjoittaessa. Tyypillisiä virheitä ovat sanojen väärä taivuttaminen (esim. "
Olipa hauskaa iltaa!") sekä ruotsinkielisten sanontojen kääntäminen suoraan suomeksi (esim. "
pelata kitaraa" - "
spela gitarr", "
ottaa yli" - "
ta över" tai vaikkapa "
viilata hetki" - "
vila en stund"). Esimerkkini voivat olla huonoja, mutta joka tapauksessa ne ovat erittäin selkeästi tunnistettavissa. Tyypillisiä virheitä ovat myös ruotsinkielisten sanojen kääntäminen suomeksi, kuten "
sesonki" - "
säsong".
Nelosryhmä on aivan oma lukunsa. Umpisuomenkielisenä mun on vaikea keksiä edes esimerkkejä. Ruotsinsuomalaisen tuottaman tekstin vain näkee ja kuulee kilometrin päähän. Tosin tämä koskee vain ykkösryhmää. Kakkos- ja kolmosryhmät ovat näille virheille "
sokeita". Ruotsinsuomalaisen kirjoittama ja suomenruotsalaisen (suomi vahvempi) tarkastama pöytäkirja/virallinen dokumentti on tavallisesti tarkastuksen jälkeenkin niin täynnä pientä hiomista, että kenellekään ei voi jäädä epäselväksi kirjoittajan vahvin kieli.
Mun kokemukseni perusteella toi Polis-TV -kirje ei ole nähnytkään ruotsinsuomalaista. Oikeastaan ainoa ruotsinsuomalaisuuden puolesta puhuva asia on "
registeri" -sanan käyttö. Tällainen on juuri tyypillinen nelosryhmän tekemä virhe. Kakkos- tai kolmosryhmät eivät tällaiseen sortuisi. Toisaalta se on samalla myös erittäin hyvä feikkikohde. Suomenkieliset lauserakenteet, päivämäärän merkintätyyli (ruotsalaisilla tosiaan 20/11) sekä pilkkujen käyttö pääsääntöisesti juuri oikeissa paikoissa (yksi taitaa puuttua?) viittaavat vain ja ainoastaan umpisuomenkieliseen kirjoittajaan.
Umpisuomenkieliseen kirjoittajaan viittaa myös allekirjoitus. Yksikään kakkos-, kolmos- tai nelosryhmästä ei tekisi vastaavaa (Tom
on Borås) virhettä vahingossa. Mielestäni kaikki viittaa vain ja ainoastaan umpisuomenkieliseen - keskivertoa tyhmempään - kirjoittajaan, joka on ainoastaan yrittänyt feikata huonoa suomea. Vahvimpana kielenään suomea puhuva henkilö pystyy suoltamaan monimutkaisiakin lauseita ulos suustaan, mutta niiden siirtäminen sujuvasti paperille tuottaa oman hankaluutensa. Tuotokseen jää kuitenkin sellainen selkeä puhekielen maku (esim. lauseen/kirjeen aloittaminen kun-sanalla tai useita sivulauseita sisältävä virke). Näitä ollaan sitten yritetty peitellä tahallisesti esim. jättämällä pois välimerkkien jälkeiset välilyönnit. Tässä vaiheessa kasassa on jo sopivan huonosti kirjoitettu kirje, jota yritetään vaihtaa astetta ruotsalaisemmaksi (Polis-TV, registeri).
Mun loppupäätelmäni on se, että kyseessä on todella selvä feikkikirje. Kirjeen on todennäköisesti kirjoittanut umpisuomenkielinen juntti, joka ei osaa ruotsia tai suomen kielioppia yhtään yläasteen pakollisia opintoja enempää.