Mä olin juhlimassa 18-v. synttäreitäni, kun silmäni kohtasivat maailman kauneimmat siniset silmät. Siitä se sitten lähti... 5 vuotta seurusteltiin. Viimeiset varmaan 2 vuotta ukko petti minkä kerkes ja minä pöljä ummistin silmäni! Kukkapuskaa tunki ovista ja ikkunoista, oli vissiin huono omatunto... Kaveritkin vihjaili, että tiijänkö mä, mitä se ukkeli touhuaa. Mä olin niin rakastunut ja en halunnut uskoa sitä todeksi vaikka järki sanoi toista.
Viimein tein siitä lopun ja muutaman kuukauden päästä tapasin tulevan aviomieheni. Mutta mutta... Mä olin niin rikki, ettei siitä mitään tullut. Mä en luottanut tyyppiin ollenkaan ja se oli niin kilttikin..liian kiltti. En mä halua, että mut nostetaan jonnekki jalustalle! Puoli vuotta siinä väännettiin ja sitte lähettiin eri teille.
2 vuotta oltiin erossa ja hups, palattiin yhteen. Siinä kahen vuojen aikana kumpiki oli kasvanu ja muuttunu. Mä olin paikkaillu huonoa itsetuntoa isolla joukolla yhen illan juttuja ja ukollaki oli ollu omat seikkailunsa. Ja enää se ei ollu niin kiltti, se osas nyt jopa sanoa mulle ei.

No, nyt avioelämää on takana 3 vuotta, seukkailua 7.
Mikä ihme mulle on tullu, kun haikailen sen kusipää ex:n luo? Mä nään joka yö unia siitä, et harrastetaan ihan sairaan kiihkeää seksiä!
Mä haaveilen siitä, et soitan sille ja ois kiva kyl nähäkki ja ehkä viel jotain muuta?
Mut todellisuudessa en vois kyllä pettää, kait?!