Wagner kirjoitti:Heikki Salonen sanoo kävelleensä rantaa pitkin, kääntyneensä vasemmalle huomattuaan teltan ja jatkaneensa harjanteen polulla matkaansa teltan suuntaan.
Itse asiaa olen kommentoinut, kuva suoraan idästä telttapaikalle olisi siten kiva.
Jos ei tuolloin näkynyt "kello kuuden miestä" niin missä sellainen olisi lymynnyt sen aikaa, kun pojat kiipesivät harjanteen polulle ?

Wagner halusi käydä tällaista asiallista keskustelua, mutta ennen kuin ehdin vastata hänen pyytämällään kuvakertomuksella, hänelle metskattiin jäähy. Vahinko. Nyt ei tule hänen kommenttejaan, ainakaan kuukauteen. Laitan vastauksen kuitenkin. Varmaan hän voi lukea sen, ja vaikka lähettää sähköpostia, jos haluaa sitä kautta jatkaa aihetta.
Tilanne alkoi ETP:n kuulustelupöytäkirjojen (1960) mukaan siitä, kun lintupojat lähestyivät niemeä ja kääntyivät niemeen johtavalle polulle.
Näkymä itäistä rantapolkua pitkin kohti niemen kärkeä.
Kuva on otettu niemen tyvestä, uudelta polulta kohti niemen kärkeä. Vanha polku tulee rannan suunnasta oikealta ja liittyy nykyiseen polkuun. Kuvassa keskellä näkyvä vaalea alue on suojaisempi niemen varsinaisista leiripaikoista. Tämä tiedoksi MurhaInfon retkeläisille sitten kun sinne menevät. Vertailun vuoksi on kuva myös
parkkipaikan viereisestä leiripaikasta, jonne tehdystä retkestä on ollut kuvia toisella palvelimella. Kuvassa on taustalla Oittaan kartanon ranta, Oittaanlahden länsipuolella. Kuvan suunta on luoteeseen.
Murhaniemen tyven leiripaikalle tullessa oikealle jää mm. Pesosen venepaikka ison tervalepän kupeessa, ja muita vastaavia
valkamia, joilta näkyy kaislikko ja sen takana Högnäs. Wagnerin isoisän venepaikka oli noin 90 metrin päässä itään, joten hän on tullut plotikollaan järvelle joko kuvassa näkyvää kaislikon reunaa tai kaislikon halki. Koska kalastus oli päättynyt jo klo kuusi aamulla, isoisä lienee poistunut paikalta, kun lintupojat tulivat sinne. Onnettomuusteorian kannalta on harmillista, ettei hänen kuulustelujensa kautta ole tietoa siitä, oliko teltta pystyssä hänen palatessaan maihin savustamaan kaloja kuuden maissa, tai oliko se pystyssä silloin kun hän lähti vesille noin kolmen aikaan.
ETP:n mukaan (Salonen) pojat kääntyivät vasemmalle ja nousivat keskiharjanteelle. Kuvassa on tämä nousu
kesäkuvana. Keskiharjanteella oli
suora näkymäteltan suuntaan, ja pojat etenivät aina kymmenen metrin päähän teltasta, mistä
paikka näkyy paremmin. Nämä kuvat ovat talvikuvia, missä paljaaseen maahan on satanut ohut lumi. Näin maasto tulee paremmin esille, ja kuvat ovat suhteessa valoisampia kuin voimakkaassa kesävalaistuksessa tuuheiden kuusten alla.
ETP:n mukaan (Haapalainen) pojat näkivat teltan, ja sitten kääntyivät vasemmalle, nousten keskiharjanteelle. Tämä teltan näkeminen on kriittinen kysymys, koska teltta olisi voinut näkyä siihen paikkaan, josta Salonen nousi keskiharjanteelle, vain jos teltta oli pysytyssä. Tämä ilmenee esim. kuvasta, joka on otettu polulta
runsaan kymmenen metrin päästä. Kuvassa näkyy telttakoivu ja sen rannan puolella oleva iso kuusi, joka on kasvanut niistä ajoista.
Jos teltta oli pitkin maata, piti olla lähempänä,
alle kymmenen metrin päässä. Teltan paikka on tässä kuvassa kuusen takana, telttakoivu jää ulos kuvasta vasemmalle. Oikeastaan varmuus kenkien näkemisestä olisi tullut vasta aivan teltanpaikan alla rantapolulla,
mistä näkee ylös teltan I-päädyn eteen.
Tästä vielä eteenpäin katsottaessa näkyy
Sivin Kivi sellaisesta suunnasta, joka on tavarakuvan istuvan poliisin selän takaa kohti märkähousuista miestä. Käännyttäessä teltanrannasta taaksepäin näkyy
keskitörmän itäreuna, sekä
itäinen rantapolku mantreeen suuntaan. Jos Heikki Salonen seisoi polun vieressä olevan vinon koivun luona, hän ei nähnyt teltanpaikalle, eikä koko luhistunutta telttaa ollenkaan. Mikäli Haapalainen oli kymmenen metriä edellä, hän näki luhistuneen teltan, kengät sen edessä ja Boismanin jalan alaviistosta. Hahmo, joka poistui teltalta, olisi voitu nähdä Saloselle esitetystä asemasta, mutta selvemmin se olisi näkynyt lähempää. Polun ja teltanpaikan välissä olisi ollut riittävästi oksia aikaansaamaan väitetyn epämääräisen näkyvyyden, ja teltan takana jyrkänne ja pensaita, joiden taakse olisi päässyt kätkeytymään.
Haapalainen olisi sitten palannut takaisin Salosen luo, ja yhdessä pojat olisivat nousseet keskiharjanteelle, siitä paikasta, missä Salonen seisoo lavastuksessa 2003. Näkymän kuvat olivat edellä.
Minusta Wagnerin luonnoksesta todella jää se mitä han sanookin siinä olevan: kysymys siitä missä mies oli teltan näkemisen ja keskipolulle nousemisen välisen ajan. Teltallako odottamassa? Luonnolliselta tuntuu, että hän lähti kiireesti. Merivuokon mukaan taas Haapalainen olisi nähnyt miehen pesemässä käsiään, mahdollisesti jossain Sivin kiven luona rannassa. Siinä tapauksessa myös Salonen olisi nähnyt hänet pitkin rantapolkua.
Palat eivät ole kaikki kohdallaan. Joko molemmat pojat näkivät käsiään pesevän miehen tai hän ei pessyt käsiään vaan poistui lännen kautta Kivilahden näkyville.
Sariola tai joku muu voisi käyttää kuvia oman mallinsa havainnollistamiseen. Linkit saa editillä.