Jälki-istuntoon ei ole pakko jäädä, jos ei halua – Ammattijärjestö jyrähtää
Opetusalan ammattijärjestö OAJ katsoo, että lakia pitäisi muuttaa koulujen kurinpidon osalta.
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen sanoo, että koulujen jälki-istunnoissa on paha vika.
– Laki ei pakota oppilasta jälki-istuntoon, hän toteaa.
Jälki-istunto on yksi perusopetuslaissa mainituista kurinpitokeinoista. Lain mukaan “oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi”.
Laissa määritellään myös tarkemmin jälki-istunnon sisältö. Siitä laissa ei kuitenkaan ole mainintaa, mitä tapahtuu, jos jälki-istuntoon ei jää.
– Jos ei sinne jääkään tai ilmaannu, opettaja ei oikeastaan voi mitään muuta kuin olla yhteydessä huoltajiin ja yrittää kodin kanssa sopia, että lapsi velvoitettaisiin jälki-istunto suorittamaan.
Lahtinen toteaa, että vasta siinä tilanteessa, kun oppilaalla on useita jälki-istuntoja suorittamatta, voidaan siitä syystä harkita kirjallisen varoituksen antamista.
Lahtinen kertoo, että OAJ:n mielestä lakia tulisi muuttaa.
– Kurinpitoseuraamuksen, kuten jälki-istunnon, pitäisi olla velvoittava eli että se on suoritettava osana oppivelvollisuutta.
Perusopetuslain mukaisia kurinpidollisia toimia ovat jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja erottaminen koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Lisäksi kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä koulupäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.
Lievempänä menettelynä laissa mainitaan kasvatuskeskustelu.
Resurssit
Nina Lahtinen sanoo, että tehokkainta olisi, jos kurinpidolliset menettelyt kouluissa voitaisiin ehkäistä ennalta.
Hänen mukaansa juuri nyt olisi hyvä tilaisuus tarttua asiaan ilman lisäkustannuksia, kun syntyvyyden pitkän laskun jälkeen oppilasmäärät vähenevät.
– Nyt, kun on vähemmän lapsia, niin ei tehtäisikään niin, että vähennetään opetukseen käytettäviä rahoja, jolloin pystyttäisiin saamaan pienempiä ryhmäkokoja ja tarvittaessa useampia opettajia oppitunnille.
Lahtisen mukaan käytännön arjessa resurssit eivät useinkaan mahdollista esimerkiksi ryhmän jakamista kahdelle opettajalle tai riittävää erityisopettajan tukea, vaikka tiedossa olisi, että sille olisi tarvetta ryhmän yhden tai useamman oppilaan vuoksi.
Tämä on Lahtisen mukaan epäkohta, josta opettajat eivät voi päättää, vaikka tarve olisi ilmeinen.
– Ei edes silloin, kun on tiedossa, että on toistuvasti ollut jotain haasteita tai tarvittu kurinpitokeinoja säännöllisesti.
Lahtinen sanoo, että valta asiassa on kuntapäättäjillä, joiden pitäisi myöntää koululle tarvittavat lisäresurssit.
Muitakin puutteita
Nina Lahtinen toteaa, että laissa on jälki-istuntojen velvoittavuuden puuttumisen lisäksi toinenkin tärkeä puute.
Oikeudesta kiinnipitämiseen ei ole mainintaa laissa.
– Kouluissa ja jopa päiväkodeissa on tilanteita, joissa opettajan pitäisi fyysisesti rauhoittaa lasta pitämällä häntä kiinni, Lahtinen sanoo.
Hän huomauttaa, että eduskunnan oikeusasiamies totesi jo vuonna 2021 antamassaan ratkaisussa, että kiinnipitotilanteiden osalta laki on puutteellinen.
– Mikäli ja kun tarvetta tällaiseen on, pidän välttämättömänä oppilaiden oikeusturvan toteutumiseksi, että asiasta säädetään tarvittaessa nimenomaisesti laissa, ratkaisussa sanotaan.
Lahtinen toteaa, että opettajilla tulisi olla myös riittävä koulutus tällaisia tilanteita varten sekä yleisesti puuttumiseen epäasialliseen käytökseen, jotta kenenkään turvallisuus ei vaarannu.
– Pitäisi pystyä arvioimaan, milloin tällaiseen kiinnipitoon ei pidä ryhtyä, jos tilanne vaikuttaa siltä, että siinä käy huonosti itselle, lapselle tai muille.
Tieto ei kulje
Lahtinen mainitsee vallitsevaksi epäkohdaksi myös sen, että tieto ei aina kulje eri viranomaisten välillä.
Hän ottaa esimerkiksi tilanteen, jossa poliisilla on tieto, että vaikkapa yläkoululainen kuuluu rikolliseen jengiin tai tekeillä on jengitappelu.
– Poliisilla ei ole periaatteessa toimivaltuutta kertoa asiasta koululle, Lahtinen sanoo.
– Koulu ei saa tarvittavia tietoja, vaikka oppilaalla olisi ongelmia huumeiden käytön kanssa.
Lahtisen mukaan tällaiset tilanteet painottuvat enemmän toiselle asteelle, mutta niitä esiintyy myös peruskouluissa.
– Jos on huolta nuoresta, niin tiedonkulun, varsinkin jos se vaikuttaa turvallisuuteen, pitäisi ehdottomasti olla mahdollista nykyistä matalammalla kynnyksellä eri viranomaisten välillä.
Korjauksen tarpeessa olevaksi epäkohdaksi Lahtinen mainitsee myös sen, että opetus on julkista ja kuka vain voi marssia seuraamaan opetusta.
– Oppilaitosturvallisuuden parantamiseksi opetuksen pitäisi olla julkista luvanvaraisesti niin, että ensin pitäisi ilmoittaa haluavansa tulla opetusta seuraamaan, jolloin koulussa voitaisiin arvioida, voidaanko se toteuttaa turvallisesti ja häiritsemättä oppituntia.
----
Lähde:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/762c ... 941c90bc28
