Suomen Pisa-tulosten romahdus

[manearia]

Hyrkkö kertoo, että kaikenmaalaisilla lapsilla alkaa olla ongelmia lukutaidon suhteen Suomessa ja se no suoraa seurausta tiktokeista ja muista somepaskoista, joissa tekstiä on sanan, tai rivin verran. Tämä sama näyttää yleistyvän kovaa vauhtia myös mediaan ja median kielenmuodostuskin tekstinä on umpisurkeaa nykyään ainakin iltamedioissa. Virheitä täynnä ja huonoa kapulakieltä.

Munkin mielestäni tämä on todennäköisin syy. Keskittymiskyky ei riitä kuin TikTokkeihin, leffojakin katsotaan pikakelauksella, kirjat eivät kiinnosta koska kaikki tarpeellinen löytyy netistä, ja kirjoitustaitoja oppii tekstaamalla.

Jos lukee iltapulua ja löytää näitä kielivirheitä, niin voi olla ainakin omasta aivotoiminnan vireydestä jonkin verran vähemmän huolissaan.
Jos lukee iltapulua ja ei hummaa yhtäåän kielivirheitö, niin pitääsi ola omasta aivotoiminnasta jonkin veeran enemmän huilissaan.

Välillä kyllä ihmetyttää nuo iltapulujen jututkin. Ovatko kiireessä kirjoitettuja, vai onko oikolukija pysyvästi lomalla?

[mielen puolikas]

Munkin mielestäni tämä on todennäköisin syy. Keskittymiskyky ei riitä kuin TikTokkeihin, leffojakin katsotaan pikakelauksella, kirjat eivät kiinnosta koska kaikki tarpeellinen löytyy netistä, ja kirjoitustaitoja oppii tekstaamalla.

Jos lukee iltapulua ja löytää näitä kielivirheitä, niin voi olla ainakin omasta aivotoiminnan vireydestä jonkin verran vähemmän huolissaan.
Jos lukee iltapulua ja ei hummaa yhtäåän kielivirheitö, niin pitääsi ola omasta aivotoiminnasta jonkin veeran enemmän huilissaan.

Välillä kyllä ihmetyttää nuo iltapulujen jututkin. Ovatko kiireessä kirjoitettuja, vai onko oikolukija pysyvästi lomalla?

Luulisin että joku chättibotti noita juttuja suoltaa, jopa omaan makuun ovat liian tökeröitä itse tekoälyn tekeleiksi.

[aivoriihi]

Kiitokset Kyöpelille ketjujen yhdistämisestä!

[Maura Isles]

Aikoinaan 80-90 -luvulla varmaan kaikille tuli Akkari tai Roope-Setä. Meille lukiossa (2000- luvun alussa) äikän ope sanoi abivuonna, että jos ette mitään muuta jaksa tai viitsi lukea, niin lukekaa edes Aku Ankkaa, koska siinä on kieli- ja sanamaailma todella hyvä ja monipuolinen. Ja muistan kun joka viikko ahmin sen akkarin heti ensimmäisenä kotiin päästyäni. Melkein tuli sisarusten kanssa riitaa, että kuka sen sai lukea ensiksi. Ja iltalukemisiksi tietty aiemmin ilmestyneitä akkareita.
Nyt voisin kysyä, että ilmestyykö kyseistä lehteä enää ollenkaan?

Toinen mihin olen kiinnittänyt huomiota on se, että eka-tokaluokkalaisen matikankirjoissa tehtävien määrä tuntuu todella vähäiseltä. Pitäisi oikein etsiä omat matikankirjat /-vihot ja katsoa, kuinka paljon niitä matikantehtäviä oikeasti ala-asteella laskettiin. Muistan että yhtä aihetta oli sivukaupalla ja lisäksi kirjan takana oli "lisätehtävät" osio, joita sai myös tehdä. Tällä hetkellä lapsen matikakirjan yhdellä sivulla on 6-10 laskettavaa laskua. Eihän siitä mitenkään voi tulla rutiinia... Mitä ne oikein koulussa laskee, jos yhden matikantunnin pituus on 45 minuuttia, ja siitä aihealueesta pitäisi riittää laskemista tunneille JA kotiläksyksi.

[Annie_22]

Nyt voisin kysyä, että ilmestyykö kyseistä lehteä enää ollenkaan?

Ilmestyy, ja omille lapsille se tulee edelleen. Toisaalta oma jälkikasvu lukee kirjojakin vapaaehtoisesti, johtuuko se Akkareista, en tiedä, mutta ainakin on aina ollut tarjolla kaikenlaista luettavaa.

Mitä ne oikein koulussa laskee, jos yhden matikantunnin pituus on 45 minuuttia, ja siitä aihealueesta pitäisi riittää laskemista tunneille JA kotiläksyksi.

Mennään hitaimpien mukaan, niin varmaan siksi on tehtäviäkin vähennetty. Ettei vaan kenellekään tule paha mieli. En muista milloin meidän kotiin olis teini tuonut kotiin yhtäkään kotiläksyä, koulussa ne on kaikki aina saatu tehtyä. Koska niitä tehtäviä on oikeasti tosi vähän.

[aivoriihi]

Jälki-istuntoon ei ole pakko jäädä, jos ei halua – Ammattijärjestö jyrähtää

Opetusalan ammattijärjestö OAJ katsoo, että lakia pitäisi muuttaa koulujen kurinpidon osalta.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen sanoo, että koulujen jälki-istunnoissa on paha vika.

– Laki ei pakota oppilasta jälki-istuntoon, hän toteaa.

Jälki-istunto on yksi perusopetuslaissa mainituista kurinpitokeinoista. Lain mukaan “oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi”.

Laissa määritellään myös tarkemmin jälki-istunnon sisältö. Siitä laissa ei kuitenkaan ole mainintaa, mitä tapahtuu, jos jälki-istuntoon ei jää.

– Jos ei sinne jääkään tai ilmaannu, opettaja ei oikeastaan voi mitään muuta kuin olla yhteydessä huoltajiin ja yrittää kodin kanssa sopia, että lapsi velvoitettaisiin jälki-istunto suorittamaan.

Lahtinen toteaa, että vasta siinä tilanteessa, kun oppilaalla on useita jälki-istuntoja suorittamatta, voidaan siitä syystä harkita kirjallisen varoituksen antamista.

Lahtinen kertoo, että OAJ:n mielestä lakia tulisi muuttaa.

– Kurinpitoseuraamuksen, kuten jälki-istunnon, pitäisi olla velvoittava eli että se on suoritettava osana oppivelvollisuutta.

Perusopetuslain mukaisia kurinpidollisia toimia ovat jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja erottaminen koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Lisäksi kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä koulupäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

Lievempänä menettelynä laissa mainitaan kasvatuskeskustelu.

Resurssit

Nina Lahtinen sanoo, että tehokkainta olisi, jos kurinpidolliset menettelyt kouluissa voitaisiin ehkäistä ennalta.

Hänen mukaansa juuri nyt olisi hyvä tilaisuus tarttua asiaan ilman lisäkustannuksia, kun syntyvyyden pitkän laskun jälkeen oppilasmäärät vähenevät.

– Nyt, kun on vähemmän lapsia, niin ei tehtäisikään niin, että vähennetään opetukseen käytettäviä rahoja, jolloin pystyttäisiin saamaan pienempiä ryhmäkokoja ja tarvittaessa useampia opettajia oppitunnille.

Lahtisen mukaan käytännön arjessa resurssit eivät useinkaan mahdollista esimerkiksi ryhmän jakamista kahdelle opettajalle tai riittävää erityisopettajan tukea, vaikka tiedossa olisi, että sille olisi tarvetta ryhmän yhden tai useamman oppilaan vuoksi.

Tämä on Lahtisen mukaan epäkohta, josta opettajat eivät voi päättää, vaikka tarve olisi ilmeinen.

– Ei edes silloin, kun on tiedossa, että on toistuvasti ollut jotain haasteita tai tarvittu kurinpitokeinoja säännöllisesti.

Lahtinen sanoo, että valta asiassa on kuntapäättäjillä, joiden pitäisi myöntää koululle tarvittavat lisäresurssit.

Muitakin puutteita

Nina Lahtinen toteaa, että laissa on jälki-istuntojen velvoittavuuden puuttumisen lisäksi toinenkin tärkeä puute.

Oikeudesta kiinnipitämiseen ei ole mainintaa laissa.

– Kouluissa ja jopa päiväkodeissa on tilanteita, joissa opettajan pitäisi fyysisesti rauhoittaa lasta pitämällä häntä kiinni, Lahtinen sanoo.

Hän huomauttaa, että eduskunnan oikeusasiamies totesi jo vuonna 2021 antamassaan ratkaisussa, että kiinnipitotilanteiden osalta laki on puutteellinen.

– Mikäli ja kun tarvetta tällaiseen on, pidän välttämättömänä oppilaiden oikeusturvan toteutumiseksi, että asiasta säädetään tarvittaessa nimenomaisesti laissa, ratkaisussa sanotaan.

Lahtinen toteaa, että opettajilla tulisi olla myös riittävä koulutus tällaisia tilanteita varten sekä yleisesti puuttumiseen epäasialliseen käytökseen, jotta kenenkään turvallisuus ei vaarannu.

– Pitäisi pystyä arvioimaan, milloin tällaiseen kiinnipitoon ei pidä ryhtyä, jos tilanne vaikuttaa siltä, että siinä käy huonosti itselle, lapselle tai muille.

Tieto ei kulje

Lahtinen mainitsee vallitsevaksi epäkohdaksi myös sen, että tieto ei aina kulje eri viranomaisten välillä.

Hän ottaa esimerkiksi tilanteen, jossa poliisilla on tieto, että vaikkapa yläkoululainen kuuluu rikolliseen jengiin tai tekeillä on jengitappelu.

– Poliisilla ei ole periaatteessa toimivaltuutta kertoa asiasta koululle, Lahtinen sanoo.

– Koulu ei saa tarvittavia tietoja, vaikka oppilaalla olisi ongelmia huumeiden käytön kanssa.

Lahtisen mukaan tällaiset tilanteet painottuvat enemmän toiselle asteelle, mutta niitä esiintyy myös peruskouluissa.

– Jos on huolta nuoresta, niin tiedonkulun, varsinkin jos se vaikuttaa turvallisuuteen, pitäisi ehdottomasti olla mahdollista nykyistä matalammalla kynnyksellä eri viranomaisten välillä.

Korjauksen tarpeessa olevaksi epäkohdaksi Lahtinen mainitsee myös sen, että opetus on julkista ja kuka vain voi marssia seuraamaan opetusta.

– Oppilaitosturvallisuuden parantamiseksi opetuksen pitäisi olla julkista luvanvaraisesti niin, että ensin pitäisi ilmoittaa haluavansa tulla opetusta seuraamaan, jolloin koulussa voitaisiin arvioida, voidaanko se toteuttaa turvallisesti ja häiritsemättä oppituntia.
----

Lähde: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/762c ... 941c90bc28

[aivoriihi]

Operaatio koulussa: 13-vuotias oppilas piti irrottaa tuolista poralla

Oppilas oli ilmeisesti omatoimisesti tunkenut päänsä tuolin selkänojan ja istuimen väliin.

Harjavallassa jäi 13-vuotiaan oppilaan pää jäi jumiin tuolin selkänojan ja istuimen väliin.

Satakunnan pelastuslaitos sai hälytyksen asiasta perjantaiaamuna kello 9.58.

Päivystävä palomestari Mats Paloranta kertoo Iltalehdelle, että kyseessä oli koulun tuoli, mihin oppilas jäi jumiin.

Pelastuslaitos irrotti poralla tuolin selkänojan niitit ja oppilas pääsi irti tuolista.

– Oletamme, että hän oli omatoimisesti laittanut päänsä tuolin väliin, Paloranta sanoo.

Tapahtumasta ei syntynyt henkilövahinkoja.
----

Lähde: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/784e ... b7659aeb94

[Koljattii]

Kyuulla oli ihan hyvää juttua asiaan

Pitkä tarina mutta asiasta, ja paljon totuutta, puhdasta faktaa mukana.

[aivoriihi]

Meno on kuin Villissä Lännessä:

Kala­sataman perus­koulussa väki­valtainen yhteen­otto oppilaan ja keittiö­työn­tekijän välillä

Helsingin Kalasataman peruskoulun oppilaan ja keittiötyöntekijän välillä tapahtui perjantaina 18. syyskuuta yhteenotto, jossa käytettiin väkivaltaa.

Asiasta on kirjattu poliisille rikosilmoitus. Tilanteen vahvistaa myös koulun rehtori Kati Pennanen. Keittiötyöntekijä ei enää jatkaa työskentelyä koulussa.

Pennanen ei kertonut HS:lle, loukkaantuiko joku yhteenotossa. Pennanen ei myöskään kertonut tarkemmin, minkälaisesta yhteenotosta oli kyse.

Välikohtaus tapahtui koulun välipalavälitunnilla.

HS:n tietojen mukaan tilannetta edelsi kahdeksasluokkalaisen oppilaan provosoiva käytös. Rehtori Pennasen mukaan koulun aikuiset puuttuivat tilanteeseen välittömästi.

Vanhemmille lähetetyn tiedotteen mukaan tilanne selvitettiin kaikkien asianosaisten kanssa ja muille paikalla olleille oppilaille järjestettiin yhteinen purkutilanne.

Lisäksi koulun kuraattori on paikalla ensi viikolla, mikäli oppilaat haluavat keskustella tilanteesta.

HS ei tavoittanut tapauksen tutkinnanjohtajaa poliisista kommentoimaan asiaa.
----

Lähde: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000012286959.html

[Tiinas]

^ keittiötyöntekijä kävi lapseen kiinni koulussa, miksi kouluihin palkataan apinoita, joilla ei ole impulssikontrollia?

[Ahdistusoptimointi]

Meno on kuin Villissä Lännessä:

Kala­sataman perus­koulussa väki­valtainen yhteen­otto oppilaan ja keittiö­työn­tekijän välillä

Helsingin Kalasataman peruskoulun oppilaan ja keittiötyöntekijän välillä tapahtui perjantaina 18. syyskuuta yhteenotto, jossa käytettiin väkivaltaa.

Asiasta on kirjattu poliisille rikosilmoitus. Tilanteen vahvistaa myös koulun rehtori Kati Pennanen. Keittiötyöntekijä ei enää jatkaa työskentelyä koulussa.

Pennanen ei kertonut HS:lle, loukkaantuiko joku yhteenotossa. Pennanen ei myöskään kertonut tarkemmin, minkälaisesta yhteenotosta oli kyse.

Välikohtaus tapahtui koulun välipalavälitunnilla.

HS:n tietojen mukaan tilannetta edelsi kahdeksasluokkalaisen oppilaan provosoiva käytös. Rehtori Pennasen mukaan koulun aikuiset puuttuivat tilanteeseen välittömästi.

Vanhemmille lähetetyn tiedotteen mukaan tilanne selvitettiin kaikkien asianosaisten kanssa ja muille paikalla olleille oppilaille järjestettiin yhteinen purkutilanne.

Lisäksi koulun kuraattori on paikalla ensi viikolla, mikäli oppilaat haluavat keskustella tilanteesta.

HS ei tavoittanut tapauksen tutkinnanjohtajaa poliisista kommentoimaan asiaa.
----

Lähde: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000012286959.html

Sitä kuuluisaa paha puuroa jossa sianlihaa. Mutiaisilla on oikeus. Muistan kun ko koulua esiteltiin uutena hienona huippurakennuksena; sehän on valmiiksi hunnutettu kuin sisältönsäkin.

[aivoriihi]

Mitä Riihimäki edellä, sitä loput Suomesta perässä?

Yle: Riihimäen kouluissa palattiin ruuduista kirjoihin – näin kävi

Riihimäen yläkoulut palasivat perinteisiin koulukirjoihin kaksi vuotta sitten.

Riihimäen yläkouluissa siirryttiin sähköisistä oppimateriaaleista fyysisiin kirjoihin kaksi vuotta sitten.

Riihimäki teki kirjasiirtymän vaikutuksista kyselyn opettajille, huoltajille ja 8.–9.-luokkalaisille vuodenvaihteessa. Uudistuksen seuraukset ovat kyselyn perusteella lähes kokonaan myönteisiä, kertoo Riihimäen sivistysjohtaja Jari Lausvaara Ylelle.

Lausvaaran mukaan keskittymiskyky parani ja työrauha palasi luokkiin.

Samaa mieltä on Riihimäen Karan koulun fysiikan, kemian ja matematiikan lehtori Timo Olli. Myös yhdeksäsluokkalainen Eetu Rajala kertoo Ylelle pitävänsä kirjoja ja vihkoja tietokoneella käytettäviä oppimateriaaleja parempina, vaikka paperikirjat painavat repussa enemmän.

Koulumaailmasta keskustelua ovat viime aikoina herättäneet muun muassa Suomen laskeneet Pisa-tulokset.

Aiemmin syyskuussa 15 vuotta Pohjois-Savossa opettajana toiminut Antti nimesi yhdeksi mahdolliseksi syyksi laskeneille oppimistuloksille älypuhelimien yleistymisen lapsilla.

Useat IS:n kyselyyn samassa yhteydessä vastanneet opettajat kokivat, että aiempaa suuremmalla osalla nuoria on puutteita esimerkiksi suomen kielen ja matematiikan perustaidoissa.

Oppilaiden omien mobiililaitteiden käyttö oppitunneilla kiellettiin Suomen peruskouluissa syksystä 2025 alkaen. Esimerkiksi Vantaan peruskouluissa omien mobiililaitteiden käyttö on kielletty koko koulupäivän aikana, siis oppituntien lisäksi myös välitunneilla.

Oppilaiden omien matkapuhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttökielto ei kuitenkaan mitenkään välttämättä liity siihen, käytetäänkö kouluissa fyysisiä vai digitaalisia oppimateriaaleja. Siitä Riihimäen kaupunki teki siis yläkoulujen osalta oman päätöksensä.
----

Lähde: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012290470.html

[Tiinas]

Ei tarvitse kuin katsoa kuin koulujen omien kanavien aivottomia Jodelkeskusteluita niin Pisatulokset avautuvat.

[aivoriihi]

Tuore Pisa-tutkimus: Suomalaisten oppilaiden sisu oli huonoin kaikista

Suomalaisoppilaiden sinnikkyys oli Pisa-maiden huonoin. Opetusministeri Adlercreutz tunnistaa ongelman.

Opetusministeri Anders Adlercreutzin (r) mielestä suomalaisnuorten sinnikkyydessä on parantamisen varaa. Tiistaina julkaistuista tuoreista Pisa-tuloksissa selviää, että suomalaisten oppilaiden sinnikkyys on kaikista osallistujamaista huonoimmalla tasolla.

Vain 41 prosenttia suomalaisista vastasi Pisa-tutkimuksessa yrittävänsä entistä kovemmin, jos työ alkaa tuntua haastavalta.

– Keskittymiskyvyn laskeminen näkyy heikkenevinä oppimistuloksina. Liian moni oppilas luovuttaa, kun tulee vastaan haasteita ja pitäisi yrittää kovemmin, Adlercreutz arvioi.

Opetusministerin syyttävä sormi osoittaa digilaitteiden käytön lisääntymiseen ja lukuinnon vähenemiseen:

– Oppiminen edellyttää myös tylsyyden sietämistä. Pitäisi jaksaa lukea 20–30 sivun kirjapätkä sen sijaan, että katsoo 15 sekunnin videon.

----

Digilaitteiden käyttämiseen on pyritty Petteri Orpon (kok) hallituksessa puuttumaan erityisesti koulujen kännykkäkiellolla. Esimerkki tylsyyden sietämiseen ja kirjojen lukemiseen tulee kuitenkin Adlercreutzin mukaan erityisesti kotoa.

– Olisi tärkeää, että vanhemmatkin näyttäisivät sitä esimerkkiä, että vaikealtakin tuntuvia asioita voi tehdä ja oppia, kun jaksaa yrittää. Myös lukemisen kulttuuri lähtee kotoa. Kun lapsille luetaan, se opettaa siihen, että kirja on sellainen mukana kulkeva tavara, johon voi tarttua puhelimen sijaan silloin, kun on tylsää, Adlercreutz kuvailee.

Esimerkkiä pitäisi Adlercreutzin mielestä näyttää erityisesti pojille. Kehittyneistä OECD-maista juuri Suomessa tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaitopisteiden keskiarvossa ovat erityisen suuret. Pisa-tulosten valossa suomalaispojista jo kolmannes on heikkotasoisia lukijoita.

----
Koko artikkeli tilastoineen:
https://www.is.fi/politiikka/art-2000012258695.html

[viivahattu]

Ja varmasti suomalaispojista espoolaismiehiksi aikanaan kasvavista heikkoja lukijoita on vielä paljon tuota suurempikin osuus. Vaan tottahan se on, että kantisnuoristakin suuri osuus tiktok-aivoisia luuriaddikteja, joiden keskittymiskyky on kolme sekuntia. Näkyy jo työelämässä ja pahenee koko ajan.