Kansasilaisessa yliopistossa tehtyä tutkimusta:
http://colbycriminaljustice.wikidot.com ... errogation
If the suspect, or person in question, gives a very detailed account of events prior to the main event but the main event doesn’t have the same detail then that is suspicious.
(suom. “Jos epäilty tai muu asianosainen henkilö antaa hyvin yksityiskohtaisen selonteon päätapahtumaa edeltäneistä tapahtumista, muttei esitä yhtä yksityiskohtaista selostusta itse päätapahtumasta, on se arveluttavaa”.)
Finally, the last indicator of deception is when a subject uses implied action phrases.
(suom . “Lopuksi, viimeinen valheellista todistusta osoittava tekijä on viitteellisten; vihjaavien tapahtumakuvausten antaminen.”)
Viitteellistä; vihjaavaa kuvausta on esimerkiksi modaalisten adverbien (esim.
ehkä, kenties, todennäköisesti, ilmeisesti, mahdollisesti, luultavasti) runsas käyttö.
Seuraavaksi oikeusraportteihin (muut hovioikeuden raportista, viimeinen lainaus käräjäoikeuden raportista) kirjattuja kuvauksia AA:n ”tunnustuskertomuksista” (sulkeissa oma arvio AA:n lausumien laadusta):
”hänellä oli sellainen muistikuva, että tapahtumayönä hän oli ehkä ollut suuttunut…” (viitteellinen, vihjaava kuvaus)
- - -
”Hänen tarkoituksenaan oli ilmeisesti ollut pakata hänen ja lasten vaatteita olohuoneessa olleeseen matkalaukkuun ja lähteä lasten kanssa pois.” (viitteellistä, vihjaavaa kuvausta)
- - -
” Anneli Auer oli pitänyt mahdollisena,…” (viitteellinen, vihjaava kuvaus)
- - -
” oli tullut kotiin illalla yhdentoista aikaan. Anneli Auer oli tuolloin ollut heidän makuuhuoneessaan sängyssä, jonne Jukka Lahti oli myös tullut.” (tarkka kuvaus päätapahtumaa edeltäneistä tapahtumista)
- - -
”Tuolloin he olivat ilmeisesti keskustelleet jo hieman kovemmalla äänellä.” (viitteellistä kuvausta)
- - -
”Keittiössä Anneli Auer oli miettinyt asioita, jotka olivat saaneet hänet kiukustuneeksi Jukka Lahdelle. Aiemmin viikolla hän oli sanonut tälle, että hän tarvitsi itselleen aikaa omiin töihinsä. Jukka Lahti oli tuolloin vastannut, että miksi Anneli Auer tarvitsi itselleen aikaa, kun sitä ei ollut hänelläkään.” (tarkkaa kuvausta päätapahtumaa edeltäneistä tapahtumista ja tunnelmista)
- - -
”…he olivat menneet makuuhuoneeseen keskustelemaan.” (tarkka kuvaus päätapahtumaa edeltäneestä tapahtumasta)
- - -
”Anneli Auer oli sanonut Jukka Lahdelle haluavansa erota tästä.” (tarkka kuvaus päätapahtumaa edeltäneestä repliikistä)
- - -
” Jukka Lahti oli vienyt Anneli Auerin olohuoneesta keittiöön ja yrittänyt estellä tämän lähtöä. Keittiössä he olivat jatkaneet kovaäänistä riitelyä.” (tarkka kuvaus päätapahtumaa edeltäneistä tapahtumista)
- - -
”Jukka Lahdella oli ollut kädessään veitsi. (tarkka kuvaus päätapahtumaa edeltäneestä asiantilasta)
- - -
”Lopputulos oli ollut se, että hän oli tappanut tämän. Saatuaan veitsestä rintaansa Anneli Auer oli ilmeisesti ollut niin kauhuissaan, että hän oli kuvitellut Jukka Lahden mahdolliseksi tappajaksi.” (epätarkka kuvaus itse päätapahtumasta)
- - -
”5.10.2009 Auer on kertonut veitsen ottamisesta kuten edellä
muistamatta, olisiko hän lyönyt veitsellä Jukkaa tai Jukka häntä…” (epätarkka kuvaus itse päätapahtumasta)
Mielestäni itse surmatapahtumaa edeltäneiden tapahtumien ja motiivin "pelottavan tarkka" kuvaaminen - surmatapahtuman kuvauksen jäädessä "usvaverhon taakse", implikoi syyllisyyttä, voimakasta defenssiä (surmateon kieltämistä) ja tapahtuma-aikaista; akuuttia psykoosia. Miksei tällainen akuutti sairaudentila olisi ollut mahdollinen? Ei sen tarvitse näkyä mielentilatutkimuksessa. Kuten aiemmassa postissani esitin, läpäisi seitsenkertainen sarjamurhaaja Wuornoskin mielentilatutkimuksen juuri ennen teloitustaan. Oliko hän mieleltään terve murhien aikaan? Estikö pelkkä defenssi AA:a kuvaamasta myös surmaa yhtä tarkasti, jos kerran "avaimet" järkeistämistarinan kehittämiseen oli
annettu virkamiesten toimesta? Kertoihan AA jopa pukeneensa miehensä mustat, paksupohjaiset talvikengät jalkaansa. Ilmeisesti kenkien väri ja malli oli hänelle kerrottu. AA:lla oli tieto surmavälineistä ja JSL:n vammoista. Miksei häneltä tullut "tunnustuskertomusten" yhteydessä tarkkaa järkeistämistarinaa itse surmateosta? Kertoihan hän lipaston päällä olleesta vasarastakin, sen mahdollisesta käytöstä ja pesemisestä käytön jälkeen. JSL:n vammat AA oli nähnyt (ainakin) käydessään pesuhuoneen kautta katsomassa kuolleen JSL:n avonaisia silmiä ja koskettamassa tämän olkapäätä...
Kyökkipsykologin on aika vaikea esittää muita kuin mutu-arvioita. Musta tuntuu, että AA on murhaaja ja hyväksikäyttäjä. Tuomioistuin onneksi ratkaisee asian laajemman aineiston ja asiantuntijuuden pohjalta

.