Henkirikoskatsaus 2013
Katsauksessa on myös niitä monen tykkäämiä tilastoja.
Tässä tiivistelmä katsauksen etusivulta:
Ja lisävinkiksi sisällöstä:• Vuonna 2012 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen poliisitilaston ennakkotietojen
mukaan 110 (–18 %) uhrin kuolemaan johtanutta tahallista
väkivaltarikosta. Rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 2,0.
• Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän (HSJ), johon rikokset kirjataan
vasta esitutkinnan päätyttyä, tämän hetkisen arvion (19.2.2013)
mukaan rikosten lopulliseksi määräksi vuonna 2012 tulee enintään 98
(–13 %). Rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti on 1,8.
• Vuonna 2012 henkirikosten määrä oli alhaisin sitten vuoden 1970.
Vuotuinen henkirikollisuuden taso on ollut vuotta 2012 matalampi vain
kuutena vuonna vuoden 1927 jälkeen, jolloin valtakunnallinen rikostilastointi
maassamme aloitettiin.
• Henkirikollisuuden vuotuinen taso oli vakaa 1970-luvun puolivälistä
1990-luvun jälkipuoliskolle (noin 3 rikosta 100 000 asukasta kohti).
Viimesten viidentoistavuoden aikana taso on ollut selvässä laskussa,
joskin vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Lasku on tapahtunut miesten
tekemissä henkirikoksissa.
• Henkirikosten pääosa liittyy keski-ikäisten työelämän ulkopuolella
olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. Vuosina 2003–
2011 69 %:ssa aikuisten välisiä henkirikoksia kaikki osapuolet olivat
rikoshetkellä humalassa, 83 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista
oli humalassa.
• Henkirikoksissa yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies
(47 % uhreista). Seuraavaksi yleisimmät ovat parisuhdekumppanin
surmaama nainen (18 %) ja uhrille ennalta tuntemattoman henkilön
surmaama mies (10 %).
• Vuosina 2003–2011 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 56 % oli
tuomittu tuomoistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta viimeisten
kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 37 % oli ollut aikaisemmin
vankilassa.
• Henkirikollisuuden alueelliset tasoerot ovat huomattavat. Korkeimmat
rikollisuutasot löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnista. Kuluvalla
vuosikymmenellä rikollisuustaso on ollut korkein Lapissa ja alhaisin
läntisellä Uudellamaalla.
• Henkirikollisuuden taso on Suomessa Euroopan unionin kuudenneksi
korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikki Euroopan
maat huomioiden. Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin
keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkealla
rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus
ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden läntisen Euroopan
maiden tilanteesta.
• Henkirikoksista vuosina 2003–2010 epäillyistä 86 % vastaan nostettiin
syyte ja 76 % tuomittiin rangaistukseen. Rangaistukseen tuomituista
93 % sai ehdottoman vankeusrangaistuksen. Katsauskaudella taposta
tuomittujen miesten keskirangaistus oli 9 vuotta 5 kuukautta ja naisten
8 vuotta 8 kuukautta vankeutta.
Antoisia lukuhetkiä!Sisällys
Tiivistelmä 1
1 Henkirikollisuuden
seurantajärjestelmä 2
2 Historiallinen ja alueellinen kehitys 2
3 Rikokset 8
4 Rikososapuolet 16
5 Henkirikosten seuraukset 24
6 Henkirikollisuuden kehityslinjoja
2003–2012 29
Kirjallisuus 30
Liitteet 33