Kannattaisi lukea ja sisäistää ne lainaamansa artikkelit, muutenkin kuin poimia pelkästään "rusinat pullasta"...luzer kirjoitti: Ma Loka 31, 2022 1:20 pm tässä määristä artikkeli, tosin olettaa voi että kyseessä on paska puhe jotta ihmiset ottaisivat kausirokotteensa, voihan tosin kyse olla oikeaa lähellä olevasta arviosta
artikkeli vuodelta 2017- Se on vähintäänkin satoja. Influenssakauden ylikuolleisuuden perusteella määrä voi olla jopa 500-1 000 vuodessa, arvioi Puumalainen.
https://www.ess.fi/teemat/210992
vähän lisää:
eli niinkuin ketjussa on monesti todettu: vittumaisena vuonna kuolee nuhaan enemmänTHL:n arvion mukaan influenssakaudella 2017–2018 influenssan aiheuttama ylikuolleisuus olisi ollut noin 1 000 henkeä. (Ikonen et al. 2018).
https://www.stat.fi/tietotrendit/artikk ... ut-kaiken/
damfinin yritys väheksyä nuha kuolemien määrää johti myös epätieteelliseen ilmaisuun, keskimääräistä arviota ei ilmaista haarukassa
THL:n sivuilta poimittu 20-60 kuollutta on siis tapauksia joissa peruskuolemansyy on ollut influenssa ja se on siis pidemmän ajanjakson keskiarvo, toisin kuin sinun rusinana pullasta poimimasi huippuvuosien lukemat jotka perustuvat ylikuolleisuuteen eivätkä vahvistettuihin tapauksiin.Influenssaan kuolleiden määrä on vaihdellut 2000-luvulla Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan. Vuonna 2000 influenssaan kuoli reilut 150 henkeä, minkä jälkeen kuolleiden määrä väheni. Kuolleita oli vuosittain vain 20–60, jolloin jo pohdittiin, onko influenssa taltutettu (Korpi 2011).
Kuolleiden määrä kääntyi nousuun 2010-luvun puolivälissä (kuvio 1). Vuonna 2018 influenssaan kuoli Suomessa yli 400 henkeä.
Siihen ylikuolleisuuteen sitten taas sisältyvät muutkin kuin pelkästään influenssan aiheuttamiksi vahvistetut kuolemantapaukset...Kuolemansyytilaston lähdeaineistona käytetään kuolintodistuksia. Tilastossa julkaistaan kansainvälisen ohjeen mukaisesti vain yksi kuolemansyy, ns. tilaston peruskuolemansyy. Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeen mukaan influenssa on tilaston peruskuolemansyy, jos lääkäri on merkinnyt influenssan kuolintodistukselle joko peruskuolemansyyksi tai välittömäksi tai välivaiheen kuolemansyyksi.
Influenssa voi olla kuolintodistuksilla myös myötävaikuttavana kuolemansyynä. Viime vuosiin asti influenssa on kuitenkin harvoin mainittu kuolemaan vaikuttavana myötäsyynä. Vuosina 2000-2016 influenssa esiintyi myötävaikuttavana syynä vuosittain vain hieman yli kymmenellä kuolintodistuksella, kun perus-, välivaiheen- tai välittömänä kuolemansyynä se mainittiin keskimäärin lähes 60 todistuksella.
Nuo ovat siis poimintoja siitä itse lainaamastasi artikkelista.Ylikuolleisuusseuranta tapahtuu osana eurooppalaista EuroMoMo-projektiaSiirryt toiseen palveluun.. Arviot ovat kuitenkin suuntaa-antavia, koska ylikuolleisuus voi johtua muistakin tekijöistä kuin influenssasta, esimerkiksi säästä tai muista tartuntataudeista. (Ikonen et al. 2019).
THL:n arvion mukaan influenssakaudella 2017–2018 influenssan aiheuttama ylikuolleisuus olisi ollut noin 1 000 henkeä. (Ikonen et al. 2018).
Mitä tulee siihen ylikuolleisuuteen, niin tällä hetkellä ei ole julkaistu edes 2021 vuoden lukuja suomen osalta, ne julkaistaan tämän vuoden loppupuolella, arviot ylikuolleisuudesta 2020 - 2021 osalta pyörivät jossain 2000 - 4000 välillä, eli saattaapi olla "hieman" enemmän kuin nuo influenssan huippuvuosien ylikuolleisuuslukemat.
