Kalinka Holmes kirjoitti: Ma Tammi 09, 2023 2:17 pmTotta, voi olla näinkin.Skloddi kirjoitti: Ma Tammi 09, 2023 2:10 pm
Jospa nainen ei ehtinyt olla pitkäänkään kauppakeskuksessa ennen tapahtumia ja poliisi on ehtinyt jo katsoa valvontakameratallenteet kauppakeskuksessa olon ajalta?
Se mitä poliisi tarkoittaa tapahtumaketjulla voi tässä tapauksessa olla vaikka 20...30 minuuttia. Toki niitä taustoja tuonkin ulkopuolelta tarkasteltanee.Mikä on teko? Entä rikosoikeudenkäynnin kohde?
Kuten alussa totesin, arkikielen ja oikeudellisen kielen välillä on tärkeitä eroja. Tahallisuuskäsitteen lisäksi myös se, mitä tarkoitetaan ”teolla”, saattaa poiketa näiden välillä.
Arkikielessä ymmärrämme usein teoksi koko sen tapahtumaketjun, josta poliisi tai tiedotusvälineet ovat asian tiimoilta kertoneet. Oikeudenkäynnissä ei tyypillisesti kuitenkaan käsitellä, arvioida, moitita tai ratkaista kaikkea asiaan liittyvää ja todellisuudessa tapahtunutta seikkaa tai jokaista yksityiskohtaa. Oikeudessa teolla tarkoitetaan tavallisesti vain sellaista tapahtumakokonaisuuden osaa, joka syyttäjän mukaan muodostaa rikoksen ja jonka perusteella vaaditaan tekijälle rangaistusta.
Rikosoikeudenkäynnissä asiat käsitellään vain siinä laajuudessa kuin se on syyttäjän esittämän syytteen kannalta tarpeen ja vain sen aineiston perusteella, joka oikeudelle esitetään. Oikeudenkäynti ei siis yleensä käsitä läheskään kaikkea sitä, mitä poliisitutkinnassa on selvitelty, vaan oikeuden arvioitavaksi tuotu asia on vahvasti suppiloitunut syyttäjän syyteharkinnan ja syytteen perusteella ja täsmentyy siitä entisestään puolustuksen kannanottojen ja vastaväitteiden perusteella. Oikeudellisena tekona käsitelläänkin tyypillisesti vain hetki, tapahtuma tai tilanne, jolloin väkivaltaa tapahtuu.
Yleensä sillä, mitä ennen ja jälkeen teon tapahtuu tai miten tekijä tekoonsa suhtautuu, ei ole merkitystä arvioitaessa onko teko eli itse tekeminen muodostanut rikoksen.
Rikosoikeudesta puhuttaessa on lisäksi syytä muistaa, että moitearvostelu kohdistuu juuri tekoihin ja tekemisestä ilmenevään tekijän syyllisyyteen. Tuomioita ei siis jaella tekijän henkilön luonteen, hänen epätäydellisyyksiensä, ajatustensa, mieltymystensä, taustansa, olosuhteidensa tai ominaisuuksiensa perusteella. Teon taikka tekijöiden moraalinen arvottaminen ei kuulu tuomioistuimille.
Tuomioistuimen tehtävänä on siis arvioida osoittaako oikeudenkäynnissä esitetty näyttö vastaajan tekemisistä sen, että vastaaja on syyllistynyt lain mukaan rangaistavaan tekoon, josta syyttäjä on hänelle nimenomaisesti vaatinut rangaistusta. Tahallisten rikosten osalta tekijän tahallisuuden tulee kattaa kaikki teon ja sen mahdollisen seurauksen elementit. Syylliseksi toteaminen edellyttää aina, ettei syytteessä kuvatun, joko tahallisen tai tuottamuksellisen teon tekemisestä jää järkevää epäilyä.
Käräjillä tapahtuma lyhenee entisestään, kuolleeksi toteamisesta maahan kaatoon.