Yritin jo aiemmin tuoda esille, että ehkä Vicin päätös olla menemättä koskaan enään naimisiin, johtui tuosta uumoilemastani 'elatussopimuksesta', joka raukeaisi uuden avioliiton myötä.
Vici saattoi olla myös pettynyt vanhan liiton päättyessä eroon ja päättänyt, ettei avioidu enää ikinä.
Siihen, että oli jo ollut lopettamassa suhdetta aiemmin, saattoi olla syynä Tikkasen käytöksen 'omalaatuisiset' piirteet. Jokin syy siihen kuitenkin on ollut. Ehkä Vici oli kuullut Tikkasen puhuvan rumasti lastensa äidistä, ehkä Tikkanen oli käyttäytynyt omistushaluisesti. What ever, jättänyt wc-pöntön kannen auki.
Nuo yllä olevat asiat ajoittuvat ajalle ennen kosintaa helmikuussa 2021. He olivat tuolloin tunteneet noin vuoden.
*****
Keväällä tapahtui Tikkasen mukaan jotain ''ikävää, mikä ei tuntunut Tikkasesta hyvätä''.
Se kohta, josta tuo pettäminen on vedetty esiin. Jokainen siitä nyt tulkitkoo mistä on kyse.
Laitan myös ruotsin kielisen tekstin perään, niin ei jää mitään epäselvää.
Tuo minkä te käännätte pettämiseksi on raa-alla minun muuntelemattomalla googlekäännöksellä suomeksi näin.
Kyseisen tapauksen osalta 'se nimeämätön asiantuntija' on todennut, että parisuhteissa, joissa esiintyy vakavaa mustasukkaisuutta, kumppanien välillä voi olla erityistä läheisyyttä. Esitutkintamateriaalissa on tekijöitä, jotka viittaavat tällaiseen osapuolten väliseen läheisyyteen. Suhteessa, joka johtaa vakavaan mustasukkaisuuteen, tilanne voi aluksi tuntua mielenkiintoiselta ja salaperäiseltä. Silloin jommastakummasta kumppanista voi alkaa tuntua, ettei hän voi täyttää toisen odotuksia.
Tästä kertovat epäillyn juoruilut, joissa hän tuntee itsensä riittämättömäksi pirteään, sosiaaliseen ja energiseen vaimoonsa. Se, että vaimo sitten sai tietää, että hänellä oli ******, on ilmeisesti koettu erityisen loukkaavana ja nöyryyttävänä.
Esitutkintamateriaalin perusteella epäillyllä näyttää olleen pitkäaikaisia itsetuntoongelmia. 'Se nimeämätön asiantuntija' toimitetun materiaalin mukaan epäilty näyttää kuitenkin kunnioittaneen ja ihailevan vaimoaan, mikä ei viittaa harhaan tai epärealistiseen mustasukkaisuuteen.
Edelleen näyttää selvältä, että epäilty on kärsinyt siitä, että vaimolla oli ************.
Epäillyllä on ollut pitkäaikaisia mielialan vaihteluita, huonoa oloa ja itsetuntoongelmia, jotka epäilty itse liittää masennukseen, tarkkaavaisuushäiriöihin ja jopa autistisiin häiriöihin. Nämä tekijät yhdessä pahuuden, epäoikeudenmukaisuuden ja katkeruuden tunteen kanssa voivat muodostaa motiivin vuorovaikutukselle, joka olisi voinut kärjistyä yhteentörmäykseksi. Siten hypoteesi, jonka mukaan mustasukkaisuutta esiintyi, saa enemmän tukea kuin se, ettei sitä tapahtunut.
Beträffande det ifråga varande fallet, har NIMI konstaterat att i relationer där allvarlig svartsjuka förekommer, kan finnas en upplevelse av en speciell närhet mellan partnerna. I förundersökningsmaterialet finns faktorer som tyder på dylik upplevd närhet mellan parterna. I relationer som leder till svår svartsjuka kan situationen till en början verka intressant och mystisk. Sedan kan det för endera partnern börja kännas som att denne inte kan uppfylla den andras förväntningar.
På detta tyder den misstänktes grubblerier, där han känner sig otillräcklig i jämförelse med sin livsglada, sociala och energiska hustru. Det att hos hustrun sedan framkommer att hon haft *** ***, har uppenbarligen upplevts som speciellt sårande och förnedrande.
Den misstänkteverkar på basen av förundersökningsmaterialet ha haft långvariga problem med sin självkänsla. Den misstänkte verkar dock enligt det material som tillställts NIMI ha känt aktning och beundran för sin hustru, vilket inte tyder på en vanföreställande eller verklighetsfrämmande svartsjuka.
Det förefaller ändå klart, att den misstänkte har lidit av att hustrun har haft *** *** *** .
Den misstän kte har haft långvariga humörsvängningar, känt sig dålig och haft problem med självkänslan, vilka den misstänkte själv förknippat med depression, uppmärksamhetsstörningar och till och med autistiska störningar. Dessa faktorer tillsammans med en känsla av dålighet, orättvisa och bitterhet kunde utgöra ett motiv för en växelverkan som kunde ha eskalerat till en sammandrabbning . Således får hypotesen om att svartsjuka förekommit merastöd än att sådan inte funnits.
