Kas, kuin tilauksesta sunnuntai-Hesarissa on juttu aiheesta, alleviivasin tärkeimmät:
Jarmo Huhtanen, Helsingin Sanomat
Kouluampujien tunnistamista varten on jo valmiita työkaluja, mutta niitä ei käytetä Suomessa jostakin syystä.
Helsingissä vierailleet eurooppalaiset väkivaltatutkijat katsovat, että mahdolliset koulusurmaajat voi suurella varmuudella löytää jo etukäteen.
"On uskomatonta, miten kaikki surmaajat toimivat samalla tavalla. Se johtuu matkimisesta: he viittaavat toisiinsa, joten heidän täytyy toimia niin", sanoo psykologian tohtori Jens Hoffmann. Hänen mukaansa tekojen riski voidaankin arvioida tarkasti. "Se on kuin säätä ennustaisi."
Hoffmann kuuluu eurooppalaiseen uhka-arvioinnin ammattilaisten yhdistyksen hallitukseen (Association of European Threat Assessment Professionals, Aetap), jonka jäseniä kokoontui Helsinkiin sattumalta samalla viikolla, kun Kauhajoen surmatyöt tehtiin.
Hoffmann on tutkinut erityisesti kouluampumisia. Hänen mukaansa ampujat voidaan löytää, koska lähes kaikki matkivat aiempia verilöylyjä. "Jos yhdessä maassa tapahtuu kouluampuminen, on suuri riski että samassa maassa tapahtuu niitä lisää."
Hoffmann sanoo, että surmia voitaisiin ehkäistä perustamalla kouluihin toimintaryhmiä, jotka seuraisivat oppilaissa näkyviä tunnettuja vaaran merkkejä. Ryhmät olisivat myös yhteydessä sosiaaliviranomaisiin ja poliisiin.
Hoffmannin mukaan tiukka asevalvontakaan tuskin poistaisi koulusurmia, vaikka se vähentäisikin uhrien määrää. Saksassa on tapauksia, joissa nuoret ovat käyttäneet veitsiä ja muita kuin tuliaseita.
Aerap:n hallituksen jäsen, turvallisuuskouluttaja Totti Karpela harmittelee, että uhka-analyysin käsite on Suomessa niin tuntematon. Hänen mukaansa maailmalta saisi valmiita ja toimivia työkaluja uhkien tunnistamiseen.
"On olemassa useita kaupallisia joko tietokonepohjaisia tai rasti ruutuun -järjestelmiä."
Karpelan mukaan Jokelan ja Kauhajoen tapausten jälkeen olisi syytä miettiä tarkkaan, pitäisikö analyysivälineitä ottaa käyttöön, ja vaatisiko se lakien muuttamista.
Karpela pitää ongelmana, ettei uhka-analyysillä ole Suomessa virallista asemaa. Hän pelkääkin, että kynnys uhka-arvioinnin käyttöönottoon voi osoittautua liian suureksi.
"Se vaatii hirvittävän suuren muutoksen. Se vaatii eri organisaatioiden peruskoulutuksessa muutoksia ja paljon enemmän yhteistyötä kuin suurin osa nykyisistä organisaatioista tekee."
Koulusurmia on tehty yli sadassa koulussa ympäri maailmaa. Kolmasosassa tapauksista surmaajalla on ollut mielenterveysongelmia. Lopuissa on kyse erilaisista äärimmäisistä vihan ja koston tunteista.
Aetap:n puheenjohtajan tohtori Werner Tschanin mukaan kouluampujilla on selviä tunnusmerkkejä. Tällaisia ovat aiempi väkivaltainen käytös, mielenterveysongelmat, huumaavien aineiden käyttö ja mahdollisuus saada aseita.
"Olemme huomanneet, että usein niin sanotut dramaattiset hetket purskahtavat väkivallaksi", Tschan selittää.
Hän ottaa esimerkiksi Kauhajoen:
"Ehkä ampujaa rohkaisi se, että poliisi kuulusteli häntä. Ehkä hän tajusi, että häntä tutkitaan, eikä nähnyt pakotietä."
Ampujille on tyypilistä se, että he ovat koulukiusattuja ja viettävät erittäin paljon aikaa väkivaltaa tihkuvien medioiden parissa.
Tschan korostaakin, että vanhempien pitäisi ottaa selvää, mitä nuoret internetissä tekevät, ja asettaa sille selvät rajat.
Minä en kyllä pidä mitenkään kummallisena sitä, että näitä "uhka-analyysin" välineitä ei ole ollut Suomessa käytössä - tuskin kovin monessa muussakaan maassa kouluampujia on alettu seulomaan valtaväestöstä
ennen maan ensimmäistä koulusurmaa.