Surmavälineet: veitsi ja astalo

[erämaaetsivä]

Noo, Jukkahan kävi Turuus hammaslääkärillä, niin voi olla väliaikainen muovi pinnoitteinen, tai sitten kultaa keraamisella kuorrutuksella ; )

Eli onko siinä hammassilta-kuvassa tullut hampaiden väliin osuneen iskun voimasta näkyviin edestä katsottuna vasemman puolen etuhampaan taustassa kiinni ollut materiaali, joka on ollut ja on edelleen kytköksissä oikean puolen etuhampaaseen? Tuliko sanottua liian sekavasti? Minusta vaikuttaa 12-22 hammassillalta.

Luulin sinun kysyvän materiaalia, joo. Miss taitaa nyt kerrankin puhua asiaa, tuossa välissä ollut kulmahammas, kuten alunperin epäilin, että Jukan oma hammas. Oikea etuhammas kiinnikkeineen, tai oma hammas juurineen. Nuista numeroista ymmärrä kyllä mitään, mutta ehkä näin.

[Miss Holmes #1]

Juurikin näin.
Tosin kovin pieni ’astalo’ saisi olla, jos vain kulmahampaaseen olisi osunut.

******

Jos isku olisi tullut pesuhuoneen oven välistä, se ei olisi voinut osua muualle kuin pään vasemmalle puolelle.

Toki päällä seissyt oikeakätinen olisi saanut aikaan iskut samalta puolelta.
Sitä en kiellä

Jos Jukan vammat on taltioitu tarkasti, suunta -> pään edestä vai takaa, on todennettavissa. Uskoisin.

[Pieni liekki]

Noo, Jukkahan kävi Turuus hammaslääkärillä, niin voi olla väliaikainen muovi pinnoitteinen, tai sitten kultaa keraamisella kuorrutuksella ; )

Eli onko siinä hammassilta-kuvassa tullut hampaiden väliin osuneen iskun voimasta näkyviin edestä katsottuna vasemman puolen etuhampaan taustassa kiinni ollut materiaali, joka on ollut ja on edelleen kytköksissä oikean puolen etuhampaaseen? Tuliko sanottua liian sekavasti? Minusta vaikuttaa 12-22 hammassillalta.

Luulin sinun kysyvän materiaalia, joo. Miss taitaa nyt kerrankin puhua asiaa, tuossa välissä ollut kulmahammas, kuten alunperin epäilin, että Jukan oma hammas. Oikea etuhammas kiinnikkeineen, tai oma hammas juurineen. Nuista numeroista ymmärrä kyllä mitään, mutta ehkä näin.

Mä googletin sanoilla "hampaiden numerointi"

[Helheim]

Jos veitsi tarttui mukaan vaan, kun se sattui olemaan lähistöllä, niin voisiko astalon laita olla sama asia? Täällä on mietitty ties mitä erikoisvasaroita ja -kirveitä, mutta mun mielestä ne ei sovi tähän hetken mielijohteesta tehtyyn surmaan. Jos astaloksi valittiin jokin harvinainen erikoistyökalu, niin miksi murhaamisen valittiin siihen huonosti soveltuva veitsi?

Ikkunan rikkominen kesti suhteellisen kauan, mikä voisi viitata siihen, että tämä astalo ei ollut paras valinta tehtävään. Voi toki olla, että oven avausmekanismi pitkitti tätä prosessia, eikä työkalun käytännöllisyys. Mutta... jos ensiajatuksena oli rikkoa ikkunaan vain pieni reikä, niin sitä suuremmalla syyllä astalon valinta olisi voinut noudattaa samaa kaavaa kuin veitsen.

[Human interest]

Mielenkiintoista pohdintaa Murrelta ed sivulla (ja hyvä kuva hammassillasta). Leukaluuhun tapilla/ruuvilla kiinnitetty reunimmainen hammas on varmaan tosiaan irronnut viimeiseksi, ja pitänyt viereisenkin ("oudonmuot." hammas) paikoillaan, ja silta iskun voimasta taipunut heikoimmasta kohdastaan eli keskeltä.

Jos silta olisi ollut jumittunut lyöntivälineeseen, onko tekijä joutunut käyttämään voimaa saadakseen koko helahoidon irti suusta? Tappihammas irronnut vasta ulos kiskaisun seurauksena? Riuhtaistaessa siis mukana tullut koko silta.

Olisiko hammassilta voinut olla kiinnittynyt lyöntivälineeseen niin tiukkaan, että tekijä olisi joutunut käyttämään käsivoimaa saadakseen sillan irti siitä?
Jos siltaan on ollut pakko tarttua kunnon otteella ja umpiverisellä hanskalla, on silta ehkä senkin seurauksena noin läpeensä vereentynyt kuin miltä se lattialla näyttää.

Näyttää lisäksi siltä, ettei veri ole hampaiden pinnalla tasaisesti, paikoitellen sitä on ehkä ohuemmin? Näppylähanskaisten sormien otteesta jäänyt jälkiä hampaiden pinnalla? On tietty varrmaan muitakin selityksiä ilmiölle.

Olisi tosiaan hyvä jos minfoon sattuisi joku (vanhemman polven?) hammasteknikko, joka on tehnyt siltoja jo 90-luvulla tai 2000-luvun alussa. Voisi ehkä valaista asiaa. Nuo ovat varmaan aika erilaisia nykytekniikalla tehtynä...

Ja vielä siitä, mitkä hampaat ovat kyseessä: joku murhatutkinnassa on aikoinaan siis kuitenkin ollut sitä mieltä, että kyseessä olisivat nimenomaan "etuhampaat", koska siltaa kuvataan näyteluettelossa (Naakan kirjan lopussa näyte nro 13) tällä määreellä. Ja etuhampaitahan on nimenomaan 4 kappaletta.

Olisiko ollut oikeuslääkäri Laaksosen arvio/tieto, että ovat etuhampaat?

[erämaaetsivä]

Petu:

Roiskeiden suuntaan ja kuvioon vaikuttaa tietysti lyöntisuunta, onko se suoraan ylhäältä alas vai onko sivuttaisliikettä ja käytetty astalo.

Siinä on myös mahdollista ottaa oikealla kädellä tukea pesuhuoneen sisäpuolisesta kahvasta, jolloin kurkottaminen takkahuoneen puolelle helpottuu.

Kiirehän tuossa toki tulisi, se on selvä. Mutta onko teoria täysin mahdoton, en tiedä. Verijäljet kyllä kertovat mitä siellä on tapahtunut, jos niitä osaa oikein tulkita.

Totta tuo verijäljet kyllä kertovat, mutta verettömät alueet samoin kertovat. Tässä pesuhuoneen sisäpuolen kahvassa roikkuminen oikealla kädellä ja iskut vasemmalla-teoriassa on kyllä heikkoutena muutakin kuin aika, liekö mahdollista saada kaksi vierekkäista iskua, osumatta ovella uhrin päähän ja jäljet jää siitäkin. Suuriin heikkous on niiden roiskeiden puuttuminen vaatekaapin kulmasta ja siitä sängylle päin lattialta.

Kyllä kaikki verijäljet yhdessä viittaa vahvasti nuo pääiskut annettu samana sarjana, rinnan päällä polviasennossa kaappiin nojaten. Tekijän kuvan voi melkeen hahmottaa kaapin kulmalle vaatteiden jättämistä tuhruista. Tekijän varjon voi nähdä verettömästä alueesta vaatekaapin ja sängyn välistä, jos niitä osaa ja haluaa oikein tulkita.

[Miss Holmes #1]

Jos luit viestejä edeltä, sait jo vastauksen.

Silta on erittäin todennäköisesti kuten edellä kerroin ja sen irtoamiseen riittää yksi sopivasti osuva isku.

Ihmisen reaktio, jopa puolitajuissaan, on ottaa ylimääräinen esine pois suustaan. Sylkeä, repiä, heittää.

Kaikki, joka estää nielemisen, hengittämisen, pitää saada ulos suusta.
Täysin refleksin omaista toimintaa.

******
En itse muista tarkkaan kuinka kaukaa silta Jukasta löytyi. Ja mistä kohdasta huonetta tarkalleen?

Sekin voi kertoa paljon.
Onko sillan irrottanut isku tullut missä kohdassa huonetta?

Sen on voinut ’lennättää’ ulos suusta myös luonnollinen kyökkäys-reaktio, jos suu on täynnä verta, siltaa ja hampaan palasia.

[Miss Holmes #1]

Olisiko ollut oikeuslääkäri Laaksosen arvio/tieto, että ovat etuhampaat?

Ei tuollaisesta ole arvioita.
Jokaisen suomalaisen hammastiedot on tallennettuna, eikä sitä tarvitse ”arvioida”.

Ja jokainen asiaa yhtään ymmärtävä näkee, ettei kyse ole ”etuhampaista”.

Metallia keskellä siltaa on liikaa, vaikka siihen olisi osunut puukkosaha metalliterällä.

Kyseessä on viiden hampaan ylittävä silta. Keskellä oma hammas. Tod näk kulmahammas.

Jos tuohon olisi osunut kirves, tuon sillan yksikön 2 ja 3 pintamateriaali ei olisi noin ehjää. Totuus.

[mikkihirmu]

ulkosuomalainen
Michael Knight
Viestit: 4021
Liittynyt: Su Huhti 25, 2010 3:08 pm
Viesti: Viesti ulkosuomalainen

Re: Surmavälineet: veitsi ja astalo

Viesti Kirjoittaja ulkosuomalainen » Ti Loka 04, 2011 12:15 am
Mun taytyy nyt heti korjata itseani kun sain lyhentamattoman karajaoikeuden paatoksen (valitettavasti ilman liitteita) kasiini: veitsi EI ole ollut ammattikaytossa karajaoikeuden tiedon mukaan -- tera olisi kuulemma ollut kuluneempi. Sen sijaan on ollut ehka satunnaisessa ammattikaytossa/kovassa harrastelijakaytossa. Teroitettu puikolla. Edelleenkaan ei kerrota missa terassa oli surmatyon tapahtuessa. Auerin taloudesta ei loytynyt puikkoa.

Sattuneesta syystä jo v.-11 on tehty sama havainto ,mistä nyt aivan lähiaikoina olen kertonut ,eli tuo veitsi ei ole siinä tarkoituksessa
ehkä ikinä ollutkaan ,mihin se on tarkoitettu. Tuo väittämä ,että teroitettu puikolla ,ei taida pitää paikkaansa ,sillä mikäli sitä olisi teroitettu puikolla siitä olisi vain poistettu ns. kierre,mikä helposti tulee kun terän suu osuu johonkin kovaan ,esim luuhun. Teroittaminen sensijaan tarkoittaa sitä ,että veitsessä oleva terän suuta kohden suippeneva lape teroitetaan ,jolloin terän koko leveys vähenee,eli puhutaan joko tahkoamisesta tai kovasimen karkeammalla osalla teroittamisesta . Kovasimessa on yleensä kaksi erilaista karkeutta ,jossa hienommalla karkeudella päästään lähelle samaa kuin teroituspuikolla. Myös kovaan muoviseen suorakaiteen muotoiseen timanttijaauheella kyllästetty
teroitusväline on nyykyään syrjäyttämässä kovasimen . Niitäkin löytyy usempia karkeuksia.

[perusasiamies]

Juurikin näin.
Tosin kovin pieni ’astalo’ saisi olla, jos vain kulmahampaaseen olisi osunut.

Minusta noi turumurren piirrokset täsmäisivät hyvin myös siihen, että suuisku olisi osunut oikeaan yläkulmahampaaseen. Lisäksi Naakka voi kommentoida itse, mutta mielestäni hänen kirjassaan oli maininta, että suuisku oli irrottanut myös yhden uhrin alahampaan. Onko tietoa tarkemmin, että minkä hampaan? Tällöin sopisi hyvin, että isku olisi irrottanut tai murskannut hampaan myös ylhäältä.

Ei tuollaisesta ole arvioita.
Jokaisen suomalaisen hammastiedot on tallennettuna, eikä sitä tarvitse ”arvioida”.

Ja jokainen asiaa yhtään ymmärtävä näkee, ettei kyse ole ”etuhampaista”.

Metallia keskellä siltaa on liikaa, vaikka siihen olisi osunut puukkosaha metalliterällä.

Kyseessä on viiden hampaan ylittävä silta. Keskellä oma hammas. Tod näk kulmahammas.

Jos tuohon olisi osunut kirves, tuon sillan yksikön 2 ja 3 pintamateriaali ei olisi noin ehjää. Totuus.

Minusta Miss Holmes on tässä hyvin vakuuttava. Omasta mielestä tässä voisi puhua pienestä läpimurrosta, mutta katsotaan saako tämä Holmesin teoria vielä yleisempää kannatusta.

Tosiaan. Noihin sillan näkyviin neljään hampaaseen astalon terä tuskin on osunut. Tuohon koloon se on voinut osua. Ja silloin kolossa olisi täytynyt olla olla uhrin oma hammas, joka olisi murskaantunut iskussa.

Onko tuossa kolossa oleva materaalia siis sinusta metallia? (Sehän on voinut iskun iskun seurauksena taipua ja tämän takia takertuminen astalon terään olisi voinut tapahtua.)

[Pieni liekki]

Luotan Naakan esitutkintamateriaalista tekemiin näyteluettelokirjauksiin, koska olen ne pystynyt tarkistamaan samoista lähteistä:

13. hammassilta (yläleuan etuhampaat) takkahuoneen lattialta (saapunut 13.12.2006)

Lisäksi hahmotan olemassa olevasta hammassillasta otetusta valokuvasta puheena olevat hampaat etuhampaiksi. Itsellä ei ole merkittävää kokemusta hammassilloista ja en myöskään tiedä, miten ja mistä materiaaleista Jukan hammassilta on aikoinaan toteutettu. Luulisi, että tekninen tutkija on aikoinaan varmistanut ruumiinavauksessa oikeuslääkärin kanssa, mitkä hampaat uhrilla ovat ottaneet osumaa ja mistä kohtaa hammassilta on uhrin suusta irronnut.

Kunnes toisin todistetaan, pitäydyn siis siinä uskomuksessa, että hammassillassa on kyse yläleuan hampaista 12, 11, 21 ja 22. Minusta ne näyttävät näiltä hampailta ja etuhampaiden välinen materiaali näyttäisi joltain, mikä on irronnut hampaan 11 taustapuolelta ja mikä on kuulunut hammassillan rakenteeseen.

Jos olisin Hejacin jemma, niin näkisin, että hampaiden väliin on jäänyt vääntyneen fileerausveitsen metallinen kärkiosa. Onneksi minua ei kuitenkaan ole varustettu hammassillan suhteen yhtä hyvällä mielikuvituksella kuin jemmaa.

Luulen, että voisin ostaa turumurren teorian siitä, että hammassilta oli takertunut siihen tekovälineeseen, jolla Jukkaa oli murjottu. Tekijä olisi siis joutunut irrottamaan verisellä hanskakädellään hammassillan tekovälineestä ja sitten hän olisi viskannut sen häiritsemästä tappo-operaatiotaan sivuun. Olisihan se ollut aika hassua, jos hammassilta olisi vaikka kimmonnut mäiskimisen aikana tekovälineestä suoraan tekijän silmään aiheuttaen silmävamman, jota olisi pitänyt hoidattaa lääkärissä. Kenties tekijä nuoli ne kamppailusta Jukan kanssa saamansa mahdolliset vammat ihan omassa hiljaisuudessa. Jos hän oli työtön, niin kukaan ei tainnut häntä vähään aikaan kaipailla töihinkään.

[erämaaetsivä]

Juurikin näin.
Tosin kovin pieni ’astalo’ saisi olla, jos vain kulmahampaaseen olisi osunut.

Minusta noi turumurren piirrokset täsmäisivät hyvin myös siihen, että suuisku olisi osunut oikeaan yläkulmahampaaseen. Lisäksi Naakka voi kommentoida itse, mutta mielestäni hänen kirjassaan oli maininta, että suuisku oli irrottanut myös yhden uhrin alahampaan. Onko tietoa tarkemmin, että minkä hampaan? Tällöin sopisi hyvin, että isku olisi irrottanut tai murskannut hampaan myös ylhäältä.

Ei tuollaisesta ole arvioita.
Jokaisen suomalaisen hammastiedot on tallennettuna, eikä sitä tarvitse ”arvioida”.

Ja jokainen asiaa yhtään ymmärtävä näkee, ettei kyse ole ”etuhampaista”.

Metallia keskellä siltaa on liikaa, vaikka siihen olisi osunut puukkosaha metalliterällä.

Kyseessä on viiden hampaan ylittävä silta. Keskellä oma hammas. Tod näk kulmahammas.

Jos tuohon olisi osunut kirves, tuon sillan yksikön 2 ja 3 pintamateriaali ei olisi noin ehjää. Totuus.

Minusta Miss Holmes on tässä hyvin vakuuttava. Omasta mielestä tässä voisi puhua pienestä läpimurrosta, mutta katsotaan saako tämä Holmesin teoria vielä yleisempää kannatusta.

Tosiaan. Noihin sillan näkyviin neljään hampaaseen astalon terä tuskin on osunut. Tuohon koloon se on voinut osua. Ja silloin kolossa olisi täytynyt olla olla uhrin oma hammas, joka olisi murskaantunut iskussa.

Onko tuossa kolossa oleva materaalia siis sinusta metallia? (Sehän on voinut iskun iskun seurauksena taipua ja tämän takia takertuminen astalon terään olisi voinut tapahtua.)

Alkujaan katsoin kolon oman hampaan paikaksi, sitten aloin laskeskella etuhampaiden määrää, koska hampaat näyttää etuhampailta. Ajattelin ettei niitä voi olla viittä kappaletta. yleensä jos oma hammas tuossa niin sitä käytetään sillan ankkurointiin ja tuossa kolon kohdalla ei näy mitään riekaleita kiinnitysjäänteitä. Tosin silta oli ankkuri-ruuvilla yläleukaan kiinnitetty ainakin toisesta päästään. Nyt en kyllä osaa sanoa mitään varmaa, tuo hässäkkä pitäs päästä näkemään, tai nähdä ammattilaisen lausunto.
Parhaan viitteen irtoamis ajankohdasta sais varmaan puuttuvan alahampaan sijainnila.

Olennaisinta on kuitenkin lyntien selvä sarjamaisuus ja pystytty paikantamaan tekijän sijainti ja lyönnin suunta.

[Miss Holmes #1]

Tuo sillan runko on 100% varmuudella metallia. Hampaat joko posliinia tai akryylia. Tuosta epäselvästä suttuisesta kuvasta ei pintamateriaalia pysty erottamaan, mutta nuo ovat vaihtoehdot.

Koska pintamateriaali ei kuitenkaan näytä mistään kohdin rikkoutuneen, ei isku todennäköisesti ole osunut suoraan hampaisiin. Raju lyönti metallisella astalolla suoraan sillan hampaisiin, olisi rikkonut myös tuon pinnan.

Jos tuo on kuten uumoilen 21-25 silta, on isku kohdistunut todennäköisesti Jukan vasempaan poskeen, lähemmäksi poskipäätä, kuin alaleukaluuta.

Tähän sopisi lyönti takkahuoneen ja pesuhuoneen välisestä ovesta esim sillä vasaralla heilauttaen lyöjästä katsoen vasemmalta oikealle, jolloin astalo olisi kumahtanut Jukan pään vasemmalle puolelle.

[erämaaetsivä]

ulkosuomalainen
Michael Knight
Viestit: 4021
Liittynyt: Su Huhti 25, 2010 3:08 pm
Viesti: Viesti ulkosuomalainen

Re: Surmavälineet: veitsi ja astalo

Viesti Kirjoittaja ulkosuomalainen » Ti Loka 04, 2011 12:15 am
Mun taytyy nyt heti korjata itseani kun sain lyhentamattoman karajaoikeuden paatoksen (valitettavasti ilman liitteita) kasiini: veitsi EI ole ollut ammattikaytossa karajaoikeuden tiedon mukaan -- tera olisi kuulemma ollut kuluneempi. Sen sijaan on ollut ehka satunnaisessa ammattikaytossa/kovassa harrastelijakaytossa. Teroitettu puikolla. Edelleenkaan ei kerrota missa terassa oli surmatyon tapahtuessa. Auerin taloudesta ei loytynyt puikkoa.

Sattuneesta syystä jo v.-11 on tehty sama havainto ,mistä nyt aivan lähiaikoina olen kertonut ,eli tuo veitsi ei ole siinä tarkoituksessa
ehkä ikinä ollutkaan ,mihin se on tarkoitettu. Tuo väittämä ,että teroitettu puikolla ,ei taida pitää paikkaansa ,sillä mikäli sitä olisi teroitettu puikolla siitä olisi vain poistettu ns. kierre,mikä helposti tulee kun terän suu osuu johonkin kovaan ,esim luuhun. Teroittaminen sensijaan tarkoittaa sitä ,että veitsessä oleva terän suuta kohden suippeneva lape teroitetaan ,jolloin terän koko leveys vähenee,eli puhutaan joko tahkoamisesta tai kovasimen karkeammalla osalla teroittamisesta . Kovasimessa on yleensä kaksi erilaista karkeutta ,jossa hienommalla karkeudella päästään lähelle samaa kuin teroituspuikolla. Myös kovaan muoviseen suorakaiteen muotoiseen timanttijaauheella kyllästetty
teroitusväline on nyykyään syrjäyttämässä kovasimen . Niitäkin löytyy usempia karkeuksia.

Olen joskus kommentoinut Fiskarssin lausuntoa ja tuominnut sen. Tuo terä ei ole nähnytkään teroituspuikkoa, tai no ovat voineet joskus tavata, mutta jäljet (naarmut) veitsessä koko lappeen alueella näyttävät jollain karkealla aiheutetun, ehkäpä muutaman kerran rälläkällä pyyhkästy. Teroituskertoja vähän ei ole kulunut ohueksi.
Siis ei ole käyteety pääasiallisesti kalan fileointiin on tehty jotain karkempaa työtä,

[mikkihirmu]

ulkosuomalainen
Michael Knight
Viestit: 4021
Liittynyt: Su Huhti 25, 2010 3:08 pm
Viesti: Viesti ulkosuomalainen

Re: Surmavälineet: veitsi ja astalo

Viesti Kirjoittaja ulkosuomalainen » Ti Loka 04, 2011 12:15 am
Mun taytyy nyt heti korjata itseani kun sain lyhentamattoman karajaoikeuden paatoksen (valitettavasti ilman liitteita) kasiini: veitsi EI ole ollut ammattikaytossa karajaoikeuden tiedon mukaan -- tera olisi kuulemma ollut kuluneempi. Sen sijaan on ollut ehka satunnaisessa ammattikaytossa/kovassa harrastelijakaytossa. Teroitettu puikolla. Edelleenkaan ei kerrota missa terassa oli surmatyon tapahtuessa. Auerin taloudesta ei loytynyt puikkoa.

Sattuneesta syystä jo v.-11 on tehty sama havainto ,mistä nyt aivan lähiaikoina olen kertonut ,eli tuo veitsi ei ole siinä tarkoituksessa
ehkä ikinä ollutkaan ,mihin se on tarkoitettu. Tuo väittämä ,että teroitettu puikolla ,ei taida pitää paikkaansa ,sillä mikäli sitä olisi teroitettu puikolla siitä olisi vain poistettu ns. kierre,mikä helposti tulee kun terän suu osuu johonkin kovaan ,esim luuhun. Teroittaminen sensijaan tarkoittaa sitä ,että veitsessä oleva terän suuta kohden suippeneva lape teroitetaan ,jolloin terän koko leveys vähenee,eli puhutaan joko tahkoamisesta tai kovasimen karkeammalla osalla teroittamisesta . Kovasimessa on yleensä kaksi erilaista karkeutta ,jossa hienommalla karkeudella päästään lähelle samaa kuin teroituspuikolla. Myös kovaan muoviseen suorakaiteen muotoiseen timanttijaauheella kyllästetty
teroitusväline on nyykyään syrjäyttämässä kovasimen . Niitäkin löytyy usempia karkeuksia.

Olen joskus kommentoinut Fiskarssin lausuntoa ja tuominnut sen. Tuo terä ei ole nähnytkään teroituspuikkoa, tai no ovat voineet joskus tavata, mutta jäljet (naarmut) veitsessä koko lappeen alueella näyttävät jollain karkealla aiheutetun, ehkäpä muutaman kerran rälläkällä pyyhkästy. Teroituskertoja vähän ei ole kulunut ohueksi.
Siis ei ole käyteety pääasiallisesti kalan fileointiin on tehty jotain karkempaa työtä,

En nyt väitä ,että tämä olisi varma tieto, mutta jotenkin selkäytimestä saan tuntuman , että olisin joutunut sitä terää hiukan rälläkällä
teroittamaan, koska se oli ilmeisesti niin tylsä ,että oli vaikeuksia saada terää ujutettua tiukkaan liimatun massalätkän ja pohjapellin väliin.
Joskus aiemmin olen sanonut ,että jos tämä veitsi olisi se jonka oletan olevan ,sen lisäksi vaikka sen tunnistaisin ,niin siitä pitäisi löytyä
mikroskooppisessa tutkimuksessa jäämiä siitä Massa-aineesta ,punaisesta maalista tai ruosteesta. Myös se on mahdollista että minusta
jäänyt hajujälki saattaisi olla koiran tunnistettavissa,ellei veistä ole tosiaan pesty tai desinfioitu jollain liuottimella tai keittäen.
Myös tämän tekijän hajujälki voisi olla mahdollinen ,koska uskon että hän on tuon löytäessään pidellyyt sitä kädessään ilman hansikkaita.
No, eiköhan nuokin asiat selvinne aikanaan.