Peruskoulu ei tosiaan tähän taivu, mutta jaksan ihmetellä sitä epäilyn, kyseenalaistamisen ja negatiivisuuden määrää minkä saa niskaansa, jos haluaa sitten toteuttaa tämän itse.ViidakonCasanova kirjoitti: Su Kesä 08, 2025 9:06 pmTässä on paljon yhtäläisyyksiä montessorikoulun kanssa. Siellä on pienet ryhmäkoot, samassa luokassa voi olla 1, 3 ja 6 luokkalaisia esimerkiksi, jokaiselta luokalta noin 6-8 oppilasta. Jos haluaa, voi esim matematiikan oppimäärän suorittaa 2 ensimmäisessä viikossa lukuvuotta, jonka jälkeen siihen ei tarvitse palata. Tiettyä ainetta käydään läpi tyypillisesti 1 tunti kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa, loput tunneista ovat "vapaita", eli saa tehdä mitä itse haluaa. Tälläisten tuntien aikana, kaikki tekevät itsenäisesti haluamaansa oppiainetta, ja kysyvät opettajalta apua jos tarvitsevat.HilMil kirjoitti: Su Kesä 08, 2025 8:54 pm
Riippuu miten toteuttaa, mutta meillä jäi pois myös aiheesta toiseen hyppiminen, kun opiskellaan luokkiin sitomattomasti.
Käytännössä kuljetan 2-3 ainetta rinnakkain kahden tai kolmen luokan verran, ja kun ne on tehty, siirrytään seuraaviin.
Sen lisäksi tällä taktiikalla voi lyhyellä ikäerolla syntyneitä sisaruksia opettaa "yhtaikaa" samoilla sisällöillä. Jos olis pienempiä lapsia kotikoulussa, itse opettaisin 1-3 luokkalaiset ja 4-6 luokkalaiset "samassa nipussa".
Pidän tätä aivan ylivertaisena oppimismallina varsinkin nopeasti kehittyville lapsille. Se opettaa tutkimaan asioita itsenäisesti ja antaa lapsille vastuuta nuoresta iästä lähtien, kuitenkin tuen ollessa läsnä kun sitä tarvitsee.
Ymmärrän kuitenkin myös miksi tämä ei todennäköisesti onnistuisi suomalaisessa peruskoulussa. Tietyille lapsille kun antaa vapautta, ei oppimisesta tule mitään.
En tiedä saako peruskoulussa kehittyneempi lapsi edes pyytämällä edistyä asioissa omaa tahtia, vai onko kaikkien pakko mennä ryhmän mukana. Tämä on varmasti monelle, varsinkin pojalle suoranaista kärsimystä, sitten ihmetellään miksi poika ei pysy pulpetissaan.
Peruskoulussa on myös todella vaikeaa saada eriyttämistä ylöspäin. Näin rumasti sanoen, helpommin kaikille "palikoille" järjestyy apua, tukea, eriyttämistä ja helpottamista (vaikka sekin saattaa olla taistelun takana.)
Mulla on myös lapsia jotka käyvät tai ovat käyneet ihan normaalisti koulua. Yhdelle englannin opettajalle olen äärimmäisen kiitollinen, että otti lahjakkaasta lapsesta kopin ja vaatimalla vaati rehtorilta, että sille on saatava tasoistaan opuskeltavaa.
Mutta ei todella ole helppoa, että saisi ns. ylöspäin edetä omaa tahtiaan.