Neonataali kirjoitti: To Joulu 11, 2025 10:59 pm
Tiiä sitten kiinnostaako ketään, mutta ajattelin kirjoittaa hiukan lastensuojelutyön arjen näkökulmia aiheeseen
Ensin kuitenkin pieni hypoteettinen mietintä. Kun uhrit löytyi yhdestä ja samasta huoneesta ja se oli äidin makuuhuone, jos huone olisi lukittu sisäpuolelta voisiko se johtaa tässä vaiheessa tutkintanimikkeeseen tappo? Lukittu sisältä, sytytetty ulkoa. Sehän kävisi järkeen, että on tullut illalla sanomista, ja väkivallan uhka on suorastaan fyysisenä leijunut ilmassa. Mitä tekisi väkivaltaisessa suhteessa 5 vuotta marinoitunut nainen, kolmen pienen lapsen äiti? Looginen ratkaisuhan olisi sulkeutua lukkojen taakse ja toivoa että mies nukahtaa ja riita on aamulla unohdettu.
Ok, palataan alustukseen.
1. Annetuilla tiedoilla pidän lähestulkoon varmana, että päihteillä on osuus asiassa. Päideongelma on väkivaltaisessa suhteessa useimmiten väkivallan laukaisija. Isoisä on viettänyt tyttären apuna 3-4 yötä viikossa, mikä voi merkitä kaiken muun ohella sitä, että tytär on kaivannut syystä x, y ja z turvamiestä. Perheellä oli lastensuojelun asiakkuus, ja en usko vaan tiedän, että tuollaisella lapsikombolla on 100% varmasti apua saatavilla kotiin. Lapsiperheiden kotipalvelu + perhetyö esim., helposti saa 4-5 x viikossa apukäsiä paikalle. Tämähän toki ei ole mahdollista, jos ja kun kotona asustaakin juuri se mies, josta on virallisesti erottu ja jonka takia lastensuojelun asiakkuudessa ollaan. Eli, päihdeongelma + väkivaltaongelma + salassa asuttu pariskuntana.
2. Väkivaltaa ja kontrollointia on tod näk ollut arjen tasolla paljon, ja läheiset tuskin valehtelee kun sanoo ettei tienneet asiasta. Mustalaiskulttuurissa kunnioitetaan vanhempia, ja on melko varmaa että tytär on saanut olla kajoamatta ja rauhassa, kun isoisä on ollut paikalla. Lähisuhdeväkivalta on useimmalle ihmiselle äärimmäisen häpeällinen asia, ja sitä pyritään kaikin keinoin peittelemään. Sekä kokija että tekijä. Ulospäin voi näyttää siltä, että asiat on oikein hienosti, ja seinien sisällä olla helvetti irti. Isoisän läsnäolo voi hyvin olla myös hieman vielä lapsellisen nuoren naisen epätoivoinen yritys ”pelastaa perhe” ja pitää puolisoa suht koht selvin päin edes osan viikkoa.
3. Seuraava on lainsäädäntöön liittyvää kompleksisuutta, mikä voi tietyissä tilanteissa olla varsin v-mäistä. Jos ja kun lapsista on ollut laillisesti yhteishuoltajuus, naisella ei ole käytännössä realistista mahdollisuutta kadota lasten kanssa niin, ettei mies saisi tietää osoitetta. Jos onkin muuttanut salassa tuohon taloon, se on ensimmäinen tukitoimipäätös, miehen kelan sivuille kirjautuminen, suomi.fi sivuston tarkastelu jne. joka vuotaa isälle alaikäisten huollettavien osoitteen. Jos ei ole haettu turvakieltoa, tätä ei oikein voi estää.
4. Nainen on voinut pelätä henkensä ja lastensa hengen puolesta, js olla juuri siksi kyvytön tekemään asialle mitään. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen koittanut saada traumatisoituneelle ihmiselle menemään jakeluun, että nyt pitää toimia ja lähteä suhteesta. Pelko voi olla niin valtavaa, että ihminen antaa kerta toisensa jälkeen lapset tapaamisille, vaikka pelkää tuleeko ne hengissä takaisin. Nää on yleensä myös tilanteita kohtaaville työntekijöille suhteellisen raskaita keissejä. Traumatisoitunut ihminen toimii tietyllä omalla logiikallaan, ja siihen on vaikea päästä sisälle ellei tiedä mistä ajattelu kumpuaa.
