Vai ei ole pää päivittynyt aikanaan ulkosuomalaisella. Oikein hyvää harjoitusta orastavaan dementiaan on haeskella ihan omatoimisesti tietoa netistä. Olen sitä Sinulle jo ennenkin suositellut, mutta Sinä vaadit päästä valmiiksi katettuun pöytään!
Meillä täällä kotosuomessa taitaa olla tallessa vähän enemmänkin lehtileikkeitä ja artikkeleita aiheesta kuin mitä noissa nettiin tallentuneissa "inserteissä" on.
Täältä löytyy:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010041 ... 7_uu.shtml
Ulvilan murhan oikeudenkäynnissä katsottiin aamupäivällä viime lokakuussa kuvattu video, jolla syytetty Anneli Auer tunnusti murhan esikoiselleen.
Tyttären kysymykset tämän näkemästä vieraasta henkilöstä Auer selitti mielikuvituksen tuotteiksi.
Videota katsova Auer näytti surumieliseltä, mutta suuria tunteenpurkauksia ei nähty. Enimmäkseen Auer kuitenkin keskittyi videon aikana keskustelmaan asianajajansa kanssa.
- Täällä on nyt poliisit kertonut minulle sellaisia asioita, että itse uskon sen, että ei siellä talossa ollut ketään muuta. Siellä oli vain minä ja isi. Eli se, joka satutti minua, oli isi ja se joka teki sen isille, niin se olin minä, Auer kertoi videolla itkevälle tyttärelleen.
Tyttären kysymykset tämän näkemästä vieraasta henkilöstä Auer selitti mielikuvituksen tuotteiksi.
Puolustuksen mukaan video on tarkoitushakuisesti katkaistu liian aikaisin. Auerin puolustusasianajajan mukaan keskustelu oli jatkunut vielä pitkään videon päättymisen jälkeen. Tuolloin lapsi oli hänen mukaansa toistuvasti kysynyt näkemästään talossa olleesta ulkopuolisesta henkilöstä.
IL
Ja laitan lisälukemistoksi ja muistinvirkistämiseksi vielä tämän Rami Mäkisen naputteleman jutun:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/auer- ... 86051.html
Auer: Tunnustus lapselle johtui aivopesusta
Julkaistu: 20.04.2010 09:35, päivitetty: 20.04.2010 13:12
Anneli Auer kiihtyi ensimmäisen kerran murhaoikeudenkäynnissään tiistaina aamupäivällä, kun hän ja syyttäjä Jarmo Valkama alkoivat kiistellä poliisin toimintatavoista.
Auer kertoi, että hänen esitutkinnassa antamansa "tunnustus" oli seurausta neljän vuorokauden valvomisesta, väsymyksestä ja poliisin painostuksesta.
- Viidentenä yönä alkoi tuntua, että toivon olevani syyllinen, pääsisi johonkin vankilaan lepäämään, Auer kuvaili.
Mitään riitaa hänen ja Jukka S. Lahden välillä ei Auerin mukaan surmayönä tosiasiassa ollut, vaikka hän esitutkinnssa oli siitä kertonut.
Auer uskoo, että eräs porilainen poliisi oli jo kesästä 2007 lähtien yrittänyt saada häntä syylliseksi ja jopa tilannut keskusrikospoliisilta tätä tukevan äänitutkimuksen hätäpuhelusta.
Hän ärtyi ja korotti ääntään, kun syyttäjä kyseenalaisti näkemyksen.
- Se, että poliisilla on seinä tullut vastaan, ei oikeuta sitä, että syytöntä ihmistä aletaan väen vängällä vääntää syylliseksi, Auer kivahti.
Kiistelyn jälkeen oikeudessa katsottiin kaksi Auerin videoitua polisikuulustelua syyskuulta 2009. Niissä hän kertoi surmayön riidasta ja myönsi olevansa todennäköinen tappaja.
Päällisin puolin Auer vaikutti videoilla normaalilta, ei sekavalta eikä tokkuraiselta. Kameran edessä kuulustelut sujuivat myös poliisin puolesta asiallisesti ja asianmukaisesti.
"Koppihoitoa ja
tiiliterapiaa"
Oikeudessa syyttäjä Jarmo Valkama pyysi Anneli Aueria myös kertomaan tilanteesta, jossa tämä tunnusti vanhimmalle tyttärelleen urhanneensa isän.
Auerin mukaan poliisi oli väittänyt hänelle, että tytär olisi nähnyt kaiken. Vangittu Auer halusi vapauttaa tyttären syyllisyyden tunteesta ja myös tavata tämän.
Hänen mukaansa tapaaminen ei järjestynyt ennen kuin hän suostui tunnustukseen lapselle.
- Etukäteen ei puhuttu, että videoidaan tai että tullaan todisteena käyttämään, Auer sanoi.
Esitutkintapöytäkirjassa on kuitenkin merkintä, että tapaaminen videoitiin Auerin suostumuksella.
Valkama kysyi, uskoiko Auer tuolloin omaan syyllisyyteensä. Hän epäili Auerin tehneen hirvittävän karhunpalveluksen lapselleen, kun sanoi murhanneensa tämän isän, jos kerran uskoo syyttömyyteensä.
- Missään vaiheessa en ollut sataprosenttisen varma, mutta olin enemmän kallella siihen suuntaan. Tämä oli vielä sitä vaihetta, kun olin aivopesun alaisena.
- Minut eristettiin ulkomaailmasta, en pystynyt nukkumaan, kaksi miestä hoki faktana, että kukaan muu ei varmuudella ole voinut olla paikalla. Mitä muuta se on kuin aivopesua? Tätä jatkui monta päivää.
Auer kertoi pyytäneensä saada puhua ammattiauttajalle, mutta ei saanut.
- Koppihoitoa ja tiiliterapiaa. Sillä sitten lopulta paranin.
Paha enne
olikin hyvä
Anneli Auer selitti oikeudessa toisin useat yksityiskohdat, joista hän oli kertonut esitutkinnassa kahden "tunnustusviikkonsa" aikana syksyllä. Silloin hän oli puhunut poliisille mm. pahasta enteestä, jonka hän oli kokenut ennen surmaa samalla viikolla.
Auer kertoi esitutkinnassa istuneensa kotona tuolissa, kun hänelle oli tullut tunne, että "jotakin pahaa on tulossa". Sen tarkemmin hän ei osannut tunnetta selittää.
Oikeudessa Auer tarkensi, että hänellä olikin oikeasti ollut tuolissaan hyvä tunne, että elämässä oli oikeastaan kaikki hyvin: neljä lasta, Jukka, kiva koti, yrityskin alkanut toimia.
- Silloin tuli pahaenteinen olo, että voiko tämä pysyä, Auer selitti.
Hänen mukaansa esitutkintakuulustelua kirjatessa Porin poliisissa oli "paha puoli otettu, hyvä puoli jätetty pois".
"Meillä oli
hyvät välit"
Aamupäivän oikeudenkäynnin aluksi Auer kertoi, että hänellä ja hänen surmatulla aviopuolisollaan Jukka S. Lahdella oli hyvät välit.
Syyttäjä kysyi, oliko heidän liitossaan kipupisteitä, kuten pitkään yhdessä olleilla pareilla usein on.
- Ei meillä ollut mitään sellaista. Jostain pikkuasioista oltiin eri mieltä, mutta isoista asioista olimme samaa mieltä, Auer sanoi.
Muutaman kysymyksen jälkeen tenttaaminen eteni surmayön tapahtumiin. Auer vastaili syyttäjän kysymyksiin rauhallisesti ja asiallisesti, häkeltymättä.
Auerin kuuleminen lopetettiin hieman kello 13 jälkeen iltapäivällä. Kuuleminen kesti kaikkiaan kolmisen tuntia. Syyttäjä tenttasi Aueria noin kaksi ja puoli tuntia aamupäivällä.
Lounastauon jälkeen asianajaja Manner ja Lahden sisaruksia edustava asianajaja Seppo Kauppila jatkoivat vielä puolen tunnin ajan.
Huomenna käräjäoikeus aloittaa todistajien kuulemisen.
Rami Mäkinen, Pori
___________________________________________________________________________________
Eli tuossa alemmassakin postauksessa on vain joitakin toimittajan hajahuomioita koko päivän kestäneestä istunnosta. Tarkempia tietoja ollut artikkelissa. Tuo alempi noista suurentamistani teksteistä eli tuo AA:n väite tunnustuksen vaatimisesta tai sillä kiristämisestä tilanteessa, jossa sittemmin syyttömäksi todettu ihminen on huolissaan kaikesta siitä mitä hänelle on kerrottu kuulustelutilanteissa ja eritoten mahdollisesti niiden välillä, on hyvin huolestuttava.
(aivan posketonta tämän hetken tilanteesta tarkasteltuna halu puhua tyttären kanssa, jos siis nuo Kulmala-Valkaman esittämät kasettimankkaäänitykset olisivat totta)
Viime syksynä pengottiin paikkoja AA:n kotona niiden ihmisten toimesta, joiden kyseenalaisista toimista AA tuossa korostamassani pätkässä kertoo. Kaikki vietiin, myös mahdolliset "murhamamman muistelmat". Alkakaa tai olkaa alkamatta päpistä niitä ikuisia vainoharhaisia salaliittoteorioitanne, noin se vain meni.