Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[kuusenalla]

Omat 5 senttiäni jo laajaan spekulaatioon:

1. Tiedustelu. Se mainittiin jo aikaisemmin ja jos katsotte aikaisemmin jaettua kuvaa äidin sää-tiedustelusta on se mennyt todella pieneen. Pakkanen -13--15 asteen välillä, tuuli 2-3 m/s ja vieläpä aivan vastakkaisista suunnista kuin todellisuus. Kuva julkaistu 26.12. eli lähtöä edeltävänä päivänä Instassa. Miksi näin?
2. Sääolojen ja luonnon kunnioitus. Toinen esimerkki edellisestä on että viimeinen julkaisu kotiinlähtöä edeltävältä illalta sanoo tyyliin "pakkasta on, mutta ei pitäisi tuulla". Todella kylmäävä lause varsinkin kun on ollut tiedossa että tuulta ja pakkasta on. Tarkistettiinko sää edellisenä päivänä, kun tuhlattiin se sääturvana tarvittava marginaali hiihtelyyn?
3. Tiukka suunnitelma ja aikataulu-taktiikka, (Ja silti turvamarginaalin tuhlaaminen.) Kolmas elementti on nimenomaan edellä mainittu hiihtely vaikka seuraavana päivänä on ollut tiukka lähtöaika bussin vuoksi. Miksi on asetettu itselle lähtöpäiväksi ns. piippu ohimolle?

Nuo ovat elementtejä jotka jokainen kokenut ja luonnonoloja kunnioittava vaeltaja huomioi.

Siinä vaiheessa kun myrskyn silmässä on saavuttu Taivaskeron kupeelle, ja harhauduttu todella kaltevalla pinnalla kuruun, on ollut jo myöhäistä. Kurun yläosa lähtee tippumaan jo 150 m reitiltä ja tuolla kohtaa reitti kaltevassa rinteessä muutenkin.

Se kesäreittihän on by the way ainoa valinta oikeasti, kuten jo moneen kertaan todettu. Pohjoisen turistisesonki eli helmi-huhtikuu käyttää sitä käytännössä erämaalatuna, eikä vaeltajat käytä sitä. Kovat pertsaajat poikkeavat hätäisesti Hannukurussa sitä kautta, ja juovat hotellilla tyytyväisinä kaakaonsa lenkin päätteeksi.

Kuten olen tässä jo aiemmin todennut, jokainen vaeltaja tekee virheitä. Niitä vain ei saisi kertyä jonoon liikaa. Jos säätiedustelu menee pieleen, pitää osata luovuttaa ajoissa ja etsiä vaihtoehtoinen reitti. Jos varustautuminen on puutteellista, pitää olla varovaisempi. Jos aikataulu on tiukka, siitä pitää sitten olla valmis maksamaan vaikka taksin muodossa.

Vaihtoehtoina tuolla eivät ole pelkästään kesäreitti ja talvireitti. Ne menevät toki sellaisista paikoista, joita pitkin yleensä pystyy kulkemaan - kesäreittiä sulan maan aikana ja talvireittiä silloin, kun se on huollettu. Muina aikoina pitää olla valmius suunnitella oma, riittävän turvallinen reitti, ja myös kykyä tehdä reittipäätös ajoissa. Silloin kun menen avotunturiin, menen hyvin usein ihan omia reittejäni. Joka päivä on vähän erilainen sää - se satula tai selänne, mistä eilen pääsi ihan hyvin, ei välttämättä ole turvallinen paluumatkalla. Koetan myös aina pohtia jälkeenpäin valintoja ja miettiä, olisiko voinut valita toisin. Huonolla säällä (näkyvyys huono tai kova tuuli) ei avotunturissa välttämättä edetä ollenkaan. Jos ei pääse etenemään metsän suojissa, pidetään välipäivää.

Vatikurussa oli sattunut lumivyöry aiemmin. Silloin oli tuullut lähes täsmälleen päinvastaisesta suunnasta eli koillisesta. Vatikuru on siis tuosta Taivaskeronsatulasta lounaaseen, kun taas Pyhäkuru on siitä koilliseen. Lumi tietysti kasautuu tuulen mukana. Todennäköisyys vyöryille tuolla alueella oli siis huomattava - paljon korkeampi kuin Ilmatieteen laitoksen virallinen vyöryennuste. https://yle.fi/a/74-20062342

Lumivyöryalueita pitää välttää ihan kaikin keinoin, koska vaeltajilla on aika vähän mahdollisuuksia selviytyä lumivyöryistä. Mukana pitäisi olla riittävän iso porukka ja laskea yksi kerrallaan, jos haluaisi, että vyöryn sattuessa muut voisivat ryhtyä piippareiden kanssa etsimään ja lapioimaan uhria esiin. Aika saattaa silti loppua kesken. Ahkion kanssa riski on niin iso, että kaikki potentiaaliset alueet pitäisi sekä varsinaisen että vaihtoehtoisen reitin varrelta tuntea ja kiertää kaukaa. Hyvissä näkemäolosuhteissa ehkä viiden hengen porukka saattaa pelastaa yhden vyöryn alle jääneen, jos osataan käyttää piippareita, sondeja ja lapioita ja hommaa on etukäteen harjoiteltu. Me hiihtovaeltajat sen sijaan yritämme kiertää nämä vaaranpaikat kunnioittavan välimatkan päästä.

Kesäreitin kaltevuus siinä reittitolppien kohdalla ei ole kovin kummoinen. Se ei olisi tolppien kohdalla ollut mielestäni ongelma. Toki jäätynyt alusta ja kova vastatuuli olisivat vaikeuttaneet hommaa, mutta eniten epäilen, että harhautuminen kesäreitiltä tapahtui jo siinä, kun kesäreitti tekee pienen mutkan etelän suuntaan ennen Taivaskeronsatulaa. Silloin päädyttiinkin jo koko ajan jyrkkenevään rinteeseen. Tällä ei nyt sinänsä ole isoa merkitystä - oleellista on se, ettei tuohon kerojen väliseen satulaan olisi pitänyt mennä noissa olosuhteissa ollenkaan.

[SmileToad]

Kiitos eilisillan ja tämän päivän hyvistä viesteistä, erityisesti @kuusenalla kun olet onnistunut tuomaan vielä uuttakin asiaa tähän ketjuun. Hyvää analyysia!

Median vastuusta oli puhetta jo noin sata sivua taaksepäin, ja nyt uusimpien tietojen valossa ihmettelen vielä enemmän kuin silloin median toimintatapaa. Hymistellään vaan ja rivien välistä syytetään hätäkeskusta. Ei puhettakaan tunturien tunnetuista vaaroista, Metsähallituksen reittikuvauksessa olevasta varoituksesta ja ylipäänsä talvivaelluksen kumuloituvista rasituksista ja haasteista.

Varsin erikoista mielestäni, kun vertaa vaikka kuolonkolareihin liikenteessä. Monet sellaisetkin onnettomuudet, missä kuski tai kaikki kuskit kuolevat eikä oikeudenkäyntiä järjestetä, analysoidaan mediassa yksityiskohtaisesti. Lopputulemana ei koskaan syytetä "yllättäviä olosuhteita," vaan kyllä se syy aina paikallistetaan kuljettajan virheisiin ja virheet yksilöidään, kuten kuuluukin.

Hätäpuhelun sijainti ja laatu ("on vähän kylmä" eikä "olemme hengenvaarassa") viimeistään osoittavat vakavien virheiden ja ymmärtämättömyyden ketjun, joka johti onnettomuuteen. Kyseessä on laajaa kiinnostusta herättänyt onnettomuus, ja Lapin tunturien vaeltaja- ja retkeilijämäärät ovat jatkuvasti kasvussa, joten vastuullinen media analysoisi tapauksen kunnolla. Nyt on vaan pantu laiskasti pakettiin että lumivyöry yllätti mutta älkää peljätkö, lumivyöryt ei yleensä tapa Suomessa ihmisiä.

[anaboliantti]

Kaukana ollaan niistä ajoista kun täällä aidosti yritettiin selvitellä rikoksia ikään kuin amatöörietsivinä.

Vastako tulit palstalle? Ei täällä ole koskaan aidosti selvitetty oikein mitään. Selvittämisen sijaan puolet jengistä viihdyttää (lähinnä itseään) keksimällä toinen toistaan hullumpia skenaarioita. Karttapohjia kuluu ja nuolia ja pallokoita niihin satelee.

Takavuosien murhainffon muutamasta aktiivista oli oikein tv-ohjelmakin jossa näitä haastateltiin. Teemana oli murhien selvittely nettifoorumilla. Tietenkään tällaisillä nettietsivillä ei ole mitään todellista roolia rikosten selvittämisessä vaan sen työn tekee poliisi, mutta se nyt ei ole tässä pointtikaan.

Muista takavuosilta useammankin ihan mielenkintoisen keissin joissa murhan aktiivit oli hyvin kärryillä tapahtumista ja sitä mukaa kun poliisi tiputteli faktoja tapahtumista niin ne mätsäsivät aika hyvin amatöörietsivien teorioihin. Yksi esimerkki, UB:n kerhotiloissa tehty kaksoismurha jota seurattiin murhalla tarkkaan. En nyt jaksa etsiä siihen liittyvää ketjua enää. Joka tapauksessa tällaisessa nettietsivätoiminnassa on sentään jotain ideaa.

[Vadelma-Aho]

Kesäreitin ""sulkeminen" lienisi yhtä tyhjän kanssa, sillä eihän käytännössä n. 60 kilometrin pituista polkua ole mitenkään mahdollista laittaa talveksi kiinni. Raksit alussa ja lopussa ei paljoa tunnu koko välissä olevalla matkalla. Sen sijaan esimerkiksi Norjassa on superhieno karttapalvelu, josta pystyy sorttaamaan rinteiden kaltevuudet, lumivyöryn oletetun pysähtymispaikan (eli kuinka kaukana rinteiden alaosista on turvallista kulkea) yms. Toki kaltevuudet saa laskettua korkeuskäyristäkin, mutta kyllä tuo helpottaa huomattavasti, kun näytölle lävähtää suoraan kaikki riskirinteet. Suomessakin näitä kuitenkin riittää ja ihan yleisesti liikutuilla alueilla, esimerkiksi käsivarressa Kuonjarin tuvan takainen rinne vyöryy säännöllisesti, usein läpihiihdettävä Salmikuru on riskipaikka jne.

[Kookapu]

*lyhennetty*

Sehän tuossa on ollut se omituisin pikku erhe, että luulisi kaamosvaelluksella suurimman kiinnostuksen kohteen olevan sää ja lämpötilat. Äidille valkeni vasta paikan päällä palellessa ja tuvassa sattumalta valmiina olleesta lämpömittarista, että lämpötilat olivat paljon hänen odottamaansa kylmemmät. Hän oli odottanut - 14 asteen päivälämpötiloja, mutta ne olivatkin noin - 20 astetta. Instagramissa hän ei ainakaan maininnut mitään siitä, millaisia pakkaslukemia lämpötilat vastasivat tuulen takia, vaikka hän kirjoitti tuulemisesta ja tuulen kylmyydestä. Hän ei silti muuttanut suunnitelmaa vaelluksen loppuosuudesta sään poikkeuksellisuudesta huolimatta vaan tunturin laelle oli silti päästävä.

Tässä on reissun käsikirjoitus.

*poistettu*

Mielestäni Ilmatieteenlaitos on syyllinen kun eivät toimittaneet sellaista säätä kuin lupasivat. Oikeudenkäyntiin voisikin retuuttaa FMI:ltä päämeteorologin ja Häkestä päivystäjän, joka vastasi kahteen puheluun eikä tajunnut mistään mitään.

Mites on Csi tekijänoikeuksien laita? Oletko saanut tekijänoikeudet kirjoitukseen sen oikeudenomistajilta? Samoin ihmettelen paljon julkaistuja kuvia tapahtuneesta.

Hyvä pointti. Varmaan tuo instagram-tili on ihan tarkoituksella laitettu yksityiseksi, jottei kukaan kävisi snippailemassa sieltä kuvia julkaistavaksi ja ruodittavaksi. Varsinkin, kun ruotimisen sävy on niin ikävä kuin mitä se eräissäkin julkaisuissa on ollut.

On tavallaan aika hullua, että täällä on some-sisällön perusteella tehty syväanalyysiä mm. äidin luonteesta ja sitten kuitenkin sivulauseessa todetaan, että se some-sisältö on vaan pintaa eikä kerro ihmisestä mitään.

Ylimääräisen päivän viettäminen siellä majalla oli todennäköisesti se suurin virhe, joskin toivon että se piti sisällään paljon sitä, mitä varten he reissuun lähtivät.

[Pallastunturi2024]

Katsoin ton Strömsö jakson.. Ja näin vanhemman näkökulmasta, lapsia on raahattu aktiivisen ja liikunnallisten vanhempien toimesta pienestä pitäen sellaisille retkille että on sanomatta selvää, että lapset kasvaa aika lailla urheilijoiksi koska eivät muustaa tiedä. Vaikka en ole tietenkään sitä vastaan etteikö lapsia kannattaisi jonkin verran viedäkin näille reissuille niin 4-vuotiaan polkema 130 kilsaa on jo semmonen juttu että vanhempien olisi pitänyt puuttua siihen ja estää lasta ajamasta tuota matkaa vaikka olisi itse halunnut.

Ja vielä palaten tohon edelliseen, nuorimmainen poika on ollut äidin mukana juuri siitä syystä että hän on ollut lapsista eniten reissuilla mukana ja innostunut hiihtämisestä ja retkeilystä kasvettuaan. Mielestäni tässä on sellaienn vääristymä ja illuusio, että elämässä ei ole muuta tapaa nauttia kuin luonto. Ymmärrän että intohimo on vanhemmilla ollut vahva mutta minä pidän omat mieltymykseni ja harrastukseni ominani, lasten osallistuminen voi tulla kuvioihin mutta ei samalla mittakaavalla kuin tässä perheessä.

Jos vanhemmat eivät olisi näin paljon lapsiansa näille reissulle pienestä pitäen ottaneet tai tasapuolisesti tarjonneet heillä mahdollisuuden mielummin tehdä vapaalla muutakin kuin lähteä näille retkille niin en usko että he itse valitsisivat näin.

Ja muuten en usko kyllä että kukaan olisi mennyt ahkiot kiinni laskeutumumaan yhtään mihinkään vaan ne ahkiot törrötti just sen takia sieltä lumesta että hätäpuhelin jälkeen on tapahtunut jotain odottamatonta ja lopun me tiedeämmekin. Ja hätäpuhelussa äiti oli rauhallinen ja puhelu loppui normaalisti koska ei kokenut olevansa vaarassa vaan tarvitsevansa apua etenemiseen koska ilman apua oli vaikea sieltä enää pois päästä kun tuuli oli vienyt sauvat ja sukset.

Puhuttiin että sauvat ja sukset oli tuuli vienyt, oliko heillä toiset sukset jotka laittoivat kun edelliset lähtivät. Faktaa on että sukset jalassa molemmat löytyivät, eli joko vaan sauvat lähti ja häke kuuli/ymmärsi väärin tai oli toiset sukset jalassa. Tämäkin puoltaa sitä että yllättäen tapahtunut traaginen onnettomuus.

[Alien Alien]

Reittivalintaan on voinut vaikuttaa hyvin inhimilliset tekijät. Esiteini-ikäisellä lapsella on voinut aamu-unen tarve olla korostunutta (murrosikään kuuluva luonnollinen vaihe). Äiti on ehkä ajatellut, että poika jaksaa paremmin reissun, kun saa nukkua hieman pidempään aamulla. Tiedossa oli kuitenkn vielä pitkä päivä matkoineen.

Tähän pieni kommentti.

Ymmärrettävä ja inhimillinen tekijä, enkä kiistä lainkaan esi-teinin unentarpeesta ja murros-ikään kuuluvasta uni-valverytmin muutoksista.

Mutta.

Kaamosaikaan vaeltaessa ja luonnossa liikkuessa päivänvalon aika on todella lyhyt ja sen kirkkaus vaihtelee paljon pilvisyydestä riippuen. Ihminen lajina on kehittynyt toimimaan pääsääntöisesti näön varassa. Pitkälle kehittynyt näköaisti on aisteista dominoivin ja muut aistit ovat luopuneet omasta kehityksestään sen hyväksi. Siksi ihminen on päivälaji, vaikkakin härämännäkö on kohtuullisen hyvin kehittynyt.

Talvella sanonta aamusta päivä pisin, pitää todellakin paikkansa. Päivän valkeneminen tapahtuu asteittain, kuten illankin. Tärkeimmät syyt varhaisen aamun hyödyntämiseen ovat fysiologiset ja psykologiset.

Fysiologia.

Aamulla silmä siirtyy asteittain pimeästä valoisaan. Yön jälkeen hämäränäkö on parhaimmillaan, joten silmä pystyy hyvdyntämään kaiken lisääntyvän valon, päinvastoin kuin iltapäivällä, jolloin kirkkaasta siirrytään pimeään. Näin ollen ihminen ei pysty hyödyntämään vastaavalla tavalla illanviimeistä valoa verrattuna aamunkajoon.

Yön jäljiltä valon lisääntyessä aivot heräävät, kun vastaavasti iltapäivällä valon vähentyessä haluavat alkaa nukkumaan. Aivojen vireystila on siis hyvin erilainen aamu- ja iltahämärässä.

Psykologia.

Aamulla pimeässä kulkeminen, tietäen että kulkee kohti päivänvaloa on ei rasita psyykettä, sillä kaunis valoisa aika "kuittaa" aamun pimeän ajan vaelluksen, joka ei tunnu niin pahalta, koska silloinkin valo koko ajan asteittain lisääntyy. Vastaavasti iltapäivässä kohti pimeässä kulkeminen rasittaa enemmän. Hämärä tuntuu pimeämmältä ja kulku vaikeammalta. Ihmisen aivot ovat edelleen pitkälti samanlaiset kuin luolamiesaikoina, joten päivän hämärtyminen pimeään nostaa stressitasoja luontaisesti.

Aamulla liikkuminen antaa myös enemmän pelivaraa, asioiden mennessä pieleen. Tilannearvio ja avun odottaminen on aivan eri asia valoissa kuin pimeässä. Myös pelastajien mahdollisuus päästä paikkalle ovat merkittävästi paremmat. Tärkeimmät päätöksentekohetket, reittivalinnat ja liikkuminne tulisi aina suunnittella siten, että ne tapahtuvat valoisaan aikaan.

Talvella puoleltapäivin tulisi tehdä aina päätökset etenemisen jatkoon liikkuen. Turvallista ja näönvaraista liikkumisaikaa on tuolloin pari tuntia jäljellä, ennen hämärän pahenemista ja nopeasti pimeäksi muuttumista.

Jos kello 12 tilanne on huono sään suhteen, aikaikkunaa turvalliseen liikkumiseen on alle pari tuntia. Siinä ajassa tulisi ehtiä sellaiseen paikkaan, jossa voi ottaa pimeän turvallisesti vastaan huono sään lisäksi.

Hämärän laskeutuessa pitäisi olla jo määränpäässä. Kämpällä majoittuessa mieluusti jo reilusti ennen sitä, jotta puiden, veden/lumen ja varustehuollon voi suorittaa jonkilaisessa päivänvalossa.

[Ramppa X Rämäpää]

Puhuttiin että sauvat ja sukset oli tuuli vienyt, oliko heillä toiset sukset jotka laittoivat kun edelliset lähtivät. Faktaa on että sukset jalassa molemmat löytyivät, eli joko vaan sauvat lähti ja häke kuuli/ymmärsi väärin tai oli toiset sukset jalassa. Tämäkin puoltaa sitä että yllättäen tapahtunut traaginen onnettomuus.

Onko sukset jalassa löytyminen faktaa (tieto löytyy luotettavasti mediasta) vai minfo-faktaa (huhu tai spekulaatio, jota on toistettu riittävän monesti että sitä pidetään faktana)?

[Pallastunturi2024]

Tiedotustilaisuudessa sanoivat hyvin selvästi kun kysyttiin että molemmat löytyivät sukset jalasta hangesta.

[Alien Alien]

(Nyt tulee sikapitkät lainaukset, mutten hoksaa, että mistä välistä lyhentää, jotta edelleen toimii, pahoittelut)

Inreachilla pystyy lähettämään ihan normaalin kaltaisia viestejä niin sähköpostitse, kuin tekstiviestitsekin ja myös esim. tietyille somealustoille. Ei se mikään älypuhelin ole todellakaan ja viestit kirjoitetaan naputellen jokainen kirjain kerrallaan, mutta onnistuu. Laitteelle pystyy myös tallentamaan valmiiksi kirjoitettuja viestejä, itselläni on mm. "lähden nyt liikkeelle", "lopetan hiihdon tältä päivältä", "hätätilanne, tarvitsen apua" jne, eli viestin saa nopeasti lähtemään ilman näpyttelyäkin. Lisäksi laitteelle on tallennettu yhteyshenkilöiden tiedot ja häkestä otetaan myös heihin yhteyttä, jos laitteelta tehdään hälytys.

Liikun itse paljon yksinkin ja kotiväki seuraa kulkuani nettilinkin kautta, Inreach siis paikantaa mut 10 minuutin välein (säädettävissä lyhyemmäksi tai pidemmäksi, vaikuttaa akun kestoon) ja piirtää kartalle viivaa. Kartan näkevät kaikki, joille sen olen jakanut. Kertaalleen kun sain kotoa huolestunutta viestiä, että et ole liikkunut tänään vielä mihinkään, onko kaikki ok, niin otin tavaksi, että ilmoitan aina liikkeellelähdön ja leiriytymisen, sekä esim. lepopäivän noiden valmiiden viestien avulla (ovat ilmaisia, itse kirjoitettuja viestejä 120 merkkiä/kpl sisältyy kk-maksuun x-määrä liittymästä riippuen). Itse sitten naputtelen ihan perus kuulumisia, jos pitää säätää majoituksia/kulkemisia, saada tarkennusta säähän jne. Onhan se naputtelu työlästä kun jokainen kirjain valitaan erikseen, mutta ihan siis melkein päivittäin sillä jotain näpyttelen ja toisaalta ne esimääritetyt viestit lähtevät yhdellä napinpainalluksella.

Inreachilla pystyy tilaamaan myös säätiedotuksen, joka tosin erämaassa usein on varsin summittainen, mutta antaa se osviittaa ilmanpaineen, lämpötilan, tuulen yms suhteen. Laitteeseen saa myös tallennettua paikkoja talteen, eli itse olen laittanut alueen maamerkkejä, vaaranpaikat, mahdolliset tuvat jos sellaisia sattuu olemaan yms ja laite sitten kertoo, missä suunnassa ja kuinka pitkän matkan päässä kyseinen paikka on ja "opastaa" perille (näyttää siis suuntaa, johon kulkea). Ihan kiva ominaisuus, jos vaikka white outissa etsii jotain/haluaa välttää joutumasta johonkin.

Tänks Vadelma-aho! (lainaukset edelleen pitkät, syy sama kuin vadelmalla)

Kertomasi perusteella äidillä käytössään ollut Garmin olisi siis ollut kätevin yhteydenpitolaite tukijoukkoihin, suunnistamiseen ja avunpyyntöön niin pienessä kuin suuressa ongelmatilanteessa.
Miten osaatko kertoa akunkestosta vallinneissa oloissa?

Ymmärsinkö oikein, että ilmoittaa häkeen suoraan tiedon? Oletko tietoinen lähettääkö kansainvälinen keskus järjestelmän kautta suoraan häken järjestelmään vai tarvitaanko siihen tiedon siirtoon ihminen väliin?

Täytyykö tieto läheisille ilmoittamisesta hyväksyä/valita laitteeseen vai onko automaattinen toiminto?

Pahoittelut kysymystulvasta, mutta on erittäin hämmentävää, mikäli laitetta ei ole käytetty ollenkaan reissussa.
Syy miksi kirjoitin ollenkaan, johtuu äidin harmittelusta pakkasmittarin kotiin unohtamisesta, samalla kun on laite, josta näkee tulevan sään kohtuu tarkasti. Maksullinen lisäpalvelu lienee tuo sääpalvelu? Onko peruspakettia kuinka paljon arvokkaampi?
Voiko etukäteen ladata koko reitin valmiiksi laitteelle? Jos tarvitsee muuttaa reittiä, taipuuko laite siihen helposti?

Miksi olla matkassa tuollainen apuväline, jos ei sitä käytetä? Ilmeisesti on haluttu laitteelta muitakin ominaisuuksia kuin pelkkä hätäpainike, niin miksi ominaisuuksia ei ole hyödynnetty vastaavalla tavalla.

Tietenkin laitteen sujuva käyttö reisussa vaatii etukäteisvalmisteluja ja riskienhallintaa, vienee jonkin verran aikaa ja vaatii vaivannäköä. Niiiin turhaan, niin turhaan päättyi pojan elämä Pyhäkuruun. Mitä enemmän tästä "valmistautumisesta" pääsee perille, sen vähemmän ymmärrän äidin logiikkaa. Tavallaan kaikkeen on varauduttu monin eri tavoin ja toisaalta ei ole varauduttu käytännössä lainkaan.

edit: Kuusenalla olikin kerennyt vastaamaan joihinkin kysymyksiin tuossa aiemmin, Akunkestoon ainakin. Kumman vain vastaukset otetaan kiitollisuudella vastaan!

Akku kestää hyvin, itse olen viikon reissuilla ladannut kerran ja majoittunut pääsääntöisesti pelkästään ulkona, eli laite ei ole päässyt esim. öiksi sisään. Akun kesto on ihan totaalisen erilainen kuin älypuhelimessa, kovassakin pakkasessa hupenee ennakoidusti ja maltilla, ei niin, että äkkiä sippaisi.

Hätäilmoitus menee Jenkkeihin kansainväliseen keskukseen, josta yritetään ottaa englanniksi yhteyttä ilmoituksen tekijään. Avun saaminen ei jää kiinni siitä, jos ei pysty vastaamaan/osaa englantia, vaan siinä tilanteessa case siirretään suoraan kyseisen maan häkeen. Jos viestiin pystyy vastaamaan, niin avun tarvetta saadaan kartoitettua paremmin. Mutta esim. toissa(?)kesänä Sarekissa suomalainen retkiporukka käynnisti melkoisen pelastusoperaation olematta oikeasti ihan niin pahassa hädässä, kun painoivat sos-nappia, mutta eivät sitten reagoineet yhteydenottoihin. Silloin lähtee ns. iso pyörä pyörimään. Vaikka tuo hätäviestin siirto sieltä kv-keskuksesta avuntarvemaahan kuulostaa siltä, että siinä saattaisi helposti tulla mutkia matkaan, niin käytännössä kuitenkin homma toimii moitteetta ympäri maailman.

Laitteeseen tallennettuun yhteyshenkilöön otetaan yhteyttä suoraan ja kysymättä. Muistaakseni x-määrä säätilauksia kuuluu ainakin keskimmäiseen liittymään, jota itse käytän ja vaikka olisi tuo edullisin, niin hinta taisi olla 0,55e/kpl.

Reitinkin voi askarrella valmiiksi tuolla Garminin palvelussa kokonaisuudessaan. Sen matkalta muuttaminen saattaa olla laitteesta työlästä, en ole kokeillut. Lähtökohtaisesti siis laitetta on näppärä päivitellä ennen reissua explore.garmin.com-palvelussa ja lopuksi sitten synkronoida laite, niin kaikki päivittyy loppuun asti.

En halunnut rikkoa Garmin-ketjua, kun kaikki tieto samassa paketissa, joten pahoittelut pitkästä lainausrimpsusta. Ylläpito voinee sitten katkaista, mikäli näkee sen aiheelliseksi.

Mietin tuota shoestring-budjettia. Matka sijoittu joulukuun/tammikuun vaihteeseen, olisko siinä voinut tulla katkos käyttöön? Miten käytännössä toimii, maksetaanko etukäteen kuukaudet vai toteutuneen mukaan irtisanomis/tauolle asettamispäivään lukien?

Matkaan oli varattu 5 päivää, ja mikäli olen ymmärtänyt oikein kallein paketti olisi tullut maksamaan reissulle 150e. Onko otettu peruspaketti kummallekin kuulle vai vain alkumatkalle? Jos ajateltu, että reitin kaksi viimeistä päivään ollaan jo likellä määränpäätä ja ns. reitillä, jolloin muut apuvälineet riittävät suunnistamiseen ja yhteydenpitoon?

Toimiiko reittipalvelut peruspaketissa vai onko kysymys vain yhteydenpidosta ja SOS-palvelusta? Viestien kalleus voineekin selittää miksi ei ole pidetty yhteydenpitovälineenä kotiin vaan hyödynnetty puhenliverkkoa ja nettiä ( ainakin Nammalassa, todennäköisesti jo aiemminkin.)

Kuvien ottaminen ja lataaminen kahdessa otteessa on kyllä kuluttanut puhelimien akkuja, joten useampi powerbank täytynyt olla matkassa tai sitten loppuvaiheessa ollaan oltu hyvin vähissä virroissa, ottaen huomioon akkujen jatkuvan kylmäaltistuksen laitteissa, jotka ei ole sitä suunniteltu kestävän.

[135piispa]

↑
Ihme vaeltamista, jos kymmenen minuutin välein täytyy viestiä missä on ja olen hengissä. Aikanaan ei ollut kämpissä edes ar-puhelimia eikä ihmisiä kadonnut tai kuollut sen enempää kuin nytkään. Kämpästä kun soitti, kaikki kuulivat sen puhelun.

Piiitkä lainaus korvattu nuoliviittauksella. Yritä saada jotain tolkkua siihen lainauksen pituuteen
-NILS-

[Zorro7]

Jos tuo on totta että sukset jalassa löytyneet niin kai se on yksi vaihtoehto että ovat sieltä Pyhäkurusta menneet hakemaan karanneita suksia, sitten eksytty reitiltä.
Nousseet laelle ja ottaneet nousua varten sukset pois, laella tuuli käynyt niin kovaksi että vienyt tarvikkeita Pyhäkurun suuntaan?
Ehkä ajateltu että kadonneet tarvikkeet olisi hyvä löytää ennen kun tulee apua ja heidät haetaan pois tunturista.
Riskejä ei olisi tarpeeksi jos ollenkaan otettu huomioon..

Toisaalta jos näkyvyys ollut 5metriä niin aika mahdoton tehtävä löytää siinä säässä, olisiko virheellistä tietoa että löytyneet sukset jalassa? (Editoitu)
Spekulaatio

[Vadelma-Aho]

Tänks Vadelma-aho! (lainaukset edelleen pitkät, syy sama kuin vadelmalla)

Kertomasi perusteella äidillä käytössään ollut Garmin olisi siis ollut kätevin yhteydenpitolaite tukijoukkoihin, suunnistamiseen ja avunpyyntöön niin pienessä kuin suuressa ongelmatilanteessa.
Miten osaatko kertoa akunkestosta vallinneissa oloissa?

Ymmärsinkö oikein, että ilmoittaa häkeen suoraan tiedon? Oletko tietoinen lähettääkö kansainvälinen keskus järjestelmän kautta suoraan häken järjestelmään vai tarvitaanko siihen tiedon siirtoon ihminen väliin?

Täytyykö tieto läheisille ilmoittamisesta hyväksyä/valita laitteeseen vai onko automaattinen toiminto?

Pahoittelut kysymystulvasta, mutta on erittäin hämmentävää, mikäli laitetta ei ole käytetty ollenkaan reissussa.
Syy miksi kirjoitin ollenkaan, johtuu äidin harmittelusta pakkasmittarin kotiin unohtamisesta, samalla kun on laite, josta näkee tulevan sään kohtuu tarkasti. Maksullinen lisäpalvelu lienee tuo sääpalvelu? Onko peruspakettia kuinka paljon arvokkaampi?
Voiko etukäteen ladata koko reitin valmiiksi laitteelle? Jos tarvitsee muuttaa reittiä, taipuuko laite siihen helposti?

Miksi olla matkassa tuollainen apuväline, jos ei sitä käytetä? Ilmeisesti on haluttu laitteelta muitakin ominaisuuksia kuin pelkkä hätäpainike, niin miksi ominaisuuksia ei ole hyödynnetty vastaavalla tavalla.

Tietenkin laitteen sujuva käyttö reisussa vaatii etukäteisvalmisteluja ja riskienhallintaa, vienee jonkin verran aikaa ja vaatii vaivannäköä. Niiiin turhaan, niin turhaan päättyi pojan elämä Pyhäkuruun. Mitä enemmän tästä "valmistautumisesta" pääsee perille, sen vähemmän ymmärrän äidin logiikkaa. Tavallaan kaikkeen on varauduttu monin eri tavoin ja toisaalta ei ole varauduttu käytännössä lainkaan.

edit: Kuusenalla olikin kerennyt vastaamaan joihinkin kysymyksiin tuossa aiemmin, Akunkestoon ainakin. Kumman vain vastaukset otetaan kiitollisuudella vastaan!

Akku kestää hyvin, itse olen viikon reissuilla ladannut kerran ja majoittunut pääsääntöisesti pelkästään ulkona, eli laite ei ole päässyt esim. öiksi sisään. Akun kesto on ihan totaalisen erilainen kuin älypuhelimessa, kovassakin pakkasessa hupenee ennakoidusti ja maltilla, ei niin, että äkkiä sippaisi.

Hätäilmoitus menee Jenkkeihin kansainväliseen keskukseen, josta yritetään ottaa englanniksi yhteyttä ilmoituksen tekijään. Avun saaminen ei jää kiinni siitä, jos ei pysty vastaamaan/osaa englantia, vaan siinä tilanteessa case siirretään suoraan kyseisen maan häkeen. Jos viestiin pystyy vastaamaan, niin avun tarvetta saadaan kartoitettua paremmin. Mutta esim. toissa(?)kesänä Sarekissa suomalainen retkiporukka käynnisti melkoisen pelastusoperaation olematta oikeasti ihan niin pahassa hädässä, kun painoivat sos-nappia, mutta eivät sitten reagoineet yhteydenottoihin. Silloin lähtee ns. iso pyörä pyörimään. Vaikka tuo hätäviestin siirto sieltä kv-keskuksesta avuntarvemaahan kuulostaa siltä, että siinä saattaisi helposti tulla mutkia matkaan, niin käytännössä kuitenkin homma toimii moitteetta ympäri maailman.

Laitteeseen tallennettuun yhteyshenkilöön otetaan yhteyttä suoraan ja kysymättä. Muistaakseni x-määrä säätilauksia kuuluu ainakin keskimmäiseen liittymään, jota itse käytän ja vaikka olisi tuo edullisin, niin hinta taisi olla 0,55e/kpl.

Reitinkin voi askarrella valmiiksi tuolla Garminin palvelussa kokonaisuudessaan. Sen matkalta muuttaminen saattaa olla laitteesta työlästä, en ole kokeillut. Lähtökohtaisesti siis laitetta on näppärä päivitellä ennen reissua explore.garmin.com-palvelussa ja lopuksi sitten synkronoida laite, niin kaikki päivittyy loppuun asti.

En halunnut rikkoa Garmin-ketjua, kun kaikki tieto samassa paketissa, joten pahoittelut pitkästä lainausrimpsusta. Ylläpito voinee sitten katkaista, mikäli näkee sen aiheelliseksi.

Mietin tuota shoestring-budjettia. Matka sijoittu joulukuun/tammikuun vaihteeseen, olisko siinä voinut tulla katkos käyttöön? Miten käytännössä toimii, maksetaanko etukäteen kuukaudet vai toteutuneen mukaan irtisanomis/tauolle asettamispäivään lukien?

Matkaan oli varattu 5 päivää, ja mikäli olen ymmärtänyt oikein kallein paketti olisi tullut maksamaan reissulle 150e. Onko otettu peruspaketti kummallekin kuulle vai vain alkumatkalle? Jos ajateltu, että reitin kaksi viimeistä päivään ollaan jo likellä määränpäätä ja ns. reitillä, jolloin muut apuvälineet riittävät suunnistamiseen ja yhteydenpitoon?

Toimiiko reittipalvelut peruspaketissa vai onko kysymys vain yhteydenpidosta ja SOS-palvelusta? Viestien kalleus voineekin selittää miksi ei ole pidetty yhteydenpitovälineenä kotiin vaan hyödynnetty puhenliverkkoa ja nettiä ( ainakin Nammalassa, todennäköisesti jo aiemminkin.)

Kuvien ottaminen ja lataaminen kahdessa otteessa on kyllä kuluttanut puhelimien akkuja, joten useampi powerbank täytynyt olla matkassa tai sitten loppuvaiheessa ollaan oltu hyvin vähissä virroissa, ottaen huomioon akkujen jatkuvan kylmäaltistuksen laitteissa, jotka ei ole sitä suunniteltu kestävän.

Liittymän vuosimaksu veloitetaan kerran vuodessa siinä kuussa, kun liittymä on aikoinaan ostettu, eikä sitä voi muuttaa tms. Lisäksi se menee ihan omia aikojaan luottokortilta, eli hetken kun ihmettelee, mihin kortilta on kadonnut rahaa niin tajuaa, että ainiin taas oli se aika vuodesta, kun se vuosimaksu meni. Se siis pyörii täysin omillaan. Vuosimaksu pitää mm. Inreachin nettisivuston toiminnassa, eli säilyttää vanhat reitit, tallennetut reittipisteet, lähetetyt viestit jne. Erikseen sitten aina aktivoidaan laitteen liittymä klikkaamalla tuolta nettipalvelusta. Liittymä aukeaa heti (tai voi siinä pieni viive olla, mutta siis ei mitään viikkoa) ja jos sen irtisanoo samoin tein, niin liittymä on aktiivinen seuraavan 30vrk. Jos taas ei irtisano, niin sitten liittymä jatkaa päällä olemista, jonka muistaa siinä vaiheessa, kun huomaa taas luottokortilta lähteneen "ylimääräisen" veloituksen. Liittymä ei siis ole mitenkään sidoksissa kalenterikuukausiin, vaan tosiaan se on voimassa vähintään 30vrk siitä päivästä, kun sen avaa.

Kaikki navigoimiset, esimääritetyt viestit, laitteelle tallennetyt reitit yms toimii samalla lailla jokaisessa liittymäpaketissa. Eroja tekee vain tekstiviestien, jäljityspisteiden (eli kuinka usein Inreach tekee gps-jälkeä karttaan) yms määrä.

[Vadelma-Aho]

Ihme vaeltamista, jos kymmenen minuutin välein täytyy viestiä missä on ja olen hengissä. Aikanaan ei ollut kämpissä edes ar-puhelimia eikä ihmisiä kadonnut tai kuollut sen enempää kuin nytkään. Kämpästä kun soitti, kaikki kuulivat sen puhelun.

En ihan saa kiinni siitä, että mitä ihmeellistä siinä on, että jakaa yksin erämaassa liikkuessaan sijaintinsa muille (automaattisesti, ilman mitään erillistä viestimistä tai ilmoittelua). Toki se voi alkuperäisten ja oikeiden tunturien sankareiden mielestä olla nykyaikaista pullamössövaeltamista, mutta hei pulla on hyvää ja ainakin itsestä on tosi kiva saada reitin tracking-jälki talteen muistoksi ja analysoitavaksi (on varsin hyödyllistä käydä esimerkiksi jälkeenpäin läpi, että kauanko mikäkin legi kesti, verrata sitä vallinneisiin olosuhteisiin jne). Ja tietty jos jotain on sattumassa tai sattuu, niin tilannetta on huomattavan paljon helpompi selvitellä, kun erämaassa olevan liikkeet ovat näkyvillä. Itselle kun ei ole kertakaikkiaan mitään merkitystä sillä, että kyse on nykyajan hömpötyksestä, joka ei ole enää oikeaa ja aitoa vaeltamista

Lainaustornia lyhennetty
-NILS-

[Saimaanorppa]

Tiedotustilaisuudessa sanoivat hyvin selvästi kun kysyttiin että molemmat löytyivät sukset jalasta hangesta.

No jos tarkkoja ollaan niin niin ei puhuttu sukset jalassa vaan molemmat olivat liikkeellä suksilla.
(kuuntelin uudelleen tiedotustilaisuuden)