Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Ei mitään hajua]

Nykyinen tekniikka siis hakee hätänumeroon soitettaessa puhelimesta sen tarkan gps sijainnin ja rekisteröi sen hätäkeskukseen,

Mielestäni tuossa jossakin AML:n yhteydessä oli mainittu, että AML lähettäisi koordinaatit muodossa DD MM.MM, eli asteiden minuuttien sadasosan tarkkuudella.

Tuolla Pallaksen alueella yhden sadasosan tarkkuus N-S suuntaan on n. 18,59 metriä (laskettu yhden leveysasteen pituudesta 111542,50 metriä). Vastaavasti E-W suuntaan ko. tarkkuus on 6,97 metriä (yhden pituusasteen pituus noilla leveysasteilla on n. 41821,07 metriä).

Ja keskipoikkeama on puolet tuosta, jonka perusteella Pythagoras osaisi laskea, että kesimääräinen virhe GPS-sijainnissa (juuri tuolla seudulla) on 9,9 metriä.

Ja kyllä Miss Holmes, GPS-tarkkuus on sama riippumatta siitä, oletko erämaassa vai taajamassa. Itse asiassa kaupungissa tarkkuus on voi heikompi, kun rakennukset häiritsevät ja heijastavat signaaleja. Toki samoin tarkkuus voi olla heikko, mikäli olet jossakin kurussa tai jyrkän seinämän vieressä. Mutta esim. Pallaksen tuntureissa tarkkuus pitäisi olla hyvä, eli juurikin tuota laskennallista luokkaa.

[Ei mitään hajua]

Sitten tietty aina on mahdollisuus se, että alueella on ollut syystä tai toisesta GPS häirintää vaikka en itse uskokaan tähän skenaarioon...

[smartass]

Täällä väitetään mm. että äiti ei tiennyt lumivyöryvaarasta, tai se ainakaan huolettanut häntä pätkän vertaa. Voi olla, mutta mistä se voidaan tietää? Siitäkö ettei hän kirjoittanut siitä?

▪︎ Sepä se. Olikohan sitten kaikilla muilla ihmisillä tuolla tapahtumahorisontin lähettyvillä tai sen takana selkeä käsitys siitä että lumivyöryn vaara olisi ja oliko sellaisesta mitään ennakkovaroitusta annettu? Ajeltiinhan siellä raskailla lumikelkoillakin sinne sun tänne pitkin tunturia.
En ole kokemus-, tai mikään muukaan asiantuntija mutta tapaus kiinnostaa hieman, kun taustatietoja vaikuttaa joiltain osin olevan niukanlaisesti.

no ei kai pyhäkuru ilman vyöryäkään vaaraton ole, hiihtovaeltajan ominta aluetta, luulisi tämän olevan vaeltajapiireissä yleisesti tiedetty jyrkkä rinne mitä ei voine laskea siksi viimeiseksi vaihtoehdoksikaan varauloskäynniksi avotunturista, kesälläkin kuumottava

[ipr]

Minä olen edelleen sitä mieltä, että vyöry oli pohjoisseinämällä, mutta sillä ei liene väliä enää.

Minusta länsiseinämä olisi lounaistuulella loogisempi. Tuuli on puhaltanut pohjoisseinämää koko ajan lumesta vapaaksi ja toisaalta kasannut sitä länsiseinämälle. Todennäköisesti vyöry on lähtenyt sieltä, missä lumen paino on lisääntynyt. Myös todennäköisesti vyöryn liikkeelle triggeröineet vaeltajat olivat länsiseinämällä. Äärijyrkällä pohjoisseinämällä on tuolla tuulella voinut ollut hyvin vähän lunta, joka olisi voinut edes periaatteessa mihinkään vyöryä.

Sitten tietty aina on mahdollisuus se, että alueella on ollut syystä tai toisesta GPS häirintää vaikka en itse uskokaan tähän skenaarioon...

Tämä on melko kaukaa haettu teoria, kun häkepuhelu on paikallistettu lähelle lumivyöryn potentiaalista alkupistettä ja puhelun soittaja löytyy myöhemmin saman rinteen alta lumivyöryyn hautautuneena. Todennäköisyydet ovat enemmän sen puolella, että puhelu on paikannettu suht koht kohdilleen.

[Vierailijatar]

Oletko varmaa, ettei ollut mukana ollut kameraa? Reissun yksi tavoitteista oli mitä ilmeisemmin ottaa kuvia, niin eikö kamerakin olisi ollut tarpeen?

Äidillä on kamera, mutta oliko se mukana tällä reissula on avoin kysymys.

Äiti Kakkakaffe-blogi 11/2016: “Jag har inte använt min kamera, utan i stället bara knäppt enstaka bilder med kamera”

(En ole käyttänyt kameraani, olen vain näpsinyt satunnaisia kuvia sillä)

https://m.facebook.com/story.php?story_ ... 9712800691

[Vierailijatar]

Oliko ennen bussimatkaa edes teoriassa mahdollista syödä lämmintä ateriaa? Oliko mukana jotain, jolla nälän olisi taittanut bussissa? Oliko tiukkaan aikatauluun mahdutettua huoltomahdollisuus perillä ennen bussin lähtöä ja tämän missaaminen osaltaan aiheutti stressiä aikuisessa ja halun keskeyttää matka, jotta lapsen etu totetutuu?

Näiden kahden pisteen väliin mahtuu sitten traagisesti päättynyt vaellus, josta on saatu idyllisiä somekuvia. Somekuvista ei itsessään voi päätellä paljoa matkan tunnelmasta, koska sosiaalista mediaa on käytetty yritystoiminnan brändäämiseen. Tunnelma niissä vaikuttaa pääosin hyvältä.

Vaelluksen psykologiaa on hyvä pohtia, koska voidaan miettiä miten lapsen kanssa olisi hyvä toteuttaa ylipäätään vaellus.

1. Ruokailu olisi ollut mahdollista ennen bussia klo 17:35 hotelli Pallaksella, hintataso toki ei ihan halvimmasta päästä. Kolarin rautatieasemalla ei.
2. Suksien huolto ennen bussia?
3. Äiti on käyttänyt some-julkisuutta yli 10 vuotta mainos/markkinointikeinona ja saanut sponsoreitakin. Luonnon tuotteistaminen mm. palvelu- ja yhteistyöverkostojen rakentaminen oli osio myös hyväksytyn suorituksen kriteereissä eräoppaan ammattitutkinnossa. Tästä seuraakin jatkokysymys, oliko matka: a) yksityismatka (joululoma molemmilla) vai b) yritysmatka, vai sekä-että?

[Francis Munkki]

Kannattaa huomata että koillisrinne Rihmakuruun päin on vaarallinen paikka myös. Jalan patikoivilla tarkoitettu kesäreitti menee tuosta noin ja käytännössä suksimiehet eivät pysty sitä jalkauraa kyllä seuraamana vaan siksakkaavat rinteen alas miten kykenevät. Ihme ettei sillä jytise ja satu enemmänkin vai eikö Pallaksen koillisrinteet olekkaan riskaabeleja?

Minulle on jäänyt mielikuva, että reittiä mentäessä jyrkin kohta Rihmakurussa on sen verran lyhyt, ynnä aivan rinteen alaosassa, että siinä on siksi vaikea saada aikaan kovin mahtavaa vyöryä. En väitä muistavani mitään tarkkaan, mutta heittäsin hatusta, että ehkä viisi metriä, korkeintaan kymmenen. Se voisi olla maailman pienin korkeusero, jossa joku onnistuu jäämään vyöryn alle. Ne jyrkäksi merkityt alueet ovat alkaen 200 m kurun pohjaa pitkin alaspäin reitin kohdasta.

Tuo kohta siis punnerretaan ylös reitin "viralliseen" kulkusuuntaan mentäessä. Sen voi kiertää niin, että koukkaa sata metriä länsiluoteeseen ja takaisin. Retkikartta näyttää kaksi eri pisteviivaa. Toinen, siis varsinainen kesäreitti, menee kodan vierestä, laskeutuu portaita kuruun ja nousee siitä lyhyestä, jyrkästä kohdasta ylös kurusta. Toinen kiertää kodan sata metriä lännestä ja ohittaa kurun sen loivimmasta kohdasta.

Rihmakuru_540.jpg (119.88 KiB) Katsottu 1345 kertaa

[poliisikoiran pentu]

^ ^ Varmaan sekä että...tällaisen viikon "sääenusteen" julkaiseminen on kuitenkin eri linjassa positiivisen somejulkisuuden kanssa, ja siksi se ihmetyttää. En siis ihmettele yhtään sitä, että joku raapustelee tietoja käytetylle kirjekuorelle vaan sitä, että se pitää vielä saattaa kaikkien tiedoksi. Kyllähän ne päivittäiset ja päivän aikanakin vaihtuvat sääennusteet katsotaan jostain muualta kuin tämmöiseltä nopeasti vanhentuvalta lapulta. Tunturivaeltaja on säiden armoilla. Tässä kohdin ei siis haeta ainakaan mainosta eräoppaana tai yrittäjänä.

Mukana on myös keskiviikko, vaikka silloin olisi pitänyt olla jo matkalla ja aamulla kotona. Parin sentin päässä on muistutusmerkintä, että paluubussi -ja juna tiistaina. Silti on tuo keskiviikko.

2.1 tuulen voimakkuus on ainakin lappusella pahasti pielessä.

[Vierailijatar]

Äidin eksymättömyys.

Tässä pohdin syitä teorialle, ettei äiti ole kokenut olleensa ja kuitenkin kovaan myötätuuleen kulkeminen tuntunut loogiselta. Listaus ei ole todennäköisyysjärjestyksessä

- Suojanhaku alempaa rinteestä siksakkia tehden
- samaistamisvirhe, kohti hotellin valoja
-tulosuunta rinteeseen ollutkin lounas ja oletettu päämäärä koilinen
- vieraantuminen todellisuudesta kylmäaltistuksen ja energiavajeen johdosta välittömässä menneisyydessä/ vuosia kehittyneen tilan kumuloituminen ko. hetkeen
- tuulen mukana lentäminen/luisuminen
- puutteellinen koulutus/ kokemattomuus suunnistamisessa

Jokainen voi valita itselleen mieleisen lähtökohdan. Mielestäni ei voida kuitenkaan sivuuttaa tosiasiaa, että äiti ei ole kokenut olleensa eksyksissä. Tämä on kummallista, koska tuuli suuntineen on todella selkeästi ollut havaittavissa useamman tunnin ajan. Vaikka tuuli ko. paikassa kieputtaakin, tuulitunneliin vaikutus varsinkin alempana rinteessä on havaittavissa. Jos ei muuten, niin ainakin kinostumien muodosta ja suunnasta.

Nyt pitäisi saada jonkinlainen koherentti yhteisymmärrys äidin taidoista ja kyvyistä. Oliko hänen perustaidot aloittelija-edistynyt- wanna be -kokenut-naparetkeilijä - akselilla missä kohtaa?

On vaikeaa jatkaa keskustelua, jos peruslähtökohta analyysin pohjaksi on kaikilla eri.

Yhteisymmärrys äidin taidoista ja kyvyistä? Ensin pitäisi tietää konteksti, rajataanko eräoppaan ammattitutkinnon suorittaneen äidin taidot koskemaan esim. vain talvivaellusolosuhteita avotunturilla vai jotakin muuta, ja sen jälkeen miettiä kriteerejä ja miltä osin ne toteutuivat.

Jos onnistuneen kaamosvaelluksen kriteeri on hengissä pysyminen, yhteisymmärrys äidin taidoista lienee ilmiselvä.

edit: Have fun, lähden bongaan sinivalaita (maanjäristys/tsunamivaroitukset seurannassa).

[Francis Munkki]

Minusta tässä casessa oleellista on, että äidillä oli (tai ainakin olisi pitänyt olla) paremmat edellytykset ymmärtää tunturien vaaroja kuin tavallisella retkeilijällä. Hänet on siihen koulutettu.

Tämä on yksi jatkuvasti esiin pomppaava yleinen luulo, joka pitäisi saada jo lopullisesti kumottua. Eräoppaan koulutuksella ei ole 99 % tapauksista mitään tekemistä tapahtuneen tai siitä selviämisen kanssa. Jos joku harvinainen joukko eräoppaita on koulutuksensa aikana ollut lumivyöryille alttiissa paikassa, niin siinä ei ole ideana opiskella, miten tuoda maksavia asiakkaita samaan vaaraan. Sillä on ehkä yritetty heille näyttää, että jos tällaiseen tilanteeseen joudut työpäivän aikana, niin vaihda ammattia välittömästi.

Joten ei ollut paremmat edellytykset. Eikä olisi edes pitänyt olla. Ainakaan pelkän eräoppaan koulutuksen perusteella. Tämän jos kaikki olisivat tienneet alusta asti, niin useampi sata saman asian ihmettelyä olisi jäänyt ihmettelemättä. Olisi jouduttu ihmettelyn sijaan pohtimaan ihan oikeita syitä. Sama juttu kuin ihmisiä sinne tänne lennättelevän tuulen kanssa.

Koko eräoppaan käsite on oikeastaan vähän paradoksi. Ihmiset menevät vaikeisiin ja vaarallisiin paikkoihin yleensä pienenä ryhmänä, joka on tuntenut toisensa vuosien ajan, rakentanut hyvän luottamuksen ja on harjoitellut tarvittavia taitoja yhdessä. Ei sellaista ole olemassa, että kaksikymmentä turistia tulee pystymetsästä, tapaa eräoppaan lähtöpisteessä ja sitten yhdessä hiihdetään Grönlannin halki. "Miten ne kaikki kuoli? Sehän oli koulutettu ihminen!"

Eräoppaita pitäisi alkaa ehkä kutsua reittioppaiksi. Tai metsäpolkuoppaiksi. Tai rekiretkioppaiksi. Tai laavukahvioppaiksi. Mitä tahansa muuta kuin sellainen titteli, joka antaa ihmisille väärän mielikuvan, että heidät viedään (tai joku toinen henkilö voi heidät viedä) turvallisesti johonkin paikkaan, missä tarvitaan oikeita selviytymistaitoja.

Titteli ei tee ketään viisaaksi. Tämän keskustelun lattiasta kattoon lukemalla ja kaikki linkit auki klikkaamalla saa hyvän kuvan siitä, mitä ovat lumivyöryt, missä niitä tapahtuu, missä olosuhteissa niitä tapahtuu, miten ne voi välttää, miten niihin kuollaan, miten niissä voi ehkä selvitä, siis mitkä välineet, taidot, sattumat ja minkälainen seurue siinä auttavat. Minä en ainakaan keksi enää, että mitä enempää haluaisin tietää niistä.

Kylmässä selviäminen on hieman monimutkaisempi juttu. Mutta maksavia asiakkaita tai mitään turistiryhmää ei edes potentiaalisesti lähdetä viemään mihinkään paleltumaan kuoliaaksi. Joten tuskin sellaiseen myöskään ketään koulutetaan.

[Inanna]

Tämä tapaus on koskettanut monia suomalaisia. Ja aivan oikein, että mietitään miten turvallisuutta voi parantaa.

Kuitenkin on hyvä muistaa, että meillä on iso määrä kansallispuistoja, ihmiset kulkevat niissä. Ollaan hiihtämässä, kävely vaeltamassa, hillasoilla, marjametsissä, metsästämässä, valokuvaamassa jne. kuolintapauksia on vähän, ottaen huomioon volyymin joka maastossa seikkailee. Se tarkoittaa, että valtaosalla on suunnitelmat kunnossa ja varustautuminen.

Sairaskohtauksille ei voi mitään, sellainen voi sattua vaikka Prismassa ja ambulanssi ei siihen minuutissa tai edes 10 min ehdi.

Tämä tapaus puhututtaa, koska lapsi kuoli ja lumivyöry, joka saattaa kuulostaa eksoottiselta. Mutta kuten Antte Lauhamaa, vyöryasiantija sanoi, siihen lumeen voi hautautua muuallakin kuin rinteissä.

Periaatteessa kerrostalon pihalla olevaan lumikasaan, jos sinne on tunnelia kaivamassa ja se sortuu. Lumivyöryyn ei tarvita alppeja, metrimitalta pitkiä vuoria, tarvitaan tietty kulma ja lunta.

On tietenkin hirveää, että tällainen pitää käydä, että ihmiset ajattelevat ja ottavat huomioon. Sään. Säätiedotusta kannattaa seurata siten, että astuu ulos. Miltä se tuntuu, miltä se taivas näyttää. Säätiedotus ei lupaa mitään, itse pitää havannoida. Ei se pelasta merellä, että ei pitänyt olla navakkaa tuulta. Entä jos on.

Eräjormailu on trendikästä, mutta oikeat eräjormat ei pelkästään poseeraa, vaan ovat nöyriä luonnon edessä. Tossu maassakin syntyy hienoja maisemakuvia. Ja mikä parasta: tarinoita muille jaettavaksi.

[filosofi aina]

Oletko varmaa, ettei ollut mukana ollut kameraa? Reissun yksi tavoitteista oli mitä ilmeisemmin ottaa kuvia, niin eikö kamerakin olisi ollut tarpeen?

Äidillä on kamera, mutta oliko se mukana tällä reissula on avoin kysymys.

Äiti Kakkakaffe-blogi 11/2016: “Jag har inte använt min kamera, utan i stället bara knäppt enstaka bilder med kamera”

(En ole käyttänyt kameraani, olen vain näpsinyt satunnaisia kuvia sillä)

https://m.facebook.com/story.php?story_ ... 9712800691

Loogisesti ajatellen kuvien ottaminen oli yksi vaellusretken tärkeimmistä tavotteista. Näin ollen äiti saattoi varmistaa tärkeän kuvaamisen ottamalla mukaan kameran, todennäköisesti pienen pokkarin. Ketjussa on mainittu pojan räpläävän puhelinta. Voi olla, että poika katseli äidin puhelmesta reissulla otettuja kuvia ja äiti kokeili kameraa. Puhelimen kamerasta kuvat saa suoraan nettiin, mutta pokkaria käytettäessä pitää kuvat ensin siirtää puhelimeen. Näin äiti käytti pääasiassa puhelimen kameraa.
Siis edelleen ajattelen, ettei pojalla ollut omaa puhelinta mukana. Äiti kertoi pelanneensa korttia. Jos puhelin olisi ollut mukana niin, eikö poika mieluummin olisi häärinyt puhelimen kanssa, kuin pelannut korttia äidin kanssa? Mukana olleen puhelimen käytön kontrollointi olisi ollut hankalaa. Paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa oli ottamatta puhelinta mukaan.

[Ramppa X Rämäpää]

↑

Meinaatko, että poika olisi unohtunut kesken hiihtämisen räpläämään puhelinta vai mikä hankaluus puhelimen käytön kontrolloinnissa olisi ollut? Nyt kun äidin instaan ei enää pääse, niin en pääse varmistamaan, mutta minusta jo menomatkalta junasta oli kuva, jossa poika istuu puhelinta katsomassa.

Minä en usko, että poika olisi lähtenyt ilman puhelinta, monestakin syystä. Ihan jo siksi, että siitä on viihdykettä matkalle, se tuo turvallisuutta (yksi varalaite lisää navigointiin tai avun hankkimiseen) ja eiköhän hänkin halunnut pitää yhteyttä läheisiinsä/kavereihin/ottaa omia kuvia.

Mistä edes on lähtenyt ajatus, että puhelin ei olisi mukana? Jotenkin vaikuttaa, että taustalla on vain halu saada äiti vaikuttamaan "natsilta".

Lainaustorni korvattu nuoliviittauksella
-NILS-

[damfin]

Siitä huolimatta, että pohjoisrinne Pyhäkurussa on huomattavan jyrkkä, olette osoittaneet, että vyöry on lähtenyt länsiseinämältä.

Yrjö Yrjön….
Jos vyöry täällä väitetysti on ollut länsiseinämällä, on se heidän aiheuttama.
Hehän ovat olleet lumilipan päällä, soittaessaan häkepuhelua.
Niinhän täällä asiantuntijat ovat todenneet.

Itse en ole minkäänlainen asiantuntija lumivyöryjen tai tuon alueen suhteen, perustan mielipiteeni pyhäkurun valokuviin ja siihen mitä paikalliset ovat alueesta kertoneet, ja sen perusteella pitäydyn siinä käsityksessä että lumivyöry on lähtenyt länsiseinämältä, perusteeni:
- Valokuvien perusteella tuuli kerää länsiseinämälle enemmän lunta, varsinkin siihen keskialueella olevan kyhmyn päälle, pohjoisseinämä taas näyttää kuvissa aina lähes lumettomalta, ilmeisesti jyrkkyyden ja tuulen johdosta.
- Uskon paikallisen poromiehen lausuntoa siitä että hätäpuhelu on soitettu juuri siltä paikalta miltä lumivyöry usein laukeaa.
- uhrien löytöpaikat pohjoisseinämää vasten, jos lumivyöry olisi tapahtunut pohjoisseinämällä se olisi todennäköisesti työntänyt uhrit kauemmas siltä seinämältä.

Toki se pohjoisseinämä on jyrkin noista seinämistä, mutta pelkkä rinteen jyrkkyys ei tee rinteestä altista lumivyöryille, jos tuulen suunta alueella on sellainen että se puhaltaa lumen pois rinteestä ja liiallinen jyrkkyyskin ehkäisee lumen kertymistä rinteeseen, itsekin olet useaan otteeseen sitä tuulen suuntaa nuolella kuvannut juuri niin että se puhaltaa vinottain kohti pohjoisseinämää, eli puhaltaa irtolumen pois siitä rinteestä.

[jasso]

Sairaskohtauksille ei voi mitään, sellainen voi sattua vaikka Prismassa ja ambulanssi ei siihen minuutissa tai edes 10 min ehdi.

Miten sairaskohtaus nyt tähän liittyy?
Tämä ketju lähtenyt jo muutenkin näemmä aika vahvasti laukalle esimerkiksi....

Loogisesti ajatellen kuvien ottaminen oli yksi vaellusretken tärkeimmistä tavotteista. Näin ollen äiti saattoi varmistaa tärkeän kuvaamisen ottamalla mukaan kameran, todennäköisesti pienen pokkarin. Ketjussa on mainittu pojan räpläävän puhelinta. Voi olla, että poika katseli äidin puhelmesta reissulla otettuja kuvia ja äiti kokeili kameraa. Puhelimen kamerasta kuvat saa suoraan nettiin, mutta pokkaria käytettäessä pitää kuvat ensin siirtää puhelimeen. Näin äiti käytti pääasiassa puhelimen kameraa.

Mikä niinkuin tämänkin kirjoituksen tarkoitus on? Miten tuo edes liittyy mihinkään, vai oliko se nyt sitten POKKARIN vikaa kaikki?