Neonataali kirjoitti: ↑Ma Maalis 04, 2024 9:04 pm
Pullervo Pönttinen kirjoitti: ↑Ma Maalis 04, 2024 4:27 am
Neonataali kirjoitti: ↑Ma Maalis 04, 2024 12:12 am
Tosissaanko meinaat, että lastensuojelun työntekijän ammattitaitoon kuuluu ennustaminen? Koska sitähän tämän estäminen olisi vaatinut, kun ILMOITUSTA lapsen väkivaltaepäilystä ei koskaan tehty. Mustelmista ja kiusaamispuheista meni tieto työntekijälle lapsen kuoleman jälkeen. Päiväkodistahan se mustelmainen lapsi, joka vielä itse sanoitti kokemaansa väkivaltaa, päästettiin tilanteeseen puuttumatta vanhemman mukaan.
Ei, vaan minä tarkoitan, että lastensuojelun työntekijän ammattitaitoon kuuluu lasten suojeleminen. Miloa ei suojeltu. Asiat olisivat voineet olla toisin, jos lastensuojelussa olisivat vaikka päättäneet, että lapsi ei saa joutua asumaan taloudessa, jossa asuvat aikuiset käyttävät huumeita. Sebastianin ja Muusan päihteidenkäyttöä olisi voinut seurata, kun siitä kuulemma oli tehty ilmoituksia ja huolestuneet sivulliset olivat yrittäneet viedä huoltaan eteenpäin.
Kaiveletko kiitos muidenkin nähtäville sen tiedon ilmoituksista, joissa kerrotaan huumeiden käytöstä?
Sebastianilla oli aiempaa rikoshistoriaa, ja kotiin oli tehty poliisikäyntejä Muusan ja Sebastianin seurustelusuhteen aikana silloin, kun Milo oli olemassa. Minusta lapsen suojeleminen voisi lähteä esim. siitä, että selvitetään lapsen kotiolot. Kotioloihin sisältyy kaikki lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat ja säännöllisesti oleskelevat henkilöt.
Tehostetun perhetyön tekijä sanoo (etpk s. 388), että on tavannut Sebastianin yhden kerran, mutta muutoin Sebastian oli käynneillä suljetun oven takana, koska tämä ei halunnut osallistua perhetyöhön.
Toinen tehostetun perhetyön tekijä sanoo (etpk s. 349), että hän tapasi Sebastianin yhden kerran (muilla kerroilla Sebastian kieltäytyi perhetyöhön osallistumisesta), ja tällöin hän arveli, että Sebastian vaikutti ulkoisesti krapulaiselta.
Milon sosiaalityöntekijän mukaan (etpk s. 300 - 301) Milo oli otettu alkuvuodesta 2023 kiireelliseen sijoitukseen, koska kämpässä oli poliisien arvion mukaan vaarallisen sotkuista.
Hätäkeskuspuhelun mukaan vanhemmat olivat kotona yleensä humalassa, mutta kriisipäivystys ei ollut tehnyt tästä kirjausta. Kiireellisen sijoituksen yhteydessä Muusan ja Muusan äidin kanssa oli kuitenkin keskusteltu vanhempien päihteidenkäytöstä, ja sosiaalityöntekijä oli ilmeisesti uskonut, kun Muusa ja tämän äiti olivat sanoneet, että perheessä ei käytetä päihteitä lapsen läsnäollessa. Humanan työntekijä oli kysynyt sosiaalityöntekijältä, että onko perheen ongelmissa kyse päihteidenkäytöstä, mihin sosiaalityöntekijä vastasi, että ei ole, vaan mielenterveysongelmista. Humanan työntekijä sanoi, että Sebastianin silmät olivat näyttäneet oudoilta, ja he tyytyivät jäämään seuraamaan tilannetta.
Toisen sosiaaklityöntekijän mukaan (etpk s. 304-308) Sebastian oli nukkunut hänen käyntiensä ajan toisessa huoneessa, ja kun hän oli Muusalta kysellyt Sebastianin jaksamista, Muusa oli sanonut Sebastianilla olevan erilainen unirytmi. Tämän vuoksi sosiaalityöntekijälle ei tullut mieleen epäillä perheessä olevan päihteidenkäyttöä. Myöhemmin hän oli kysynyt Sebastianilta tämän omasta mielenterveydestä ja päihteidenkäytöstä, mihin Sebastian oli vastannut kaiken olevan hyvin, mutta sosiaalityöntekijää oli jäänyt epäilyttämään, että mahtaakohan oikeasti olla. Yhden kerran tapaamisen yhteydessä Milo yritti mennä siihen huoneeseen, jossa Sebastian oli nukkumassa, ja Muusa oli oudosti kieltänyt Miloa menemästä sinne. Tämä tilanne oli epäilyttänyt sosiaalityöntekijää, mutta hän ei ollut tehnyt epäilyksillään mitään.
Monta kertaa olisi pitänyt herätä huoli päihteidenkäytöstä, ja kun huoli herää, niin minusta asiaa pitäisi silloin ruveta selvittämään, eikä vain ummistaa silmiään ja toivoa, että kyse ei nyt olisi päihteidenkäytöstä. Jos epäilty päihteidenkäyttäjä itse, tai joku tämän läheinen kieltää päihteidenkäytön, niin sen ei pitäisi riittää todisteeksi, vaan asia pitäisi tutkia puolueettomasti.
Näin lukee myös
Iltalehdessä.
Toisena pointtina valtioneuvoston vuonna 2012 tekemissä suosituksissa korostui toimijoiden yhteistyö. Kokonaiskuvan määrittelyn korostettiin olevan lastensuojelun vastuulla, jonka tulee kerätä tieto kaikkia talouden aikuisia koskien neuvolasta, poliisista, varhaiskasvatuksesta, terveydenhuollosta, päihdehuollosta jne. Ja ennen kaikkea: pitää se koko ajan ajantasaisena.
Julkisuuteen tulleet tiedot antavat ymmärtää karua kieltä tämänkin suosituksen toimeenpanosta. Voidaan melko suurella todennäköisyydellä sanoa, ettei Joensuun lastensuojelulla ollut ajantasaista tietoa. Virkavalta oli useaan otteeseen toimittanut päihdeongelmista kärsineen isäpuolen päivystyskäynneille muun muassa omassa asunnossaan riehumisen ja paikkojen hajottamisen takia. Isäpuolella oli myös aiempaa rikostaustaa lievimmistä rikoksista.
Älkää jakako nuorista lapsistanne mitään kuvia tai videoita nettiin. Se on peruuttamaton päätös, johon lapsi ei kykene antamaan suostumustaan.